Pudotuspeleissä syntyy usein sankaritarinoita kuin sieniä sateella. Urallaan kaikki liigapelit JYPin paidassa pelannut Ossi Louhivaara loi jälleen yhden tarinan lisää. Armoton taistelija on ajoittain suorastaan tuhlaillut maalipaikoilla, mutta nyt osuma syntyi juuri oikeaan aikaan. Harvoin Hippoksella desibelit ovat kohonneet yhtä suuriin sfääreihin kuin ajassa 82.16.
– En ole hirveästi tehnyt jatkoerämaaleja urani aikana. Vielä kun sellainen tulee tämmöiseen paikkaan, tuntuu kyllä hyvältä. Hyvä fiilis ja hieno peli meiltä, maalintekijä tunnelmoi.
– Saatiin karvattua kiekko hyvän paineistuksen kautta. ”J-P” [Juha-Pekka Hytönen] ja ”Huba” [Petr Hubacek] toimittivat kiekon parin syötön kautta maalille. Siitä tuli ripari minulle, minkä sain jalalla haltuun. Huomasin, että Eero Kilpeläinen oli pois paikaltaan, joten päätin kääntää vaan maalille. Sinnehän se sitten meni.
Ottelu oli erilainen kuin kaksi aikaisempaa, sillä kolmannessa kamppailussa Jokerit ei enää hallinnut kenttätapahtumia mitenkään erityisemmin. Myös taklauksia ja virheitä nähtiin vähemmän.
– Tässä pelissä mentiin kovaa päästä päähän. Ei tullut nyt kiekollisia kämmejä kummallekaan, kuten aikaisemmin on tullut. Tarkkaa peliä oli. Meillä oli homma hallussa, ja oli sellainen tunnekin. Vaikka oltiin välillä häviölläkin, fiilis säilyi rentona. Oli ihan selvästi aistittavissa, että me hoidetaan tämä.
– Se on nähty aikaisemmissakin peleissä, ettei yhden maalin tappio ole mitään. Itse asiassa maalin johto on kaikkein vaikein paikka pelata lätkää, Louhivaara jatkoi.
Kehonkieli, ottelun jälkeiset voiton karjaisut pelaajakäytävällä ja JYPin pelaajista huokuva itsetunto antaisivat olettaa, että sarja alkaa olla taputeltu. Näin saattaa tilastojen valossa ollakin, mutta Louhivaara kieltää ehdottomasti moisen.
– Ei uskalla puhua vielä mitään, että sarja kääntyisi meille. Nämä kaikki ottelut ovat kumminkin olleet niin samanhenkisiä yhden maalin pelejä. Tosi tiukkoja matseja kaikki. Olisivat voineet kääntyä ihan kummalle vain, että ei tässä missään tapauksessa ole vielä mikään ratkennut, Kotkan mies muistutti.
Toisaalta juuri tuo tiukka fokuksen kääntäminen vain seuraavaan otteluun on sekin huono merkki Jokereiden kannalta. Sentään jotain Louhivaarakin myöntää.
– Tietenkin Jokereilla on pientä tuskaa, kun 3-0 on taululla.
Varmuuden vuoksi seuraa kuitenkin jatkoa.
– Mutta heillä on niin kokenut porukka kuitenkin, että eivät he ajattele olevansa sillassa. Varmaan tulevat tekemään kotipelissä ihan kaikkensa.
Niin, vielä niistä jatkoeristä. Katsomossa heikompia hirvittää, eikä pelejä voi suositella sydänvaivaisille heidän oman turvallisuutensa vuoksi. Silti pelaajat ainakin väittävät nauttivansa juuri niistä hetkistä, eikä Louhivaarakaan tee poikkeusta.
– Tuntuu ihan kropassakin tosissaan, että on tullut rehkittyä. Mutta onhan se hieno pelata tämmöisiä pelejä! Sitä pyrkii vain välttämään, ettei tule turhia virheitä. Nyt oli hyviä paikkoja molemmilla, Jokereillakin läpiajo. Tässä on se pieni ero, että voittaako vai häviääkö kerrasta, laituri päätti.
