Craig Beruben luotsaama St. Louis Blues on jatkanut tällä kaudella siitä, mihin viime keväänä jäi. 58 pistettä 40 ottelusta oikeuttavat Läntisen konferenssin piikkipaikkaan ja koko NHL:ssäkin kakkoseksi heti Washington Capitalsin jälkeen. Joulukuun puolivälissä alkanut, nyt jo kahdeksan ottelua kestänyt voittoputki siivittää Bluesin uudelle vuosikymmenelle.
Blues on pelannut mallikkaasti varsinkin oman konferenssinsa joukkueita vastaan. 19 voittoa 24 ottelusta ovat vauhdittaneet joukkueen jo kahdeksan pisteen karkumatkalle ennen lähintä kirittäjäänsä Colorado Avalanchea. Myös erikoistilanteissa Blues keikkuu sarjan kärkisijoilla. Sekä yli- että alivoimaisena joukkue on NHL:n viidenneksi paras.
Millaisista palasista moinen resepti on sitten valmistunut?
Vahvalle kivijalalle on helppo rakentaa
Bluesin kokoonpanosta ei juuri heikkoja lenkkejä löydy. Ykköspyssy Vladimir Tarasenko on näillä näkymin sivussa ainakin runkosarjan loppuun saakka, mutta edes hänenlaistaan maalinsylkijää ei ole tarvinnut kaivata lainkaan. Tällä hetkellä loukkaantuneiden kirjoissa ovat myös Samuel Blais sekä puolustaja Carl Gunnarsson, jota paikkaamaan Bluesin harjoitusvahvuuteen on nostettu debytantti Niko Mikkola.
Maalin suulla Blues voi nojata kahteen kovan luokan torjujaan. Viime kevään sensaatio Jordan Binnington ei ole kärsinyt toisen kauden kirouksesta, vaan torjuu yhä 92,1 prosentin varmuudella. Kirittäjänä toimiva Jake Allen puolestaan on jälleen elementissään kakkosviulun soittajana. 93,1 % 12 otteluun on lukema, jollaisesta moni NHL-seura voi luukkuvahtinsa kohdalla vain haaveilla.
Myös Bluesin takalinjoilla laajuutta on riittänyt – niin omaan päähän kuin hyökkäyssuuntaankin. Sinipaitojen puolustajat ovat liigan ahkerimpia laukojia, kiitos Alex Pietrangelon, Justin Faulkin, Colton Paraykon ja Vince Dunnin. Erityisesti Faulk on nostanut tasoaan päästyään ykköspariin Pietrangelon vierelle. Virettään etsineen Faulkin siirto kapteenin rinnalle oli valmennukselta oiva päätös, sillä ulosmitattavaa miehestä löytyy vielä yllin kyllin.
Sunnuntain Winnipeg Jets -ottelussa kapteeni Pietrangelo nousi seurahistorian eniten maalisyöttöjä antaneeksi puolustajaksi ohi Al MacInnisin (326) ja kuudenneksi eniten otteluita pelanneeksi pelaajaksi ohi David Backesin (728). Viimeistä sopimusvuottaan pelaava Pietrangelo, 29, on kiinnitetty maltillisella 6,5 miljoonan dollarin kausiansiot takaavalla sopimuksella, johon on varmasti odotettavissa ensi kaudeksi jonkin verran lisäystä.
Neljä kenttää henkistä ylivoimaa
Pelin kulkiessa mallikkaasti Bluesin ketjukoostumukset ovat eläneet viime aikoina vain vähän. Toistaiseksi 40 ottelussa tehokkaimmin ovat esiintyneet 40 pisteen David Perron sekä kukin 34 paunaa iskeneet Brayden Schenn, Jaden Schwartz ja Ryan O'Reilly. Ketjujen tasaisuus on kuitenkin suurin vahvuus Blues-hyökkäyksessä. Alexander Steen ja Tyler Bozak tienaavat palveluksistaan lievää ylihintaa, mutta hekään eivät tunnu voittavassa joukkueessa suurilta riippakiviltä.
Beruben valmentaman Bluesin pelityyli on jälleen kerran kuin luotu pudotuspeleihin. Jämäkkää puolustusta vastaan on kuluttavaa pelata, eikä Blues juuri leiki kiekon kanssa. Virheitä tulee vähän, ja vastavuoroisesti Blues on mestari hyödyntämään vastustajiensa munaukset. Ratkaisuhetkillä Beruben miehistö on parhaimmillaan. Blues on hyvin paljon johtavien pelaajiensa, O'Reillyn ja Pietrangelon näköinen: älykäs, huolellinen ja samalla äärimmäisen voitontahtoinen.
Mustelmia Blues ei todellakaan pelkää. Joukkue blokkaa paljon laukauksia ja nauttii fyysisestä pelistä. Heille ihanteellinen peli pelataan laitojen läheisyydessä. Blues harvoin dominoi kenttätapahtumia viihdyttävillä harhautuksilla, mutta osaa voittaa omilla keinoillaan paremmin kuin kukaan muu.
