NHL:n varaustilaisuus on jälleen täällä. Varausluokan kärkikymmenikön ulkopuolelle jää isoja nimiä ja kirkkaita lupauksia, kuten slovakialainen Dalibor Dvorský, Yhdysvaltain kehitysohjelman ennätysmies Gabe Perreault ja tšekkitaituri Eduard Šalé.
Jatkoajan toimittaja Konsta Kiviniemi purkaa joukkueiden tarpeita ja varattavia pelaajia kolmiosaisessa mock draft -artikkelisarjassa, joista toinen osa käsittelee varaustilaisuuden valintavuoroja 11−20.
Pelaajan NHL-vertaus ei perustu suoranaisesti taitoon tai potentiaaliin, vaan vertailukohteissa on priorisoitu pelaajien täsmäävää pelityyliä, kokoa ja varauskauden tuotantoa.
DMITRI SIMAŠEV (LOKo JAROSLAVL, mHL)
Moni Canucks-kannattaja varmasti haaveili Axel Sandin Pellikasta tällä vuorolla. Ennustin kuitenkin Bluesin ehtivän huutamaan ruotsalaisen nimen ensin, joten Canucksin valinta kohdistuu vuoteen 2025 asti KHL-sopimuksessaan olevan Simaševiin. Päävalmentaja Rick Tocchet on ilmaissut moneen otteeseen ihastuksensa esimerkiksi Stanley Cup -voittaja Vegas Golden Knightsin kookkaaseen ja hyvin liikkuvaan puolustukseen, joten hän saattaa painostaa omasta puolestaan Simaševin valintaa.
Simašev on lupauksena raaka, mistä kertoo myös KHL-visiitti ilman tehopisteitä. Pitkä KHL-sopimus on tässä tapauksessa isompi hyöty kuin haitta kaikille osapuolille, kun kokoisekseen sulavaliikkeinen ja nopea puolustaja saa kehittyä hänelle tutussa ympäristössä ennen siirtymistä taalajäille tuttujen maanmiehiensä Andrei Kuzmenkon ja Vasili Podkolzinin seuraksi.
Slavin ja Simašev ovat puolustusmielisiä puolustajia, mutta he pystyvät tuomaan tarvittaessa kiekollisen moottorin taitoa hyökkäykseen.
dalibor dvorský (aik, allsvenskan)
Dvorský on tällä vuorolla täydellinen varaus. Jääkiekkoilevan maailman tietoisuuteen jo miltei kaksi vuotta sitten noussut slovakialainen valahti ulos varaustilaisuuden kärkikymmeniköstä pitkälti erinäisten joukkueiden tarpeiden ja istuvuuden vuoksi. Myös epätasainen kausi Ruotsissa teki hallaa hänen osakkeilleen, mutta tehon jyvää Dvorský ei kadottanut. Hän iski Ruotsin alle 20-vuotiaiden sarjassa kymmeneen otteluun peräti tehot 10+11.
Taitojensa puolesta Slovakian seuraava tähtihyökkääjä on varsin kykenevä nousemaan yhdeksi tämän varausluokan parhaista. Dvorský on taitosentteri tulisella laukauksella, ja hänen väkivahva pelinsä kiekon kanssa tekee hänestä puolustajien painajaisen. Toista kertaa varaava Coyotes saa Dvorskýsta tulevaisuuden kärkisentterin Logan Cooleyn seuraksi.
Varausvuoro kuului alunperin Ottawa Senatorsille.
Horvat ja Dvorský ovat monipuolisia keskushyökkääjiä, jotka kantavat joukkueissaan tulosvastuuta. Heitä on erittäin vaikeaa sada irti kiekosta, sillä he pelaavat äärimmäisen vahvasti.
COLBY BARLOW (OWEN SOUND Attack, OHL)
Vuodet vierivät ja miehistö vaihtuu, mutta Sabres löytää itsensä jälleen kerran varaustilaisuuden ensimmäiseltä puoliskolta. Tosin Sabresin nuori runko kehittymässä räjähdysmäistä tahtia Rasmus Dahlinin ja Dylan Cozensin johdolla. Sabresin kokoonpanosa ei kuitenkaan ole varsinaista maaliruiskua, joten Barlow on enemmän kuin looginen valinta tällä vuorolla.
OHL:n maalipörssissä viidenneksi sijoittunut Barlow tuo erinomaista tulivoimaa ja maalintekouhkaa. Muilla osa-alueilla hän on hieman ympäripyöreä − kykyjenetsijät ovat maalailleet uhkakuvia yksitoikkoisesta pelaajatyypistä taalajäillä. Kaikesta huolimatta Sabres saa tällä vuorolla juuri sitä, mitä se tilaa. Barlow voi olla puuttuva palanen, kun seura yrittää rikkoa NHL:n pisimmäksi venynyttä pudotuspeleistä ulosjäämisen putkea.
Verhaeghe ja Barlow ovat matalan profiiin pelaajia, joiden luistelussa oli kehitettävää NHL-varauksen tullessa. Kummallakin on kuitenkin luontainen maalivainu, ja molemmat tuovat maalintekouhkaa joka kerta jäälle noustessaan.
Miltei dynastian ovia viime vuosikymmenellä kolkutellut Penguins on hiljaa alkanut valua varaustilaisuuden ensimmäiselle puoliskolle. Jälleenrakennus ei ole välttämätöntä teräskaupungissa, mutta korkea varaus antaa mahdollisuuden seuran uudelle GM Kyle Dubasille katsoa tulevaisuuteen ja taata jatkumo tähtihyökkääjistä pingviinilauman keskikaistalla.
Ritchie tuskin kolkuttelee Sidney Crosbyn tai Jevgeni Malkinin taitoluokkaa, mutta hänellä on kaikki työkalut tehdä itsestään NHL-tasolla erinomainen keskushyökkääjä. Hänen varauskautensa vesittyi olkapäävamman vuoksi, mutta piste per peli -kausi OHL:ssä kertoo erinomaisesta hyökkäyssuunnan lupauksesta. Penguins saa hänestä tulevaisuuden kärkiketjujen vetonaulan.
Jenner ja Ritchie ovat isokokoisia keskushyökkääjiä, jotka pelaavat vahvasti kiekon kanssa, mutta pystyvät kantamaan myös tulosvastuuta tarvittaessa. Varauskausien tuotannot Oshawassa mukailevat toisiaan.
GABE PERREAULT (YHDYSVALTAIN MAAJOUKKUEEN KEHITYSOHJELMA)
Näillä tehoilla Perreaultin ei kuuluisi olla enää taulussa, mutta USNTDP:n yhden kauden piste-ennätyksen Auston Matthewsin nimistä vienyt laituri tuo taalajäille hieman kysymysmerkkejä. Hänen luistelunsa on kehityskelpoista, ja hurjaa pistetilastoa vauhdittaa myös tässä vaiheessa jo varattujen Will Smithin ja Ryan Leonardin rinnalla pelaaminen.
Kaikesta huolimatta pohjapiirros tehokkaalle NHL-hyökkääjälle Perreaultilla on olemassa. Predators on kehitysympäristönä varsin hyvä paikka sille, sillä muunnosvaiheessa oleva organisaatio tuo Joakim Kemellin johdolla uuden ajan tähtihyökkääjänsä NHL-jäille. Perreault on pienikokoinen, mutta hän tuo hyökkäykseen merkittävän määrän tulivoimaa, jota Predatorsin on tarpeisiinsa nähden vaikea ohittaa.
Raymond ja Perreault ovat pienehköjä laitureita, joiden luistelua ja pelinopeutta kyseenalaistettiin ennen varausta. Kumpikin todisti kriitikot vääriksi ja nauttivat menestyksestä myös maajoukkueessa.
TOM WILLANDER (RÖGLE U20, J20 NATIONELL)
Willander on nostanut osakkeitaan kenties eniten koko varausluokasta tämän kalenterivuoden aikana. Sandin Pellikan kanssa Ruotsin siniviivalla alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa loistanut Willander on yksi varausluokan monipuolisimmista puolustajista. Hän liikkuu kokoisekseen puolustajaksi erittäin sulavasti toimien siniviivan pelintekijänä tarpeen tullen.
Parhaimmillaan Willander on puolustussuunnan pelaamisessa. Hänellä on kyky pimentää vastustajan tähdet, kuten puolustaja Kanadan tähtisikermälle U18-kisoissa teki. Vailla suuntaa oleva Flames on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta epäonnistunut ensimmäisen kierroksen varauksissa, joten Willanderiin kohdistuvat kovat odotukset. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että ruotsalainen johtaa Flamesin puolustusta tulevaisuudessa.
Chychrun ja Willander eivät ehkä ole pääsääntöisesti ykköspelintekijöitä, mutta kummallakin fyysisesti pelaavalla puolustussuunnan kivijalalla on kyky liikuttaa kiekkoa hyökätessä.
MATTHEW WOOD (CONNECTICUTin yliopisto, NCAA)
Red Wings päätyy varauslavalle toista kertaa ensimmäisellä kierroksella ja täyttää jälleen tarpeitaan erinomaisesti. Koko yliopistosarja NCAA:n nuorimpana pelaajana viime kaudella loistanut Wood on varausluokan yksi isokokoisimmista pelaajista, mutta sen lisäksi hän tarjoaa hyökkäyssuuntaan paljon muutakin. Erinomainen laukaus, fyysinen peli kiekon kanssa, ja pehmeät kädet paketoituna isoon runkoon on loistava paketti.
Hyökkääjä pelasi Connecticutin yliopistossa miltei piste per peli -tahtia, vaikkakin pelejä vyölle ei kertynyt kuin 35. Wood oli myös alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa odotuksiin nähden pettyneen Kanadan joukkueen yksi kirkkaimmista tähdistä: hän sijoittui joukkueen sisäisen pistepörssin toiseksi. Wood liittyy Red Wingsin jo pakattuun lupauskaartiin, ja hänestä voi kehittyä kärkikuusikon teholaituri.
Varausvuoro kuului alunperin New York Islandersille.
Batherson ja Wood ovat isokokoisia hyökkääjiä, jotka hyödyntävät erinomaista peliälyä ja liikkuvat sulavasti kiekon kanssa koostaan huolimatta. Kaksikko kykenee myös ottamaan vastuuta maalinteosta.
BRAYDEN YAGER (MOOSE JAW warriors, WHL)
Kolme edellistä nimeä ovat nostaneet osakkeitaan, mutta Yagerin kurssi on kääntynyt jyrkkään laskuun. Se ei kuitenkaan ole hänen tuotannostaan kiinni, mutta suurin osa hänen edellään huudetuista nimistä ovat tarjonneet merkkejä korkeammasta potentiaalista. Huolet Yagerin pelityylin mukautumisesta NHL-jäälle ovat vallinneet häntä koskevia keskusteluja kauden aikana, mutta siitä huolimatta Yager on tällä varausvuorolla helppo valinta.
Hän tarjoaa keskikaistalle tulivoimaa laadukkaan laukauksensa ansiosta, mutta luovuus kiekon kanssa ja puolustussuunnan välinpitämättömyys ovat nousseet ongelmiksi. Jetsin lupauskaarti loistaa keskinkertaisuudellaan, ja tähtisentteri Mark Scheifele on lähtökuopissa kaupungista. Mikäli Yager onnistuu karistamaan epäilyt pelaamisen yksitoikkoisuudesta, on hän vastaus Jetsin kysymyksiin keskikaistalla.
Trocheckia ja Yageria pidetään jokseenkin pienikokoisina keskushyökkääjän tontille, mutta kaksikko tarjoaa monipuolisen paketin niin pelin- kuin maalintekijänä.
Andrew Cristall (Kelowna rockets, WHL)
Nyt kun Blackhawksilla on franchise-keskushyökkääjä, on hänen rinnalleen hankittava luotettava pelintekijä. Cristallin hohto on hiipunut kauden mittaan ennakko-odotuksiin nähden, mutta WHL-pistepörssin kuudes sija on silti erinomainen suoritus. Cristall on varausluokan yksi parhaista hyökkäyssuunnan pelaajista pehmeine käsineen ja erinomaisen luistelunsa ansiosta.
Blackhawks saa Cristallista jalokiven uuden kristallin Connor Bedardin rinnalle. Cristall ei ole vielä NHL-valmis, mutta mikäli ensi kausi mukailee tehojen valossa mennyttä kautta, voidaan Chicagossa lipoa jo huulia tulevaisuutta ajatellen.
Tie NHL-jäille ei kuitenkaan ole punaiselle matolle aseteltu, sillä parhaimmillaan keskinkertaisen puolustussuunnan pelaamisen lisäksi Cristallin tie punanuttuun kulkee punttisalin kautta. Cristallia on kuvailtu korkeariskiseksi mutta potentiaaliseksi pelaajaksi.
Varausvuoro kuului alunperin Tampa Bay Lightningille.
Maccelli ja Cristall ovat pienikokoisia laitureita, jotka loistavat kaikilla osa-alueilla hyökkäyspäässä. Heillä on erinomainen peliäly ja he kantavat joukkueissaan ykköspelintekijän roolia.
EDUARD ŠALÉ (KOMETA BRNO, EXTRALIGA)
Viimeinen domino varausluokan suurimmista kysymysmerkeistä kaatuu tällä vuorolla, kun huikean pudotuspelikevään pelannut Kraken vetää pitkää tikkua huutamalla Šalén nimen. Šalé on jakanut koko NHL:n kykyjenetsijöiden mielipiteet kahtia.
Ensimmäinen puolisko on sitä mieltä, että hän tarjoaa etenkin hyökkäyssuuntaan niin paljon, ettei häntä voi ohittaa kärkikymmenikön jälkeen. Varausluokan eliittiä oleva peliäly, fyysiset ominaisuudet ison rungon kera sekä kyky löytää avoin pelaaja lumoavat kykyjenetsijät.
Toiset näkevät Šalén olevan täynnä varoitusmerkkejä, joista suurimmaksi nousee paljon tšekkiläisen kohdalla puhuttu ongelma: yrityksen puute. Välinpitämättömyys ja ailahtelevaisuus vaivasivat Šaléa pitkin kautta niin maajoukkueessa kuin Tšekin pääsarjassakin.
Nuori ja nälkäinen Kraken voi kuitenkin luottaa Šalén tarjoamaan potentiaaliin, koulia häntä vuoden Pohjois-Amerikan kaukaloissa ja toivoa, että hän löytää kipinän jäällä myös silloin, kun kiekko ei ole lavassa.
Hallilla ja Šalélla on räjähtävyyttä, loistava peliäly ja tehokas laukaus, mitkä tekevät heistä vaarallisia aina, kun peliväline on hallussa.