Kuva © Timo Savela

Jatkoajan selvitys: Liiga on parantanut asemiaan kansainvälisillä pelaajamarkkinoilla – sarjan sisällä erot kuitenkin huomattavia

Artikkeli
Liiga on pärjännyt huomattavan hyvin alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa pelaajamarkkinoilla, eivätkä kolmen vuoden takaiset pahimmat uhkakuvat sarjan taantumisesta ole toteutuneet. Myöskään koronapandemia ei ole jäädyttänyt ulkomaista pelaajaliikennettä.

Jatkoaika teki selvityksen syyskuussa 2018 Liigaan ulkomailta hankituista pelaajista, jossa havaittiin selvä muutos 2010-luvun aikana tapahtuneessa pelaajaliikenteessä. Kolme vuotta sitten trendiksi näytti muodostuvan pelaajien hankkiminen aiempaa pienemmistä sarjoista perinteisten suurten sarjojen, kuten SHL:n ja KHL:n sijaan.

Liigan asema kansainvälisellä jääkiekkokartalla on ollut murroksessa jo reilusti yli kymmenen vuotta ja kilpailu huippupelaajista eri maiden kesken on selvästi kasvanut pitkin 2000-lukua. Yksi konkreettinen esimerkki koventuneesta kilpailusta saatiin kuluneena kesänä, kun tšekkiläinen Hradec Kralove nappasi yllättäen viime kauden parhaisiin Liiga-pelaajiin lukeutuneen Ahti Oksasen.

Lisämausteensa pelaajamarkkinoille on tuonut koronapandemia, mikä on kiistatta toiminut palkkakuittien leikkurina suurissakin kiekkoliigoissa. Yllättäen koronan tuomilla haasteilla ei näytä olleen kovinkaan suurta vaikutusta Liiga-seurojen hankintaratkaisuihin, vaan varsin nimekkäitä vahvistuksia haetaan jopa hanakammin kuin aiempina vuosina. Esimerkkejä tämän kesän huippuhankinnoista ovat Kärppien Saku Mäenalanen, Ilveksen Marek Langhamer ja Tapparan Otso Rantakari.

Tässä artikkelissa on tarkasteltu Liiga-seurojen ulkomailta tekemiä hankintoja syksystä 2018 lähtien tähän päivään asti. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon viime syksynä Liigassa lainalla käyneitä NHL-pelaajia. Selvityksessä on mukana kaikki ulkomaisista sarjoista tehdyt hankinnat tällä kolmen vuoden ajanjaksolla. Pelaajan lähtösarjaksi on määritelty se sarja, jossa hän pelasi viimeisen ottelunsa ennen Liigaan siirtymistä.

Hankintapolitiikan käänne

Jos kolme vuotta sitten näytti siltä, että Liiga-seurojen hankinnat suuntautuvat entistä vahvemmin perinteisten suurten liigojen ulkopuolelle, viime vuosina trendissä on havaittavissa muutosta ja paluuta kohti takavuosien hankintalinjaa.

NHL:n asema on toki pysynyt ennallaan, sillä sieltä hankitaan pelaajia vain hyvin harvoin. Tämän tarkastelun ajanjaksolla NHL:stä Liigaan palasivat vuonna 2019 Jesse Puljujärvi ja Julius Honka, syksyllä 2020 Aleksi Saarela. Tämän ajanjakson koko sarjan nimekkäin hankinta Jussi Jokinen ehti pelata syksyllä 2018 Sveitsin kakkostasolla ennen paluutaan Kärppiin, joten häntä ei ole tässä laskettu NHL-hankinnaksi.

NHL:n jälkeen viiden suurimman sarjan osalta tilanne on hyvin mielenkiintoinen. AHL- ja KHL-hankintojen vuotuiset määrät ovat yli kaksinkertaistuneet tämän vuosikymmenen puolella ja Ruotsin SHL:stä hankittujen pelaajien määrä on kasvanut huomattavan paljon kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Sveitsistä hankittujen pelaajien määrä on pysynyt maltillisena, kun taas Tšekin pääsarjasta tuleva pelaajavirta on voimistunut viime vuosien aikana.

2018 (syksy) 2019 2020 2021
NHL 0 2 1 0
AHL 7 7 12 13
KHL 5 6 9 14
SHL 2 22 15 27
NL 1 3 1 3
Extraliga 0 2 9 5
DEL 1 4 4 6
Allsvenskan 0 7 6 4
ICEHL 1 6 1 3
ECHL 0 8 4 3
Tanska 2 1 1 1
Slovakia 0 2 2 1
Pienet sarjat * 3 9 4 10
Juniorisarjat ** 0 6 11 7
Yhteensä 22 85 80 97

* Pienet sarjat = Iso-Britannia, Japani, Puola, Ranska, Ruotsi-3, Saksa-2, Venäjä-2, Tšekki-2, Sveitsi-2
** Juniorisarjat = NCAA, OHL, WHL, QMJHL, USHL, J20 Nationell 

Seurojen välillä selviä eroja

Tarkastellaan tilannetta seuraavaksi seurakohtaisemmin. Seuraavassa taulukossa on listattuna Liiga-seurojen tekemät hankinnat ulkomailta sarjoittain viimeisen kolmen vuoden ajalta.

NHL AHL KHL SHL NL CZE DEL SWE2 ICEHL ECHL DEN SVK Pienet Jr.
HIFK 0 5 1 5 0 0 1 1 0 1 1 0 1 1
HPK 0 0 3 1 1 1 2 1 0 1 0 0 1 1
Ilves 0 2 2 2 2 1 0 1 0 1 0 0 3 2
Jukurit 0 0 3 3 0 3 2 2 0 0 2 0 2 2
JYP 1 1 0 2 0 1 1 0 2 0 0 0 2 1
KalPa 0 1 1 3 0 0 1 0 0 0 0 1 3 4
KooKoo 0 3 2 5 2 0 0 2 1 1 1 1 1 2
Kärpät 1 3 5 3 0 0 1 0 0 0 0 0 1 2
Lukko 1 6 1 6 1 2 1 0 0 2 0 0 0 1
Pelicans 0 6 1 5 0 1 0 3 2 0 0 0 2 1
SaiPa 0 1 3 3 0 2 1 0 1 1 0 3 2 1
Sport 0 3 0 5 0 0 3 1 2 1 1 0 3 1
Tappara 0 1 6 5 1 4 1 1 0 4 0 0 1 0
TPS 0 3 3 9 1 1 1 3 3 2 0 0 2 3
Ässät 0 4 3 9 0 0 0 2 0 1 0 0 2 2

Taulukosta voidaan havaita muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia. SHL-hankintojen määrässä erottautuvat erityisesti TPS ja Ässät yhdeksällä hankinnallaan. Asiaa selittänee vahvasti se, että kummankin seuran hankintapolitiikassa vaikuttaa Ruotsin suuntaan hyvät kontaktit – TPS:llä pelaajakoordinaattori Tomi Kallio ja Ässillä kehitysjohtaja Tommi Kerttula.

AHL-hankinnoillaan erottuvat Lukko, Pelicans ja HIFK. Puolestaan KHL:stä eniten pelaajia ovat haalineet Tappara ja Kärpät. Pienempien sarjojen osalta erottuvat Sport, KalPa ja Ilves. Varsinkin Sportin hankintapolitiikkaa voi kuvata varsin kirjavaksi, sillä se on hankkinut pelaajia muun muassa Japanista, Puolasta ja Isosta-Britanniasta. Pienistä sarjoista hankkimisen ohella KalPa erottuu muista juniorisarjoista hankittujen pelaajien määrällä. 

Lukon viime vuosien suuret panostukset saivat kruununsa viime keväänä.
Kuva © Jaakko Stenroos / All Over Press

On tärkeää muistaa, että Liiga-seurojen välillä on selviä eroja pelaajahankintoihin käytettävän rahan määrässä. Esimerkiksi Kärpät ja HIFK budjetoivat pelaajistoon noin kaksi kertaa enemmän euroja kuin mitä Sport ja Jukurit. Tämän takia on ulkomailta hankittuja pelaajia tarkastellaan myös seuroittain.

Parhaiten isoista liigoista pelaajia hankkiviksi seuroiksi erottuvat Kärpät ja Lukko. Kärppien tekemistä ulkomaanhankinnoista 75 prosenttia oli lähtöisin näistä sarjoista (NHL, KHL, AHL, SHL, NL ja Extraliga) ja Lukolla peräti 81 prosenttia.

Kärppien ja Lukon lisäksi viiden suurimman pelaajabudjetin kärjen täydentävät HIFK, Tappara ja TPS. Näistä seuroista HIFK:n osuus isojen sarjojen hankinnoista suhteessa kaikkiin ulkomaiden hankintoihinsa oli 64,7 prosenttia, Tapparalla 70,8 prosenttia ja TPS:llä 54,8 prosenttia. TPS hankki myös kaikista seuroista selvästi eniten pelaajia ulkomailta tarkastelujakson aikana (31).

Koko Liigassa isoista liigoista hankittujen pelaajien osuus suhteessa kaikkiin ulkomaiden hankintoihin oli noin 58,7 prosenttia. Tarkastellaan tilannetta vielä pienten budjettien seurojen kannalta. Sportin osuus isojen liigojen hankinnoista on 40 prosenttia, Jukureilla 47,4 prosenttia, SaiPalla 50 prosenttia, KooKoolla 57,1 prosenttia ja Ässillä 69,6 prosenttia.

Seuraavassa taulukossa on vielä listattuna kaikkien seurojen tekemät hankinnat ulkomailta ja osuudet suurten ja pienempien sarjojen välillä.

Hankinnat yhteensä Isot sarjat Muut sarjat
HIFK 17 11 (64,7 %) 6 (35,3 %)
HPK 12 6 (50 %) 6 (50 %)
Ilves 16 9 (56,3 %) 7 (43,8 %)
Jukurit 19 9 (47,4 %) 10 (52,6 %)
JYP 11 5 (45,5 %) 6 (54,5 %)
KalPa 14 5 (35,7 %) 9 (64,3 %)
KooKoo 21 12 (57,1 %) 9 (42,9 %)
Kärpät 16 12 (75 %) 4 (25 %)
Lukko 21 17 (81 %) 4 (19 %)
Pelicans 21 13 (62 %) 8 (38 %)
SaiPa 18 9 (50 %) 9 (50 %)
Sport 20 8 (40 %) 12 (60 %)
Tappara 24 17 (70,8 %) 7 (29,2 %)
TPS 31 17 (54,8 %) 14 (45,2 %)
Ässät 23 16 (69,6 %) 7 (30,4 %)

Signaalit kilpailukyvystä ovat hyvät

Yhteenvetona kolmen viimeisen vuoden ajalta voidaan todeta, että Liiga on parantanut asemiaan koventuneessa kansainvälisessä kilpailussa, eikä koronapandemiakaan näytä vaikuttaneen negatiivisesti Liigan pelaajahankintoihin.

Varsinkin voimistunut pelaajavirta Ruotsista on ollut viime vuosien ilmiö Liigassa, mikä näkyy eritoten selvästi kasvaneena ruotsalaispelaajien määränä. Toinen huomattava trendi on ollut nuorten itäeurooppalaisten pelaajien määrän kasvu, mikä voidaan tulkita positiiviseksi signaaliksi Liigan vetovoimasta.

Näiden positiivisten asioiden ohella on syytä myös muistaa, että pelaajavirta Liigasta ulkomaille on myös edelleen voimakasta eikä kasvattajasarjan statusta voi missään nimessä heittää roskakoriin. Liiga on kuitenkin edelleen varsin hyvä sarja kehittyä NHL:ään ja huippupelaajaksi muihin maailman parhaimpiin sarjoihin. Ennen kaikkea Liigan merkitystä Leijonien menestyksen kannalta ei ole syytä aliarvioida.

» Lähetä palautetta toimitukselle