Jukurien pelaaja-arviot 2021−22: Salminen ja Palmu loistivat sensaatiokauden kirkkaimpina tähtinä

Koko sarjassa eniten urakoinut Salminen teki läpimurtonsa liigatasolla. Varmaa työskentelyä illasta toiseen ja oli joukkueen tuki ja turva läpi kauden. Jakoi sarjan nollapelitilaston kärkipaikan Christian Heljangon kanssa yhdeksällä nollapelillään. Nuorella kotkalaisella on edessään valoisa tulevaisuus, joka ainakin ensi kauden jatkuu vielä jukuripaidassa.

Tuli kesken kauden tammikuussa vahvistamaan maalivahtiosastoa. Vastuu jäi Salmisen rinnalla pieneksi, mutta pelaamaan päästessään esitti hyviä otteita torjuen muun muassa voitot jokaisessa aloittamassaan kolmessa runkosarjaottelussa. Puolivälierissä tiukassa paikassa pelatuissa kahdessa pelissä vain kaksi päästettyä maalia oli myös vahva näyte taidoista.

Saapui Jukureihin marraskuussa Aatu Rädyn kanssa vaihtokaupassa Axel Rindelliin. Peliaika ja vastuu vaihtelivat kauden aikana melkoisesti, mutta hoiti roolinsa pääosin kelvollisesti. Pelasi perusvarmaa peliä ja täytti paikkansa kentällä ilman suurempia tähtihetkiä. Pelasi lainalla Mikkelissä ja sopimus Kärppiin jatkuu vielä ensi kaudella.

Nuori puolustaja otti kauden aikana isoja harppauksia eteenpäin kokonaisvaltaisessa pelaamisessa. Alkukaudesta tehoja tuli, mutta myös omissa soi liiaksi. Kauden edetessä tehot jäivät, mutta vastaavasti puolustuspelaaminen jämäköityi huomattavasti. Pelasi lokakuusta tammikuun loppuun 18 pelin jakson olematta jäällä kertaakaan takaiskumaalin aikana.

Ensi kaudella hyvin liikkuvalla ja kiekollisesti taitavalla puolustajalla on hyvä sauma ottaa jälleen seuraava askel eteenpäin Jukurien puolustuksessa.

Räväkkä tšekkipuolustaja toi aimo annoksen fyysisyyttä puolustukseen. Ajoittain sortui liialliseen höntyilyyn omassa päässä, mutta kauden edetessä rauhallisuus pelaamisessa kasvoi. Olisi voinut käyttää kovaa laukaustaan nähtyä enemmän, jolloin pistesaldokin olisi saattanut olla hieman suurempi. Kokonaisuutena kuitenkin varsin onnistunut debyyttikausi Liigassa.

Kärppien U20-joukkueesta Mikkeliin siirtyneen puolustajan kauden oli odotuksissa kulua edelleen pääosin junioripeleissä, mutta esitti jo harjoituskaudella pirteitä otteita liigamiehistössä ja sai vyölleen lopulta lähes 30 liigaottelua.

Kokonaisvaltaisessa pelaamisessa ja fysiikassa on vielä kehitettävää liigatasolla. Vahvuudet ovat kiekollisessa pelissä, josta nähtiin jo väläytyksiä kauden aikana ja liigauran avausmaalikin syntyi helmikuussa KalPan verkkoon.

Ruotsalaispuolustajan alkukausi oli vaikea, sillä ensimmäiset 21 ottelua tuottivat vain kolme syöttöpistettä. Joukkueen otteiden parannuttua alkoi myös Nässen löytämään virettä ja tehoja rupesi syntymään tasaisesti.

Nässen ei häikäise millään osa-alueella, mutta pelaa älykkäästi kentän molemmissa päissä. Tämän vuoksi oli joukkueen kärkipäätä peliajoissa niin tasakentällisin, ylivoimalla kuin alivoimallakin. Pudotuspeleissä joukkueen parhaimmistoa.

SaiPasta vuodenvaihteessa vaihdossa Jaakko Haartiin saapunut puolustaja pelasi vahvan kevään jukuripaidassa. Vastuuta tuli reilusti ja Peltomäki myös vastasi huutoon pelaamalla jämäkkää peruspeliä illasta toiseen. Uurasti isoja minuutteja erityisesti alivoimalla. Katkaisi myös runkosarjan päätöskierroksella reilun sadan ottelun mittaisen maalittoman putkensa.

Mikkeliläisseuran oma kasvatti pelasi vaihtelevan debyyttikauden. Parhaimmillaan terrierimäinen puolustaja esiintyi kaukalossa hyvinkin varmoin ja ennakkoluulottomin ottein, mutta vastapainona oli myös ajoittain isoissakin ongelmissa kentällä temmon kasvaessa. Kausi päättyi harmillisesti ennen aikojaan loukkaantumiseen.

Periksiantamattomalla luonteella varustetusta pelimiehestä voi vielä kasvaa luotettava peruspuolustaja mikkeliläisjoukkueelle, mutta töitä sen suhteen on vielä edessä paljon.

Kokenut ruotsalaispuolustaja oli vankka kivijalka mikkeliläisten alakerrassa. Pisteitäkin kertyi varsin mukava määrä, mutta ennen kaikkea omassa päässä oli joukkueen ykkösnimi. Vahva kamppailija blokkasi runsaasti vetoja ja oli tärkeä pala alivoimapeliä. Joukkueen tehotilastossa kolmossijalla lukemalla +15. Luotettavalle konkaripakille olisi käyttöä ensi kaudenkin jukurijoukkueessa.

Venäläispuolustaja saapui helmikuussa vahvistamaan puolustusta loppukaudeksi. Isokokoinen puolustaja toi kaivattua vääntövoimaa omaan päähän ja maalinedustalle. Yli 200 KHL-ottelua urallaan pelannut Garejev täytti paikkansa joukkueessa täsmähakuna kevään peleissä, mutta ehkä miehestä olisi voinut saada irti vielä nähtyä enemmänkin.

SHL:stä alkusyksystä mikkeliläisryhmään siirtynyt tanskalaispuolustaja otti ison roolin joukkueesta heti kättelyssä. Lähes 22 minuutin keskimääräisiä jääaikoja kellottanut puolustaja oli johtava pelaaja sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Teki tehoja ja tarjosi kovuutta vastustajille. Oli mukana kauden aikana olympiakisoissakin.

Viime keväänä MM-kisajoukkueessakin mukana ollut Rindell lähti kauteen isoin odotuksin, mutta alusta alkaen kaikki lähti menemään vinoon. Onnistumisia ei tullut ja kiekollisesti taitavan puolustajan itseluottamus oli täysin kadoksissa, mikä johti jatkuviin virheisiin kentällä. Lopulta hän putosi kokoonpanon ulkopuolelle ja marraskuun alussa puolustaja siirtyi Kärppiin Räty-vaihtokaupassa.

Kokenut hyökkääjä sai vastuuta tasaisesti syyskaudella ja hoitikin roolinsa kelvollisesti alempien ketjujen sentterinä. Vaikka Löfmania ei pistenikkarina ole tunnettukaan, niin tehoja olisi voinut kuitenkin odottaa nähtyä enemmän. Loukkaantuminen pilasi konkarin kevätkauden, sillä kausi päättyi vamman vuoksi jo tammikuussa.

Koko Jukurien liigataipaleen mikkeliläisseuraa edustaneen Henritiuksen kausi oli pettymys. Syyskaudella oli aivan pimennossa ja pistesaldo karttui ainoastaan yhdellä täysosumalla. Keskimääräinen jääaika pieneni lähes viidellä minuutilla ja tehopisteet jäivät alle 10 pisteen ensimmäistä kertaa sitten kauden 2016−2017. Keväällä nosti tasoaan huomattavasti ja pelasi pirteästi nelosketjussa.

Tamperelaislähtöinen keskushyökkääjä sai alkukaudesta runsaasti luottoa ja vastuuta tuli ylivoimaa myöten, mikä näkyi myös pistesaldossa. Pelien edetessä ylivoimavastuu jäi ja pistetahti hiljeni, mutta vahvan alkukauden tuoma itseluottamus kantoi läpi kauden.

Teki töitä tunnollisesti molempiin suuntiin ja kehittyi kauden aikana runsaasti. Jatkaa jukuripaidassa, jossa tulevalla kaudella voi ottaa jälleen seuraavan askeleen uralla.

Alkusyksystä JYPistä mikkeliläisryhmään vaihtanut Puistola pienen askelmerkkien haun jälkeen löysi oman paikkansa joukkueesta. Oli joukkueen maalipörssin kolmas 16 osumalla ja teki sarjassa eniten ylivoimamaaleja, kymmenen.

Tasaisuuden löytäminen sekä kokonaisvaltainen peli ovat isoimpia kehityskohteita ensi kaudella, sillä ajoittain katosi kuvasta. Erinomaisella laukauksella varustettu laituri on kuitenkin Jukureille tärkeä pelaaja myös tulevalla kaudella.

Jormakan syksyn pilasi loukkaantuminen, joka piti hänet sivussa marraskuun lopulle saakka. Paluun jälkeen pelaaminen haki pitkään uomiaan, mutta niiden löydyttyä hyökkääjä näytti arvonsa joukkueelle. Runkosarjan viimeiset 18 peliä tuottivat 17 tehopistettä ja oli myös pudotuspeleissä vahvassa iskussa.

Kokeneen pelimiehen arvoa ei mitata kuitenkaan ainoastaan tehopisteissä, vaan tekee myös paljon arvokasta, likaista työtä kentällä.

Vaikka aivan parhaiden päiviensä tasolla Immonen ei enää ollutkaan, niin 18 täysosumaa ja sarjan kärkipään aloitusprosentti 58 ovat kiistattomia osoituksia siitä, kuinka laadukas pelimies konkarihyökkääjä vieläkin on. Vastuu oli runsasta, joten siihen nähden pisteitä olisi voinut odottaa kuitenkin enemmänkin. Toi ylivoimapelaamiseen paljon apua rauhallisuudellaan.

Viime kaudella debyyttinsä liigakentillä tehnyt Oden oli kauden suurimpia yllättäjiä. Vahva luistelija aiheutti liikkeellään vastustajille päänvaivaa ja teki siinä sivussa kymmenen maaliakin. Kauden kohokohtana joulukuussa HPK:n verkkoon isketty hattutemppu. Hyytyi hieman loppukautta kohden, mutta kokonaisuutena vahvasti plusmerkkinen avauskausi Liigassa.

Kehityskäyrän pysyessä nykyisellään voidaan ensi kaudella energiseltä sähikäiseltä odottaa vielä kovempia urotekoja.

Hyökkääjälupaus ihastutti jukuripaidassa ensimmäisestä luistimenpiirrostaan saakka. Muodosti Petrus Palmun kanssa tehokkaan duon alusta alkaen ja takoi pisteitä tasaiseen tahtiin. Pelaaminen ei vuotanut myöskään omiin, mistä osoituksena sarjan tehotilaston neljäs sija lukemalla +25. Pudotuspeleissä tehot olivat kadoksissa ja hölmöili itsensä kertaalleen myös suihkun puolelle.

Vuodenvaihteessa jukuripaitaan siirtynyt hyökkääjä aloitti vahvasti iskemällä viiteen ensimmäiseen peliin neljä pistettä. Pistevire ei kuitenkaan kestänyt, vaan lopulta viimeiset 21 peliä tuottivat saman pistemäärän. Ei löytänyt missään vaiheessa omaa rooliaan joukkueesta ja muutamia väläytyksiä lukuunottamatta taitavan hyökkääjän nähtävissä ollut potentiaali ei realisoitunut.

Palmun kausi oli nappisuoritus. Joukkueen kapteeni teki uransa parhaat pisteet Liigassa ja ratkaisi omilla suorituksillaan useampia otteluita mikkeliläisryhmän eduksi runkosarjassa. Tehopisteiden lisäksi teki myös ison määrän töitä puolustussuuntaan ja oli joukkueen tehotilastonkin ykkönen. Pudotuspeleissä olisi kaivannut enemmän taustatukea ja otteissa oli havaittavissa turhautumistakin.

Joukkueen monivuotisen hyökkääjän rooli muuttui melkoisesti kuluneella kaudella. Kärkiketjujen pistenikkarin sijaan Piitulaisen rooli oli nelosketjussa ja alivoimalla. Välillä kokenut hyökkääjä oli myös katsomon puolella. Hoiti uuden roolinsakin kuitenkin mallikkaasti ja taisteli tuttuun tapaansa täysillä aina kentälle päästessään.

Isoon rooliin kaavaillun Tuppuraisen peli ei lähtenyt kulkemaan mikkeliläisryhmässä missään vaiheessa ja tulokset jäivät odotuksiin nähden laihoiksi, sillä maaliverkko heilui vain kertaalleen. Liigakonkarin visiitti Jukureissa päättyi lopulta joulukuussa, kun osapuolet päätyivät purkamaan sopimuksen ja Tuppurainen siirtyi loppukaudeksi Ranskaan.

Ruotsalainen työmyyrä jatkoi siitä mihin viime kaudella jäi. Miehet rinnalla vaihtelivat kauden aikana melko paljon, mutta Rohdin suoritti tasaisen varmasti läpi kauden. Paransi viime kauden pistemääräänsä viidellä pisteellä ja hyvänä karvaajana loi tilanteita ketjukavereille.

Tšekkihyökkääjä paransi viime kaudesta huomattavasti. Rikkoi viime kauden pistemääränsä jo tammikuussa ja kokosi kaikkiaan lähes 40 pistettä. Taitoa riittää, mutta kaipaisi hieman suoraviivaisuutta ja päättäväisyyttä peliinsä, jolloin voisi saada itsestään vielä enemmän irti. Sortui turhan usein liialliseen kuljetteluun, joista seurasi kiekonmenetyksiä.

Viime kaudella väläytelleen Pulkkisen kausi oli vaikea. Syksyllä loukkaantuminenkin piti hyökkääjän kuukauden päivät sivussa, eikä onnistumisia tullut tervehdyttyäkään kovasta yrityksestä huolimatta. Tammikuussa hyökkääjä siirtyi loppukaudeksi Tanskaan.

Järkälemäinen latvialainen sai lentävän lähdön uudessa joukkueessa iskettyään heti avausottelussaan Pelicansin verkkoon maalin. Pistenikkaria Batņasta tuskin odoteltiinkaan, eikä hän sellaiseksi lopulta muodostunutkaan, mutta täytti paikkansa alaketjujen vääntäjänä. Toi kamppailuvoimaa joukkueeseen, vaikka vieläkin röyhkeämpiä otteita olisi voinut odottaa. Larsenin lisäksi toinen jukurijoukkueen olympiakävijöistä.

18-vuotias nuorukainen pääsi näyttämään osaamistaan liigakaukaloissa alkukaudesta. Raamikkaana pelaajana pärjäsi fyysisesti kamppailupelissä ja väläytteli taitojaankin. Liigauran pistetilikin aukesi heti kauden avauspelissä. Karu tehotilasto kuitenkin osoittaa, että oppirahoja kokonaisvaltaisesta pelaamisesta makseltiin vielä. Järvelä on kuitenkin hyvä aihio tulevaisuutta ajatellen.

Nuoren hyökkääjän kautta varjostivat loukkaantumiset, joiden vuoksi pelimäärät jäivät pieniksi. Säväytti kuitenkin kentälle päästyään periksiantamattomalla ja pelottomalla asenteellaan. Toi taklauksilla ja taisteluilmeellä energiaa kentälle. Käyttökelpoinen alaketjujen työmyyrä joukkueelle jatkossakin.