Pitkään huhuttu kauppa toteutui, kun Montreal Canadiens lähetti 29-vuotiaan kapteeninsa Max Paciorettyn Vegas Golden Knightsiin, josta vaihdossa siirtyivät 27-vuotias slovakkilaituri Tomas Tatar ja 19-vuotias keskushyökkääjälupaus Nick Suzuki sekä toisen kierroksen varausvuoro vuoden 2019 varaustilaisuuteen.
Jatkoajan NHL-toimittajat Juha Oinonen ja Niko Virolainen keskustelivat pelaajakaupan seurauksista ja ottivat kantaa kaupan voittajaan.
Golden Knights sai kiistatta kaupan parhaimman pelaajan ja joukkue, joka näin onnistuu tekemään, on aina kaupan voittaja, eikö niin? Asiat eivät ole aivan niin mustavalkoisia.
Mitä hyötyä Canadiensille on kaupasta?
Oinonen: Pacioretty ajautui tai ajettiin Canadiensissa umpikujaan. Joukkueen tämän vuosikymmenen ylivoimaisesti parhaan hyökkääjän kanssa ei neuvoteltu uudesta sopimuksesta. Sen sijaan kauppahuhut pörräsivät Paciorettyn ympärillä sitkeämmin kuin korppikotkat aavikolle eksyneen turistin yllä.
Olosuhteisiin nähden Canadiens sai kapteenistaan yllättävän hyvän vastineen. Esimerkiksi Carolina Hurricanes sai samankaltaisessa tilanteessa Jeff Skinneristä paljon vähemmän.
Huippusuorituksena ei toki voi pitää sitä, että onnistuu pelastautumaan nurkasta, jonne on itsensä maalannut. Canadiensin kannalta on kuitenkin positiivinen merkki, ettei tähtihyökkääjän kauppaaminen tällä kertaa jättänyt pelkästään karvasta makua suuhun.
Tatar on toki selvästi heikompi maalintekijä, mutta iskee todennäköisesti vähintään 20 maalia. Viime kaudella vain kaksi Canadiens-pelaajaa − Brendan Gallagher ja Paul Byron − ylsivät 20 maalin rajapyykkiin.
Suzukin hankinnan myötä Canadiensin tulevaisuus keskushyökkääjärintamalla näyttää paljon paremmalta. 19-vuotias kanadalainen on kahdella edellisellä kaudella ollut OHL:n pistepörssissä viiden parhaan joukossa.
Mitä hyötyä Golden Knightsille on kaupasta?
Virolainen: Viime kevään kynnyksellä Golden Knightsiin hankittu Tatar ei lopulta edes sopinut joukkueen miehistöön, ja GM George McPheeltä olikin oiva liike kaupata 27-vuotias slovakki pois seurasta.
Vaihdossa Canadiensilta saatu Pacioretty on oiva vastine Tatarista. Molemmilla pelaajilla on allaan kehno kausi, joten heidän vertailussaan on syytä katsoa hieman pidemmälle saadaksemme totuudenmukaisemman käsityksen heidän eroavaisuuksistaan. Vertailtaessa Tatarin ja Paciorettyn esiintymistä suhteessa NHL:n muihin vasempiin laitahyökkääjiin kolmena viime kautena Tatar pärjää erinomaisesti kaksi vuotta vanhemmalleen.
Puolustuspelaamisessa Tatar on aivan Paciorettyn kannassa ja suunnanmuutoksissa jopa häntä edellä. Suurimmat erot syntyvät hyökkäyspelaamisessa, jossa Pacioretty on selvästi Tataria parempi. Tatar sijoittuu hyökkäyskyvyillään mainioksi kakkosketjun laituriksi, kun taas Pacioretty säilyttää paikkansa ykkösnyrkissä.
Golden Knights sai kaupassa itselleen mahdollisen ykköskentän laiturin, joskin Jonathan Marchessault todennäköisesti kilpailee Paciorettyn kanssa tuosta paikasta. Molemmilta pelaajilta − Tatarilta ja Paciorettylta − voidaan odottaa tasonnostoa alkavalla kaudella, mutta Paciorettylla on siihen paremmat edellytykset.
Mitä Pacioretty ehti saavuttaa Canadiensissa?
Oinonen: Ykköskierroksella vuonna 2007 varattu amerikkalaishyökkääjä pelasi ensimmäisen täyden NHL-kautensa vasta neljä vuotta myöhemmin, mutta rikkoi heti 30 maalin rajapyykin.
Sittemmin Pacioretty viimeisteli neljällä täydellä kaudella vähintään 30 maalia ja oli joka kerta myös Canadiensin paras pistemies. Kaudesta 2011-12 alkaen ainoastaan Aleksandr Ovetškin ja John Tavares ovat viimeistelleet tasaviisikoin Paciorettya useammin.
Parhaalla kaudellaan 2013-14 Pacioretty iski 39 maalia ja oli maalipörssin neljäs edellään vain Ovetškin, Corey Perry ja Joe Pavelski. Kolme viimeisintä kautta amerikkalainen toimi myös Canadiensin kapteenina.
Mitä Tatar ja Suzuki ehtivät saavuttaa Golden Knightsissa?
Virolainen: Golden Knightsin GM McPhee hankki viime kauden siirtoikkunan sulkeutumisen kynnyksellä Tatarin Detroit Red Wingsistä. Vaihdossa Red Wingsiin matkasi ensimmäisen kierroksen varausvuoro vuodelle 2018, toisen kierroksen varausvuoro vuodelle 2019 sekä kolmannen kierroksen varausvuoro vuodelle 2021. Hinta oli eittämättä kova, ottaen huomioon Golden Knightsin olevan laajennusseurana vasta rakennusvaiheessa.
Tatar teki viime kaudella 20 maalia ja keräsi 34 tehopistettä, joista 20 ottelussa Golden Knightsin riveissä syntyi vaatimattomat tehot 4+2. Slovakialaispelaajan matka aavikolla jäi siis hyvin lyhyeksi.
19-vuotias Suzuki on Golden Knightsin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2017. Kanadalaissentteri on viettänyt kolme viimeisintä kauttaan OHL-sarjassa edustaen Owen Sound Attackia. Viime kaudella Sound Attackin varakapteenin roolissa pelannut Suzuki pelasi 64 runkosarjaottelua ja teki niissä 42 maalia ja täydensi 58 maaliin johtaneella syötöllään tehopisteensä tasan sataan. Suzuki on erinomainen luistelija ja taitava syöttäjä.
Tataria ei tohdi kutsua edes köyhän miehen paciorettyksi, ja Suzukista kannattaa odottaa NHL-pelaajaa vasta muutaman vuoden päästä. Sitä odotellessa Paciorettylla ja Golden Knightsilla on realistiset mahdollisuudet Stanley Cupiin.
Jäikö Canadiensille aukkoja paikattavaksi?
Oinonen: Ykkössentteriä ei ole ollut vuosikausiin, ja kärkipuolustaja Shea Weber on kauden ensimmäisen puoliskon sivussa. Paciorettyn kaupan myötä Canadiens on selvästi jälleenrakennusvaiheessa, vaikka seurajohto ei sitä myönnäkään.
Lisäksi tänä kesänä joukkueesta poistuneita Paciorettyä ja Alex Galchenyukia ei paikata sen paremmin Tatarilla kuin Max Domillakaan. Nuorten hyökkääjien on onnistuttava viimeistelyssä huomattavasti viime kautta paremmin.
Suzuki on hyvä tulevaisuudenlupaus, mutta tuskin yltää odotettuun NHL-rooliin vielä muutamaan vuoteen. Lisäksi on epävarmaa, pelaako pienikokoinen kanadalainen tulevaisuudessa keskellä vai laidalla.
Jäikö Golden Knightsille aukkoja paikattavaksi?
Virolainen: Tatarin lähdön myötä Golden Knightsilla on käsissään kaksi ykköskentässä pelaamaan pystyvää vasenta laituria, Pacioretty ja Marchessault. Mahdollinen ykkösketju Marchessault−William Karlsson−Reilly Smith olisi koko liigassa mitattuna todella hyvä, ja Paciorettyn asettaminen Paul Stastnyn ja Alex Tuchin laidalle tekisi joukkueen kakkosvitjastakin vaarallisen.
Suurimpia menetyksiä joukkueelle on kesäkaudella ollut James Neal ja David Perron, joiden mukana joukkueesta lähti yhteensä 41+69=110 tehopistettä. Tästä päästäänkin yhteen kysymysmerkkiin, kuinka viime kaudella mainiosti pelannut Erik Haula onnistuu alkavalla kaudella, kun molemmat laitahyökkääjät ovat lähteneet hänen rinnaltaan.
Puolustuspää on kokenut myös muutoksia Luca Sbisan lähdön myötä. Tilalle on hankittu Nick Holden, joka ei enää tosin ole nuorimmasta päästä. 31-vuotias Holden saa kuitenkin hyvän mahdollisuuden korjata uransa kurssia pelattuaan heikon jakson Boston Bruinsissa. Holdenin kahden vuoden sopimuskaan ei liiemmin rasita joukkueen tilipussia.
Pacioretty ja Stastny ovat hyökkäyspään avainasemassa, onnistuuko Golden Knights toistamaan viime kauden sensaationsa − tai voittamaan kolme ottelua viime kevättä enemmän.
Vaikutukset muihin pelaajiin − Canadiens?
Oinonen: Ainakin kapteenin tehtävät siirtyvät jollekulle muulle − todennäköisesti Weberille, kun tämä palaa pelikuntoon. Alkukaudella kapteenius langennee nykyiselle varakapteenille Gallagherille.
Pacioretty oli viime kaudella joukkueensa kärkeä sekä ylivoima- että alivoima-ajalla mitattuna. Laadukkaita alivoimapelaajia Canadiensissa riittää, ja kesän hankinnat Tatar sekä Domi saavat varmasti pelata mielin määrin ylivoimaa.
Ainakin Artturi Lehkonen ja mahdollisesti myös Joel Armia ovat listan kärkipäässä, kun Canadiens-valmennus miettii uusia ylivoimakoostumuksia.
Ylipäänsä Paciorettyn − ja aiemmin Galchenyukin − lähtö antaa näytönpaikkoja nuorille lupauksille. Johtajuutta ja maalintekovastuuta on tarjolla runsaasti. Eri asia onkin, pystyykö kukaan ottamaan kaivattua roolia.
Tatarin vaihtaminen Paciorettyyn oli hyvä veto McPheeltä, ja mikäli vain he olisivat liikkuneet tässä kaupassa, McPhee olisi voinut hieroa käsiään yhteen ja hymyillä
Vaikutukset muihin pelaajiin − Golden Knights?
Virolainen: Paciorettyn hankkiminen antaa McPheelle palapelin palasia, joilla pystyy nyt leikittelemään viime kautta paremmin. Paciorettyn voi hyvillä mielin asettaa joukkueen ykkösketjuun Marchessaultin tilalle, mutta mikäli Haula jatkaa joukkueessa sentteriosastolla, olisi Paciorettyn istuttaminen hänenkin vierelleen kokeilunarvoista.
Suurin vaikutus joukkueessa on kuitenkin aiemmin mainittujen Nealin ja Perronin poistumiset, ja suurin kärsijä saattaa olla Haula.
Kumpi voitti kaupan?
Oinonen: Kaupan toinen osapuoli on yksi alkavan kauden mestarisuosikeista. Toinen joukkue luopui parhaasta pistemiehestään ja siirtyi jälleenrakentamiseen.
Tämän arvoituksen ratkaisu on se, että kaupan ilmiselvä voittaja on Golden Knights.
Ei toki voida kiistää, että GM McPhee kulutti Tatariin kohtuuttomasti pelimerkkejä suhteessa tuloksiin. Pacioretty on kuitenkin tähtiluokan pelaaja, jolla on erinomainen mahdollisuus nousta takaisin isoihin valoihin show-kaupunki Las Vegasissa. Huonotkin ratkaisut tuppaavat unohtumaan, jos kausi päättyy mestaruusjuhliin.
Tataria ei tohdi kutsua edes köyhän miehen paciorettyksi, ja Suzukista kannattaa odottaa NHL-pelaajaa vasta muutaman vuoden päästä. Sitä odotellessa Paciorettylla ja Golden Knightsilla on realistiset mahdollisuudet Stanley Cupiin.
Virolainen: Golden Knights sai kiistatta kaupan parhaimman pelaajan ja joukkue, joka näin onnistuu tekemään, on aina kaupan voittaja, eikö niin? Asiat eivät ole aivan niin mustavalkoisia.
Tatarin vaihtaminen Paciorettyyn oli hyvä veto McPheeltä, ja mikäli vain he olisivat liikkuneet tässä kaupassa, McPhee olisi voinut hieroa käsiään yhteen ja hymyillä − jopa naurahtaa sen vuoksi, että Canadiens ajautui Paciorettyn kanssa umpikujaan.
Jos Canadiens olisi saanut Tatarin lisäksi vain varausvuoron, olisi kauppahinta ollut Golden Knightsin kannalta vielä kohtuullisen onnistunut, mutta Suzukin sisällyttäminen kauppakirjoihin sai auringon kärventämään aavikkoparatiisin tulikuumaksi.
Joukkueella olisi varmasti ollut käyttöä Suzukille muutaman vuoden kuluttua, mutta nyt vuosi sitten erittäin älykkääksi osoittautunut McPhee on siemaissut liian ison hörpyn juomapullostaan. Sitä olisi kannattanut säästää, sillä aavikolla tulee jano.