Kauden kohokohta: Venäläinen sirkus hämmästytti, vaikka esitys jäikin kesken
Vaikka kaudesta hienoina muistoina mieleen jäivät esimerkiksi Ville Hyvärisen lokakuisessa Tappara-ottelussa voiton varmistanut maalivahtityöskentely tai vuodenvaihteen hienot pelisuoritukset, joilla kaatuivat muun muassa sarjakärki Lukko sekä Tappara Hakametsässä, niin nousee yksittäinen pelaaja heidän edelleen.
Ottawa Senatorsista saapuneesta Vitali Abramovista oli ennakkoon toki syytä odottaa kovaa tekijää Liigaan, mutta venäläislaituri varmasti onnistui lyömään katsojat siltikin ällikällä. Heti debyyttiottelussaan taituroi kahdella osumallaan mikkeliläisryhmän kauden avausvoittoon ja iski kolmessa ensimmäisessä pelissään kaikkiaan viisi maalia.
Miehen ajan Jukureissa katkaisi kuitenkin harmillinen loukkaantuminen, joka piti hänet sivussa kuukauden ajan ja paluunsa jälkeen ehti pelaamaan vain kaksi ottelua ennen poistumistaan takaisin Pohjois-Amerikkaan. Pelisilmä, liike ja taito-ominaisuudet olivat sitä luokkaa, että olisi terveenä pysyessään todennäköisesti iskenyt melko julmat tehot tauluun. Nyt se jää vain spekulointien varaan.
Vuoden päästä kukaan ei muista: Ylivoima viljeli tuhoa väärässä päässä
Yksi Jukurien kuluvan kauden suurimmista murheenkryyneistä oli ylivoimapelaaminen. Eikä pelkästään se, että joukkue teki ylivoimalla vähiten maaleja koko sarjassa SaiPan ja JYPin kanssa, vaan että mikkeliläisseura myös päästi sarjassa selkeästi eniten maaleja pelatessaan ylivoimalla, kaikkiaan 13 kappaletta. Toiseksi eniten ylivoimalla takaiskuja kerännyt joukkue oli HPK, jonka lukema oli 7.
Monet ottelut kääntyivät juuri tämän erikoistilannesaldon vuoksi vastustajille, kun tehot ylivoimalla olivat kadoksissa ja vastustaja päästettiin oman huolimattomuuden seurauksena liian usein rokottamaan. Kukaan ei tietysti vuoden päästä enää muista, kuinka takaiskut ja tappiot tulivat, mutta varmasti vastaavaa tilastoa ei joukkueessa enää jatkossa haluta.
Kauden synkin hetki: Murhenäytelmä Helsingissä
Helmi-maaliskuun 13 ottelun mittainen tappioputki oli eittämättä synkkää aikaa. Maalinteko oli vaikeaa, omissa kolisi virheiden seurauksena ja pelaamisesta kovan yrittämisen takaa paistoi hillitön tuska. Heikosti sujuneen kauden pohjamudat tavoitettiin kuitenkin jo marraskuussa, kun mikkeliläisseura vieraili HIFK:n vieraana.
Jukurit oli jo aiemmin kaudella kaatanut vajaamiehisenä liikkeellä olleen helsinkiläisryhmän ja lähtökohdat myös tuona marraskuisena keskiviikkoiltana olivat samanmoiset. HIFK:lla oli vain kolme ketjua käytettävissään Jukurien päästessä liikkeelle lähes parhaalla miehistöllään.
Lopputulos oli kuitenkin kaikkea muuta kuin odotettu. HIFK takoi kiekon jo avauserässä kolmesti maaliin ja kahden erän jälkeen valotaululla olivat jo hyvin murheelliset lukemat 9−0. Loppunumerot 11−1 olivat Jukurien liigahistorian tylyimmät ja tuo ottelu on varmasti sellainen, jonka jokainen jukurihenkinen haluaa unohtaa.
Silloin nauratti: Poikkeuksellisen rohkea pelaajareagointi hymyilytti, lopputulos ei
Jukurien kauden vahvin vaihe käynnistyi HIFK:lle kärsitystä murskatappiosta. Sen jälkeisistä yhdeksästä ottelusta mikkeliläisryhmä voitti kuusi, eikä edes kuukauden mittainen tauko peleistä joulukuussa katkaissut hyvää virettä.
Hyvän vireen tuomat positiiviset odotukset menestyksen suhteen saivat vielä lisäpontta tammikuun puolivälissä, kun seura tiedotti tehneensä sopimukset NHL-taustaisen ja KHL:ssä tehoja tehneen Brandon Yipin sekä SHL:ssäkin urallaan pelanneen Pontus Netterbergin kanssa. Kaksikosta odotettiin viimeisiä kulmapaloja johdattamaan joukkuetta pudotuspeleihin.
Yipin aloitus Jukureissa oli kyllä ikimuistoinen, sillä hän lensi heti avausottelussaan suihkuun päähän kohdistuneesta taklauksesta ja sai viiden ottelun pelikiellon, mikä lopulta jäi ehkä päällimmäiseksi muistoksi hänen ajastaan Jukureissa. Netterberg iski myös heti ensimmäisessä ottelussaan maalin ja oli muutoinkin ensimmäisissä peleissään tehokas, kunnes vajosi muun joukkueen tapaan täysin pimentoon.
Hyökkääjäkaksikon saapumisen jälkeen mikkeliläisryhmä otti ainoastaan kolme voittoa pelaamistaan 24 ottelusta ja ajautui seurahistorian pisimpään, 13 ottelun mittaiseen tappioputkeen. Yipin kausikin päättyi etuajassa jo maaliskuun alkupuolella loukkaantumisen vuoksi.
Yipin ja Netterbergin hankinta oli suupieliä ylöspäin nostattava ratkaisu ja Jukureilta liigataipaleelta jopa harvinaislaatuista reagointia, josta saattoi antaa seurajohdolle yläpeukkua. Tällä kertaa vain tulos oli päinvastainen, mitä toivottiin.
