Kirja-arvio: Elämän Pelikirja jalostui keskustelevasta podcastista tunteikkaaksi kirjaksi

LIIGA, MAAJOUKKUE, NHL / Artikkeli
Elämän Pelikirjan perustajajäsen Tony Salmelainen lopetti peliuransa HIFK:ssa kaudella 2013–14.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/
Elämän Pelikirja -podcastissa eri lajien urheilijat kertovat urastaan, varjopuolia unohtamatta, sekä siirtymästä seuraavalle uralle. Inspiraatiota ja vertaistukea tarjoavasta konseptista on tehty kirja, jossa on vahva jääkiekkoedustus.

– Aika monta kertaa on tippa linssissä vierailla ja kyllä meillä juontajillakin.

Näin kuvasi kokemuksiaan Elämän Pelikirja -podcastin toinen juontaja Arto Kuuluvainen, joka on myös yksi tuoreen Elämän Pelikirja -kirjan tekijöistä. Muut ovat podcastin alkuperäinen juontajapari, ex-kiekkoilija Tony Salmelainen ja toimittaja Jukka Vuorio, joka kirjoitti puhutut keskustelut kirjatekstiksi.

Vuonna 2021 alkaneessa podcastissa on ollut vieraana laaja-alaisesti eri lajien urheilijoita ja myös urheilua sivuavasti omien alojensa asiantuntijoita, kuten aivotärähdyksiin erikoistunut fysioterapeutti Matti Vartiainen ja juristi Matti Huhtamäki.

Podcastin ensimmäisissä jaksoissa Salmelainen kertoo raadollisen konkreettisesti ajatuksistaan ja tuntemuksistaan, kun peliura on päättynyt toistuvien aivotärähdysten vuoksi, aivovamma on vienyt toimintakyvyn, masennus näköalan ja entinen joukkueurheilija on totaalisen yksin.

Kun podcastin ja kirjan yksi tekijöistä laittaa itsensä näin täysillä likoon, eivät vieraat ole jääneet yhtään sivummalle. Työuupumus, alkoholin käyttö, mielenterveyden haasteet, loukkaantumiset ja muut terveysongelmat – tässä poimintoja Elämän Pelikirjan aiheista.

Sen paremmin podcast kuin kirjakaan eivät ole synkkyydessä räpiköintiä, vaan pohjavire on toiveikas ja eteenpäin katsova. Kirjan alussa on “Koppipuheet”-osio, jossa jokainen tekijöistä taustoittaa itseään ja alustaa kirjan sisältöä. Salmelaisen puheenvuoron mukaan “Elämän Pelikirjan missiona on auttaa urheilijoita siirtymässä urheilu-uran jälkeiseen elämään”.

– Erityisesti ne urheilijat, jotka ovat kärsineet aivotärähdyksistä tai joiden ura on päättymässä, ovat hyötyneet meidän sisällöstä, Kuuluvainen visioi ja mainitsee, että podcastista on tullut “hämmentävä määrä” palautetta.

Kirja kertoo yhteensä 11 urheilijan tarinan.
Kuva © Elämän Pelikirja

Äänestä tekstiksi

Elämän Pelikirja -podcastia on tehty lähes 60 jaksoa. Kirjassa on mukana kymmenen vieraan ja Salmelaisen tarinat, jääkiekkoilijoita on tekijän lisäksi mukana neljä: Olli Jokinen, Mika Kortelainen, Lasse Kukkonen ja Lennart Petrell.

– Halusimme tuoda esille vähän erilaisia tarinoita, jotka koimme mielenkiintoisiksi. Totta kai kun kyseessä on kaupallinen tuote ja täysin omakustanne, niin halusimme myös niin sanottuja isoja nimiä mukaan, Kuuluvainen perustelee kirjassa mukana olevia urheilijoita.

– Osittain meidän verkostojen takia tarinat painottuvat lätkään, kun niin monet tuntevat Tonyn pitkältä ajalta. Saimme kuitenkin monipuolisesti eri lajeista ja eri aikakausilta tyyppejä mukaan, eikä kukaan muistaakseni kieltäytynyt. Isompi haaste oli rajata, keitä otamme kirjaan.

"Erityisesti ne urheilijat, jotka ovat kärsineet aivotärähdyksistä tai joiden ura on päättymässä, ovat hyötyneet meidän sisällöstä"

Podcastissa Kuuluvainen ja Salmelainen – tällä hetkellä Kuuluvaisen juontajaparina on Jyrki Rovio, jonka tarina on myös mukana Elämän Pelikirja -kirjassa – keskustelevat vieraan kanssa tämän tiestä urheilijaksi, uran vaiheista upeine ja karuine hetkineen, siirtymästä seuraavalle uralle ja lopuksi Tony pyytää vierasta vastaamaan kysymykseen “Kuka minä olen?”.

Kirjassa sama sisältö on jaoteltu jääkiekkoilijaa kunnioittaen kolmeen erään ja jokaisen yksityinen minä ilman urheilija- tai muita identiteettejä paljastetaan jatkoajalla.

– Podcastiin oli haastattelut jo tehty, niin minun tehtäväni oli kirjoittaa ne tekstimuotoon. Lisäksi tein toimitustyötä eli etsin lisätietoa ja suurimmalle osalle soitin ja kysyin täydentäviä kysymyksiä, toimittaja Vuorio kuvaa kirjan konkreettista kirjoitustyötä.

Vuorio päätyi kirjan tekijäjoukkoon haastateltuaan Salmelaista blogiinsa. Podcastin luontevasti soljuvan keskustelun muuttaminen kirjan minä-muotoiseen kerrontaan oli myös Vuorion idea.

– Mietimme, että kirjoitetaanko kirja kolmannessa persoonassa vai minä-muodossa. Olemme saaneet hyvää palautetta podcastista, että se kuulostaa rennolta jutustelulta kavereiden kesken, kirjaan on kuitenkin vaikeampi saada vastaavaa tunnelmaa, Kuuluvainen muistelee.

– Aktiivisen keskustelun lisäksi podcastissa oli myös pitkiä monologeja, tekstit puhtaaksi kirjoittanut Vuorio muistuttaa.

Kirja on tehty omakustanteena ja jokainen tekijöistä on osallistunut prosessiin oman päätyönsä ohessa.

– Prosessi oli pitkä, että saatiin kirja valmiiksi. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja toivon, että mahdollisimman moni saisi kirjasta vertaistukea, inspiraatiota ja esimerkkejä. Tämä oli merkityksellinen projekti, Kuuluvainen toteaa valmiista teoksesta.

Kylmiä väreitä

Sekä podcastin että kirjan alaotsikko on “Rakkaudesta urheilijoihin”. Tämä saattaa kuulostaa jonkun mielestä imelältä, mutta useissa podcastin jaksoissa mainitaan keskustelussa hetki, jolloin asian merkittävyyden takia vieraalle tai juontajille tulee kylmät väreet.

Kirjan teemaan sopien vaikutuin itse eri rooleissa eri asioista: Jääkiekkoa vuosikymmeniä fanittaneena viehätyin pieteetillä kerrotuista tarinoista kaukalon ulkopuolelta

Kun puhutaan suurista aiheista, ei voi välttyä voimakkailta tunteilta.

– Jotkut aiheet ovat olleet raskaita käydä läpi ja jakson jälkeen on takki tyhjä. Kun tein lentopalloilija Anna Vaheen jaksoon kotiläksyjä ja kävin läpi kotimaisen urheilun seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia, niin se oli aivan helvetin raskasta.

Kirjan teemaan sopien vaikutuin itse eri rooleissa eri asioista: Liverpool-kannattajana kylmät väreet nosti Kuusysi-maalivahti Rovion tarina, kuinka hän UEFA-cupissa pelasi nollapelin kotiottelussa Liverpoolia vastaan eikä kahdessa pelissä päästänyt lapsuuden sankariani Ian Rushia maalintekoon.

Psykiatrisena sairaanhoitajana ja psykoterapiasta itse hyötyneenä lähes liikutuin kiekonheittäjä Sanna Kämäräisen tarina, jossa terapia oli yksi urheilu-uran jatkon mahdollistanut tekijä.

Jääkiekkoa ja jääkiekkoilijoita vuosikymmeniä fanittaneena viehätyin pieteetillä kerrotuista tarinoista kaukalon ulkopuolelta – puolustaja Kukkonen esimerkiksi kaupattiin NHL:ssä Chicago Blackhawksista Philadelphia Flyersiin niin, että hän sai tiedon kesken illallisen, joka jäi kesken, perhe jäi Chicagoon ja mukaan Philadelphiaan tarttui vain pelikamat ja pari pukua.

Jokaisen kiekkoilijan siirtymä peliuralta seuraavaan työhön oli myös mielenkiintoisen erilainen.

– Jokisen tarinassa teimme valinnan, että keskitymme pelaajauran jälkeiseen aikaan. Lisäksi Ollilla oli valmentajaroolista hyviä ajatuksia, kuten että nuorten pelaajien kanssa ei tarvitse kiirehtiä vanhempien, agenttien tai pelaajan itsensä. Myös kannustava valmennustyyli oli Ollilta hieno puheenvuoro, Kuuluvainen poimii Jukurit-valmentajan mietteistä.

Tarpeelliset tarinat

Vaikka jokainen kirjaan päätynyt urheilu-ura on yksilöllinen, on tarinoista löydettävissä myös yhtäläisyyksiä: urheilijan identiteetti ja vaikeus luopua siitä, kun ura on loppumassa, epäonnistuminen urheilijana ja sen vaikutus jopa yksityisminään sekä lopettamisen salliminen, vaikka uralle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet.

– Moni hyvä kaverini, joka lopetti uransa 20 vuotta sitten, on sanonut, että olisipa silloin joku tehnyt tällaista. Aivan samoja asioita on käyty silloin läpi, mutta ei näistä puhuttu julkisesti, Kuuluvainen kertaa Elämän Pelikirjasta saamaansa palautetta.

"Kaikkea ei ole vielä Elämän Pelikirjan osalta nähty."

Tunteiden herättämisen, laadukkaan ajanvietteen ja ajoittain jopa valistamisen ohella Elämän Pelikirja on ansioikkaimmillaan nostaessaan esiin vaiettuja aiheita, kuten seksuaalisen hyväksikäytön, masennuksen ja urheilijan yksinäisyyden uran päättyessä.

– Aiheet ovat tärkeitä eikä kehitystä tapahdu, jos näitä ei nosteta esiin. Me olemme halunneet tehdä oman osamme ja saamamme palautteen perusteella Elämän Pelikirjalle on ollut tarvetta, Kuuluvainen sanoo.

Palautteiden lisäksi vakuuttava todistusaineisto Elämän Pelikirjan tarpeellisuudelle on, kuinka luontevan avoimesti niin podcastia kuin kirjaa varten on puhuttu synkistäkin aiheista.

– Urheilijat ovat puhuneet asioista suoraan sydämestä. Tony on itse käynyt elämässään todella syvällä, niin hän osaa myös eläytyä vieraiden tarinoihin, Kuuluvainen taustoittaa.

Elämän Pelikirja on jo podcast, kirja sekä hyväntekeväisyysgolf-tapahtuma.

– Kaikkea ei ole vielä Elämän Pelikirjan osalta nähty. Golf-tapahtumassa on 6 000 pääsarjaottelun ja 12 olympiamitalin kokemus paikalla. Kisan jälkeen keskustelemme isommalla porukalla Elämän Pelikirjasta. Katsotaan, mitä vielä keksitään. Rovion Jyrki on aika kova ideoimaan, ja jotain varmasti keksimme, Kuuluvainen vakuuttaa.

– Podcast jatkuu joka tapauksessa ja se on kivaa ja inspiroivaa hommaa, joskin vähän raskasta välillä.

» Lähetä palautetta toimitukselle