Lukko alistaa TPS:ää aloitusympyrässä – Petteri Wirtasen poissaolo näkyy karusti

Finaalisarjaa Lukon ja TPS:n välillä on nyt takana kaksi kamppailua ja aloitukset ovat kummassakin ottelussa menneet selkeästi Lukolle. Ensimmäisessä ottelussa lukemat olivat 41–28 ja toisessa 39–28. Näillä lukemilla Lukon voittoprosentti aloituksissa on ollut kokonaisuudessaan noin 59 prosenttia.

Lukko onnistui toisessa ottelussa tekemään maalin suoraan aloituksesta, kun Thomas Grégoire pääsi iskemään kiekon heti puhtaan aloitusvoiton jälkeen maaliin. Niin ikään Lukon viimeinen tyhjiin tehty maali lähti aloitusvoitosta omalta puolustusalueelta.

Turkulaisten joukkueesta puuttuu vahva aloittaja Petteri Wirtanen, jonka aloitusprosentti oli runkosarjan 54 ottelussa 57,3 prosenttia. Wirtasen puuttuminen on lisännyt etenkin Juhani Jasun aloitustaakkaa. Jasulla onkin 11 aloitusta enemmän kuin Lukon joukkueesta eniten aloittaneella Eetu Koivistoisella.

Lukon paras aloittaja on ollut runkosarjan tapaan Eetu Koivistoinen, jos otetaan huomioon kolminkertainen aloitusmäärä verrattuna Sebastian Repoon. Runkosarjassa aloituksia yli 57 prosentin tarkkuudella napsinut Koivistoinen on ollut kentällä ottamassa aloituksia muun muassa ottelun loppuhetkillä ja erikoistilanteissa. 

Repo pelaa laitahyökkääjän tonttia, mutta hän on napsinut myös aloituksia pelatessaan Daniel Audetten kanssa. Audetten aloitusprosentti oli runkosarjassa alle 45 prosenttia, mutta nyt aloitusprosentti on hieman parempi. Juurikin aloituspisteellä seisominen voitaneen nähdä Audetten heikkoutena.

Heikki Liedes on pelipaikaltaan laitahyökkääjä, mutta työmyyrä on pelannut jo pidemmän aikaa Lukossa sentterin roolia. Liedeksellä aloitusprosentti heittelee reilusti otteluiden välillä, sillä yhtä vahvaa ja tasaista pohjaa ei vielä ole. Julius Mattila on sen sijaan ottanut aloituksia kovalla prosentilla myös finaalisarjassa. Ensimmäistä pudotuspelikevättään pelaava Mattila on Koivistoisen tapaan ottamassa aloituksia erikoistilanteissa ja puolustuspäässä.

Turkulaisten joukkueessa aloitusprosentit ovat karumpaa katsottavaa verrattuna raumalaisten lukemiin. Juuso Pärssinen on pelaajista ainoa, jolla prosentit ovat positiivisen puolella, kun aloitusprosentti on 60,7. Pärssinen on nuoresta iästään huolimatta ottanut vahvaa roolia myös aloituspisteiden ulkopuolelta.

Listasta puuttuu jo aiemmin mainittu Wirtanen, joka on tunnettu taitavana aloittajana. Aarne Intonen on ottanut hänen paikkansa nelosketjussa, ja Intosen aloitusprosentti onkin suhteellisen hyvä, sillä häviöitä on ainoastaan kolme voittoja enemmän. Intonen otti runkosarjan aikana ainoastaan 28 aloitusta, joten siinä mielessä nuori parikymppinen on uudessa tilanteessa pelatessaan ensimmäistä pudotuspelikevättään sentterin roolissa.

Jasu on sen sijaan joutunut aloittamaan ottelusarjassa runsaasti enemmän kuin runkosarjassa. Jasun aloitusprosentti on tippunut runkosarjan lähes 55 prosentista noin 15 prosenttiyksikköä. Jasu ottaa tärkeitä aloituksia, joten omalla puolustusalueella hävitty aloitus antaa aina vastustajalle mahdollisuuden joko suoraan laukaisupaikkaan tai pyörityksen aloittamiseen.

Ishakovin aloitusprosentti on tippunut runkosarjan vastaavasta lukemasta niin ikään 15 prosenttiyksikköä. Prosentit eivät suoraan ole vertailukelpoisia ottelumäärien takia, mutta niistä voidaan kuitenkin huomata selkeä ero joukkueiden välillä. Vaikka aloitusten luulisi olevan pieni asia otteluiden keskellä, on tilastoja kuitenkin syytä tarkastella, sillä hyvät aloittajat antavat toiselle lopulta selvän kilpailuedun.

Koivistoinen aloitusympyrän kuningas, Jasun kuormitus kova

Sarjasta löytyy monia pareja, jotka ovat olleet useamman kerran vastakkain aloitusympyrässä. Jasun kuormitus näkyy siinä, että hän on napsinut aloituksia useampia pelaajia vastaan. Tilastoista löytyy myös pieniä harvinaisuuksia esimerkiksi Revon aloitustilaston muodossa. 

Yllä olevalla listalla on listattu vähintään kuudesti vastakkain aloittaneet pelaajat finaalisarjan kahdessa aiemmassa kamppailussa. Huomionarvoista on esimerkiksi Koivistoisen ja Jasun vastakkaiset aloitukset, joita on peräti 18 kappaletta. Siitä huomaa sen, kuinka molemmat nauttivat valmennuksen luottamusta tiukoissa paikoissa.

Pärssinen on ainoa, jota vastaan Koivistoisen voittoprosentti jää vain reiluun 50 prosenttiin. Pärssisen suuri rooli finaalisarjassa näkyy ja nuori hyökkääjä on onnistunut täyttämään hänelle asetetut odotukset. Sen sijaan Koivistoinen on vienyt muut aloitukset selkeästi, joten hänen voidaan sanoa olevan sarjan paras aloittaja.

Audette on ottanut tasaisesti aloituksia, mutta Mattilan aloitusprosentti on vaihdellut suuresti eri pelaajia vastaan otetuissa aloituksissa. Ero on suuri, kun Ishakovia vastaan prosentit ovat 83 ja Pärssistä vastaan ainoastaan 25. Pärssinen on vienyt aloitukset myös Liedestä vastaan.

Sen sijaan Lukon yllättävä ase saattaa kantaa selässään numeroa 92. Repo on ottanut Jasua vastaan kuusi aloitusta ja voittanut ne kaikki. 

Kaikki jääkiekkoa seuraavat eivät välttämättä kiinnitä suurta huomiota aloitusprosentteihin, vaikka niiden avulla voidaan tehdä suurta eroa joukkueiden välillä. On täysin eri asia voittaa aloitus omalla puolustusalueella, jolloin syntyy paikka hyökkäyksen rakentamiselle kuin hävitä aloitus ja pahimmassa tapauksessa kiekko voi löytyä helposti omasta maalista.

Turkulaisten kannalta aloitukset ovat asia, jota parantamalla joukkue saattaisi myös saada kiekon hallintaansa pidemmiksi ajoiksi. Tällöin ei tarvitse heti joutua puolustuskannalla omalla alueella, vaan energiaa voi käyttää nopeaan avaukseen ja omalta alueelta pois luisteluun.