1. Connor McDavid, Edmonton Oilers
154 tehopistettä runkosarjan 82 otteluun ja 20 tehopistettä pudotuspelien 12 kamppailuun − ja varastoon jäi vielä lisää.
Listan kärkisija on selviö. Connor McDavid osoitti viime kaudella ylivoimaisuutensa dominoiden pisteiden valossa sekä runkosarjaa että pudotuspelejä.
McDavid on aiemmilla kausilla tehnyt melko vähän maaleja, ja sen hän on itsekin aiemmin nimennyt kehityskohteekseen. McDavid vastasi huutoon iskemällä viime kaudella kiekon maaliin peräti 64 kertaa.
Oilers-kapteenin ottelukohtainen pistekeskiarvo oli NHL:n suurin vuosikausiin, kun McDavidin nimen perästä löytyi lukema 1,87.
McDavid voitti liigan arvokkaimmalle pelaajalle jaettavan Hart Trophyn jo kolmannen kerran urallaan, ja on täten aktiivipelaajista eniten MVP-palkintoja pokannut pelaaja yhdessä itseään 12 vuotta vanhemman Alexander Ovetškinin kanssa.
Muut NHL-pelaajat arvostavat McDavidin vielä korkeammalle. Pelaajien äänestyksen perusteella jaettava MVP-palkinto Ted Lindsay Award on löytänyt tiensä McDavidin käsiin jo 4 kertaa. Se on enemmän kuin kellään aktiivipelaajista. Kaikkien aikojen tilastossa McDavid on tasoissa Mario Lemieux'n kanssa ja vain yhden voiton päässä itse Wayne Gretzkystä.
Kehityskohteita McDavidilta löytyy edelleen. Puolustuspeli viidellä viittä vastaan pelattaessa hakee vielä viimeistä silaustaan. Hän pelasi runkosarjan teholukemalla +22, mutta pudotuspeleissä lukemaksi jäi -1.
McDavid on 26-vuotiaana yhden Stanley Cup-voiton päässä absoluuttisten NHL-legendojen joukosta. Vuosia on vielä edessä, mutta jatkossa häneltä on nähtävä keväällä tehopisteiden lisäksi laadukkaampaa puolustuspeliä sekä tietynlaista voittamisen raivoa.
2. Nathan MacKinnon, Colorado Avalanche
Listauksen sijat 2−3 ovat kahden kauppaa. Nathan MacKinnon nousee kakkostilalle selvän tehopiste-eron ansiosta, jonka lisäksi hän on osoittanut kykenevänsä voittamaan Stanley Cupin.
Viime kaudella MacKinnon kärsi loukkaantumisista yhdessä muun Avalanche-joukkueen tavoin. Hän pelasi 71 ottelua tehden niissä 111 tehopistettä (42+69). MacKinnonin pistekeskiarvo oli McDavidin ja Leon Draisaitlin jälkeen sarjan kolmanneksi paras: 1,56 pistettä. Täyden 82 ottelun sarjassa kyseisellä keskiarvolla olisi MacKinnonin sarakkeesta löytynyt noin 128 tehopistettä.
Tasakentällisin tehdyissä tehopisteissä MacKinnon kiilasi jopa McDavidin ohitse listan kärkeen. Ero on huomattava, sillä MacKinnonin 77 viidellä viittä vastaan kerrytettyä pistettä tulivat 71 ottelussa. McDavidin 75 pistettä on sekin kova lukema, mutta otteluita hänellä oli täydet 82.
Teholukemia ei laitahyökkääjien osalta kannata tuijotella, mutta keskushyökkääjistä tilasto kertoo paljon. MacKinnon pelasi runkosarjan teholukemalla +29 viettäen jäällä keskimäärin huimat 22:19 minuuttia ottelua kohden. MacKinnon oli keskushyökkääjien plus-miinustilaston 15 parhaan joukosta ainoa pelaaja, joka teki yli 100 tehopistettä.
Pudotuspeleissä MacKinnon esiintyi tasollaan, mutta Avalanchen ylirasittuneelta joukkueelta loppui auttamattomasti bensa. Vahvaa Seattle Krakenia vastaan kesäloma kutsui seitsemässä ottelussa.
Tulevalla kaudella on MacKinnonilta syytä odottaa jopa viime kautta enemmän. Nyt alla on pidempi kesä ja Avalanche on paperilla vahvistunut sitten viime syksyn. Lisäksi vierellä on juniorivuosien tutkapari Jonathan Drouin, joten motivaation luulisi olevan kohdillaan.
3. Auston Matthews, Toronto Maple Leafs
Auston Matthews taistelee kakkostilasta, mutta ei viime kaudella kyennyt vastaamaan MacKinnonille tehopisteiden määrässä. Matthews pelasi kolme ottelua MacKinnonia vähemmän, mutta yhdysvaltalaisen 85 tehopistettä on 26 pistettä vähemmän kuin MacKinnonilla.
Matthews oli viime kaudella tehokkuudeltaan tasavertainen maalintekijä ja puolustuspelaaja suhteessa MacKinnoniin, mutta pelinrakentajana hän ei ole koskaan ollut kanadalaisen tasolla.
Tehopisteiden valossa huomattavasti tehokkaampi Draisaitl ei kuitenkaan kilpaile Matthewsin kanssa kolmossijasta, sillä hänen puolustuspelinsä ei ole Matthewsin tasolla.
Matthewsia syytettiin vielä muutamia vuosia sitten laiskasta oman pään pelaamisesta, mutta kesän 2016 ykkösvaraus on ottanut huiman askeleen tuolla osa-alueella muutamassa vuodessa. Hän on lähes koko uransa ollut plus-merkkinen pelaaja, mutta viime kaudella hän kirjasi sarakkeeseensa lukeman +32.
Viime kauden voi katsoa olleen Matthewsille hienoinen ohikausi pisteiden saralla, sillä kaudella 2021–2022 Matthews iski 73 otteluun 60 maalia ja 106 tehopistettä. Mikäli Matthews pystyy yhdistämään tuon kauden hyökkäystehokkuuden viime kauden kokonaisvaltaiseen pelaamiseen, voi Matthews kiriä listalla vielä ylemmäs.
Stanley Cup -voittokin voisi auttaa asiaa.
4. Leon Draisaitl, Edmonton Oilers
Leon Draisaitl on monen ajatuksissa pelaaja, joka tekee tehonsa McDavidin ansiosta. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Oilersin tehokaksikko pelaa viidellä viittä vastaan enimmäkseen eri ketjuissa.
Draisaitl pelasi viime kaudella 80 ottelua, joissa tehopisteitä vyölle kertyi 128 (52+76). Puolustuspeli on Draisaitlille runkosarjassa kehityskohde, mutta pudotuspelien puolella hän on omiin päin petrannut reilusti.
Pian 28 vuotta täyttävä saksalaisjyrä yllättää tilastoillaan, sillä hän on aktiivipelaajista tehokkain pudotuspelipelaaja 1,57 tehopisteen ottelukohtaisella keskiarvollaan. Puheet Oilersin kaksipäisen hirviön pudotuspeliheikkoudesta alkavat olla tuulesta temmattuja, sillä McDavid on listan toisena 1,53 pisteen keskiarvolla.
Draisaitl on monipuolinen pelaaja, taitava kiekonkäsittelijä, joka käyttää kokoaan sekä vahvoja jalkojaan ja käsiään hyvin. Hän on erinomainen kiekon suojaaja, ja osaa laittaa murtavan syötön juuri oikealla hetkellä − sekä kämmenellä että rystyllä.
Draisaitl on yllättävän nopea suoraluistelija, mutta ketteryydessä on kehitettävää. Tuon puutteen hän tosin peittää koollaan ja voimallaan.
Oilersin menestyminen keväisin ei koskaan jää Draisaitlista kiinni, mutta kurinalaisuudessa on saksalaisella pieni kehityksen paikka.
5. Jack Hughes, New Jersey Devils
Viime kauden suurin läpimurtopelaaja Jack Hughes voi olla listalla monelle yllätys. 22-vuotias yhdysvaltalainen teki viime kaudella 78 otteluun 99 tehopistettä (43+56). Ensi kaudella vain taivas on rajana, sillä Devilsin nuorelta joukkueelta voi odottaa kollektiivista kehittymistä kausi kauden perään.
Hughesin nostaa listalle tehokkuus tasakentällisin pelattaessa. Mielikuva kikkapoikamaisesta hyökkääjästä on se, että hän tekee tehonsa pääsääntöisesti ylivoimalla kun tilaa on paljon. Mielikuva on harhaanjohtava, sillä Hughes teki viime kaudella tasakentällisin jopa 68 pistettä ollen sarjan kolmanneksi tehokkain keskushyökkääjä viidellä viittä vastaan pelattaessa.
Hughes teki viime kaudella viidellä viittä vastaan keskimäärin 0,87 pistettä ottelua kohden, kun lähin haastaja Aleksander Barkov kirjautti keskiarvokseen 0,67. Kaikkien pisteiden ottelukohtainen keskiarvo kääntyy sekin Hughesille keskiarvolla 1,27 vastaan Barkovin 1,15.
Hughesinkin kohdalla suurin kehityskohde on puolustuspäässä. Hän katoaa hetkittäin kuvasta ja unohtaa sentteripelin kokonaisvaltaisen puolen, mutta ikää hänellä kuitenkin on sarjan kärkisenttereistä vähiten. Lisäksi pudotuspeleissä Hughes oli ajoittain hukassa, mutta kevään pelit olivat hänelle uran ensimmäiset. Lisäksi aloituksissa Hughesilla on reilusti varaa parantaa.
Hughesilta voi odottaa listan senttereistä jopa isointa tasonnostoa tulevalle kaudelle. Se läpilyönti tullaan näkemään sekä pisteiden että kokonaisvaltaisen pelaamisen osalta. Siitä Devilsin valmentaja Lindy Ruff pitää varmasti huolen.
Lähellä valintaa: Aleksander Barkov, Sidney Crosby, Tage Thompson, Mika Zibanejad, Elias Pettersson, Brayden Point, Steven Stamkos, Roope Hintz, Ryan Nugent-Hopkins ja Jack Eichel.
Seuraa heitä: Connor Bedard, Sebastian Aho, Patrik Laine, Nico Hischier ja Pierre-Luc Dubois.