Otteluanalyysi: Yhdysvallat tylytti Suomea päätöserän maaleilla – Leijonien hyökkäyspelaaminen jäi vaisuksi

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Henri Jokiharju vastasi Suomen ainoasta maalista. Arkistokuva.
Kuva © Arno Hämäläinen https://www.instagram.com/hockeygrapher/
4 Nations Face-Off -turnaus ei alkanut Suomen kannalta mairittelevalla tavalla, kun Yhdysvallat voitti Suomen murskaluvuin 6–1. Suomi ei pystynyt hyökkäämään riittävän laadukkaasti, ja lopulta Yhdysvallat meni kolmannessa erässä menojaan.

Suomi ja Yhdysvallat pelasivat torstain ja perjantain välisenä yönä Suomen aikaa ensimmäiset ottelunsa 4 Nations Face-Off -turnauksessa.

Selkeänä altavastaajana turnaukseen lähteneen Suomen päävalmentaja Antti Pennanen korosti ennen turnauksen alkua Suomen pyrkivän siihen, että joukkue puolustaa ja pitää kiekkoa.

Tämän lausunto loi lähtökohdat ottelun tarkastelulle, kun Suomi ja Yhdysvallat pääsivät tositoimiin Bell Centren yleisön edessä Montréalissa.

Tasainen avauserä

1–1-tasalukemiin päättynyt avauserä oli kokonaisuudessaan tasainen, kun maalipaikat menivät pienellä marginaalilla Yhdysvalloille lukemin 7–5. Huomionarvoinen asia on kuitenkin se, että kaikki tähtipaitojen maalipaikat syntyivät 5vs5-pelin kautta, ja näistä neljä suorien hyökkäysten ja kaksi riistojen kautta.

Avauskymmenminuuttisen aikana Yhdysvallat käytti kiekon myös kaksi kertaa ylärimassa.

Suomen avauserän viidestä maalipaikasta kolme syntyi mainion ylivoiman pelanneen kakkoskoostumuksen kautta. Koostumuksen muodostivat Artturi Lehkonen, Anton Lundell, Teuvo Teräväinen, Mikael Granlund sekä Esa Lindell. Kyseinen viisikko pelasi suoraviivaista ylivoimaa: Lindell toimitti kiekkoa viivasta ja jatkopelien kautta Suomi voitti hyvin kiekkoa maalinedustalla.

Tasakentällisin Suomi pystyi pelaamaan enemmän päätypelejä, mutta maalipaikoille Pennasen ryhmän oli hankala päästä, kun Yhdysvallat miehitti kaukalon keskustaa.

Keskialueen pelaaminen oli tuttuun tyyliin isossa kuvassa avauserää. Suomi oli enemmän kiekkoa kontrolloinut osapuoli, kun se pelasi pääosin ylempiä viivelähtöjä kohtuullisella onnistumisprosentilla. Kaksivaiheisesti karvannut Yhdysvallat vuorostaan pelasi matalaa 1–2–2-ohjauspeliään.

Molemmat avauserän maalit syntyivät hieman samankaltaisesta tilanteesta. Suomen tekemässä avausmaalissa Leijonat onnistui purkamaan painollisen laidan kautta paineen ja kaikki yhdysvaltalaishyökkääjät jäivät pelin ulkopuolelle. Suomen puolustajista Olli Määttä sekä Henri Jokiharju nousivat hyvin maaliin johtaneen suorahyökkäyksen mukaan ja olivat maalin syntyessä Suomen ylimpinä pelaajina.

Vastaavasti Yhdysvaltojen 1–1-tasoitusmaalissa Mikael Granlund ei saanut pelattua painollisella laidalla ollessaan kiekkoa alueelta pois, ja niin Anton Lundell kuin Eetu Luostarinen ennakoivat tilanteessa hyökkäyssuuntaan. Peli kuitenkin kääntyi ja Yhdysvallat pelasi nopeasti kiekon Brady Tkachukille, joka onnistui tasoittamaan pelin.

Yhdysvallat hallitsee

Toisen erän kuva oli tasakentällisin tapahtumiltaan melko samanlainen kuin avauserässä. Yhdysvallat loi 5vs5-pelissä selkeästi enemmän maalipaikkoja ja Mike Sullivanin joukot pystyivät myös pelaamaan avauserää paremmin pidempiä hyökkäysalueen pyörityksiä. Suomen maalilla torjunut Juuse Saros piti pitkään vahvasti pintansa.

Erän lopulla Yhdysvallat sai kuitenkin ansaitun johtomaalinsa, kun päätypelin päätteeksi Brock Faber toimitti kiekkoa viivasta ja Matt Boldy ohjasi tyylikkäästi kiekon ohi Saroksen.

Suomella oli toisessa erässä pari hyvää maalintekotilannetta, mutta toisteisesti Suomi ei kyennyt hyökkäyspeliä luomaan. Yksi tekijä oli se, että Suomi päätti hyökkäyksiään hieman huolimattomasti, eikä sen vuoksi saanut luotua tarvittavaa maalipainetta Yhdysvaltojen päätyyn.

Positiivisena asiana kahden ensimmäisen erän osalta Suomen pelistä voi nostaa alivoimapelaamisen, sillä kaksi alivoimaa selvittänyt Suomi oli antanut näissä vain yhden huipputontin Yhdysvalloille, jonka ylivoimakoostumukset pursuavat taitoa.

Suomen musta hetki

Kolmannen erän alku oli Suomen kannalta katastrofaalinen, kun ylivoimalla erän aloittanut Yhdysvallat iski ensimmäiseen kolmeen minuuttiin kolme maalia ja siirtyi 5–1-johtoon. Onnekkaan ylivoimamaalin lisäksi Yhdysvallat teki kaksi suorahyökkäysmaalia, joissa molemmissa tapahtumaketju oli samanlainen.

Suomen hyökkäykset tyrehtyivät hyökkäyssiniviivan päälle, minkä seurauksena peli kääntyi kohti Suomen päätyä ja Yhdysvallat värkkäsi näistä kaksi tyylikästä maalia.

Suomen kiekollisen pelin laadun onkin kohennuttava merkittävästi lauantai-illan Ruotsi otteluun, mikäli Leijonat haluaa saada turnauksesta muutakin kuin osallistumispalkinnon.

Ketju / maalipaikat tasakentällisin Luodut maalipaikat Annetut maalipaikat
Lehkonen-Barkov-Rantanen 0 4
Hintz-Aho-Laine 1 5
Luostarinen-Lundell-Granlund 2 4
Teräväinen-Haula-Armia 1 5

Maaliodottamat tasaviisikoin: 3,28–1,25 (Natural Stat Trick)

USA:n siirryttyä neljän maalin johtoon pelin tempo hidastui merkittävästi, mutta erän puolivälissä ylivoimalle päässyt Yhdysvallat onnistui vielä kertaalleen maalinteossa, kun Matthew Tkachuk onnistui viimeistelyssä maalinedustalta.

Selvää on, että jatkossa Suomen täytyy pystyä hyökkäämään huomattavasti laadukkaammin niin omaa puolustusvalmiutta kuin hyökkäysuhkaa ajatellen.

Yksikään Suomen ketjuista ei pystynyt pelaamaan turnauksen avausottelussa plusmerkkistä 5vs5-peliä, mikä tuottaa varmasti Pennaselle ja kumppaneille harmaita hiuksia, sillä ylimääräistä aikaa pelin hiomiseen ei ole.

» Lähetä palautetta toimitukselle