Liiga-kaukaloissa ja niiden ulkopuolella sattui ja tapahtui päättyneellä viikolla. Jatkoajan veteraanit Matti Koski ja Antti Wennström niputtivat kuumat keskustelunaiheet.
Kaksi voittoa seitsemässä kamppailussa, tämähän onkin turhan kovaa hypetetty keskinkertainen joukkue. Pelicans on Liigan tämän kauden kuningas ilman vaatteita.
Koski: Ei sentään. Pelicansin alkukausi on ollut yksiselitteisen epäonnistunut. Sitä ei kiellä kukaan, ei edes päävalmentaja Tommi Niemelä, jonka alati hymyilevä preesens on saanut lisäväriä kovaäänisestä tuomarikritiikistä.
Viime kaudelta tuttu kiekollisesti loistava yhteispeli on loistanut vielä poissaolollaan, ja lahtelaiset ovat taapertaneet tappiosta toiseen. Joukkue on jäänyt kahdesti nollille ja sen potentiaalisesti erinomainen ylivoima on ollut kummallisen tuhnua.
Lisäksi joukkueen puolustuksen tukipilari Michal Jordán on kunnostautunut erityisesti kostonhimoisena kuumakallena ja hyökkäyksen keihäänkärjeksi hankittu Ryan Lasch on ollut odotuksiin suhteutettuna vaisu.
Tästä huolimatta kaikkea toivoa ei ole vielä menetetty. Patrik Carlsson on kantanut vastuuta johtavan pelaajan esimerkillä ja yksi sarjan taitavimmista pelaajista Aatu Jämsen on voittanut sarjapisteitä yksilösuorituksillaan. Myös kritisoitu tähtihankinta Jussi Olkinuora torjui lauantaina henkisesti hyvin merkittävän vierasvoiton Helsingistä.
Myös Jordán ja Lasch tulevat vielä parrasvaloihin. Ilmassa on nousukauden merkkejä. Kausi ei ole vielä ohi, vaikka hätäisimmät huolehtivat jo runkosarjasijoituksista.
Wennström: Julma, mutta oikeaan suuntaan ohjaava visio. Keskikastin, ylemmän keskikastin materiaali, ei mikään top 4. Ehkä paljastumista on toki eniten siinä, että ympäristö ehti luoda niin valtavat odotukset Pelicansin tämän kauden panostuksille. Ne ovat kovia ja vievät euroja, mutta paperilla Pelicans on keskinkertaisempi joukkue kuin on annettu ymmärtää. Ja jos maalivahdit eivät sen päälle nosta joukkuetta vaikeimmissa peleissä, aletaan kaataa vain SaiPaa, HPK:ta ja KooKoota ja nyhertää muilta hätäisiä rankkaripisteitä. Kiekkoja kiinni, veljet.
Nyt myös kärkipelaajariskit realisoituvat. Kun Jordan on vain vähillä tehopisteillä pyörivä isokokoinen liikennemerkki ja vuotoja tulee sieltä täältä, ollaankin niiden kärkien osalta vaikeuksissa. Tässä toki se ero, että liikennemerkit eivät ota tyhmiä pelikieltoja, vaikka niihin osuminen sattuu silti leukaan.
En väheksy lainkaan Niemelän osaamista valmentajana. Pelicans nousee vielä pohjilta. Siitä huolimatta tuomareista urputtaminen ei istu menestyvän joukkueen tekemiseen. Niemelä on aina hallinnut mediapeliä antamalla itsestään leppoisan miehen kuvan samaan aikaan, kun joukkue on tiukassa kurissa ja pelitapanuhteessa. Tähän lankaan ovat toimittajatkin menneet puhuessaan Pelicansin ansattomasta kiekosta. Pelicansin pelitavan näennäinen vapaus perustuu siihen, että pelataan tiukasti pelitavan perusperiaatteilla ja välillä peli kulkee kuin leikki. Nyt Niemelän tulee keskittyä joukkueen sitouttamiseen hänen hyvään pelikirjaansa tuomarien sijaan. Tuloksia.
Alkumetrien perusteella ulkomaalaispelaajista kamppeensa pakkaa ennen joulua...
Wennström: Oijoi, suosikkini, ns. "pack your shit" -väite. Ekana tulee mieleen Jeremy Grégoire, joka nyt onkin koeajalla, ja taisikin olla jo pois kokoonpanosta. Panos ei riitä, ilmeisesti varmin lähtijä.
Toisena tulee mieleen Tapparan Luke Witkowski. Miksi ihmeessä Tappara hankkii tällaisen möykkymasan profiililla kulkevan 90-luvun puolustajan luisteluliigaan? Todennäköisesti tällä on haetty jotain lisäväriä pelaajistoon rajallisilla peliminuuteilla ja muutamalla näyttävällä naamanhieromisella. Tappara nuolee menneisyyteen haikailevien kannattajien nostalgiatakamusta mieluummin kuin hakee parasta mahdollista kahden suunnan pelaajaa. Annan aikaa jouluun asti, sitten näkyvät perävalot. Pack your shit.
Ja ei, mörrimöykyille EI anneta Jukka Marttilan pelinumeroa!
Koski: Alun pirteistä otteista huolimatta SaiPa on aloittanut kautensa jälleen kerran mollivoittoisesti. Seitsemän ottelun idän ihme on voittanut ainoastaan yhden ottelun kolmen pisteen arvoisesti.
Joukkue on tehnyt riittämiin maaleja, mutta tästä huolimatta on syytä huhuilla suoraan varakapteeniksi arvostetun kanadalaisen maalitykin perään. Missä olet, Adam Helewka?
28-vuotias hyökkääjä tykitti viime kaudella 28 maalia ja 67 pistettä 43 ICEHL-ottelussa, mikä antoi odottaa paljon. Tehot ovat vastaavat kuin Liiga-kaukaloissa kiitettäviä tehoja iskeneellä Tyler Morleylla. Helewkalla on kuitenkin vielä jäänyt pahasti piippuun. Joukkue tarvitsee runsaasti tehoja pelaajalta, joka tuskin on palkkahaitarin halvemmasta päästä.
Samalla tulee muistaa, että SaiPan tämän kauden perisynti ei ole varsinaisesti ollut tehottomuus. Sen sijaan puolustus on vuotanut ja kärsinyt merkittävistä loukkaantumisista. Mikäli Helewka ei löydä maalijyväänsä, SaiPaa saattaa kiinnostaa etsiä hänelle uutta pelipaikkaa ja sijoittaa palkkarahat luotettavaan puolustajaan.
Tapparan Carter Camper ja Nick Baptiste iskevät kipinää ja voittavat piste- ja maalipörssin
Koski: Ei ollenkaan huono ennuste! Carter Camper on osoittanut olevansa erinomainen pelimies Liigaan ja pisteitä on syntynyt tasaiseen tahtiin. Nick Baptiste puolestaan on osoittanut pystyvänsä maalintekoon liki tehtaan takuulla.
Pelaajien eduksi lasketaan myös se, että Rikard Grönborgin aloittama Rikeluutio on alkanut varsin suotuisissa merkeissä. Parempaa on varmasti luvassa, mitä enemmän uusiutunut joukkue saa yhteisiä kokemuksia.
Kykenevä pelintekijä yhdessä maalitykin kanssa kylvävät kauhua jokaisessa vastustajassa. Pari pystyy hallitsemaan tilastoja, mutta paljon riippuu myös siitä, miten Ilveksen ja TPS:n tehomiehet pärjäävät. Kisasta tulee varmastikin tiukka.
Kapuloita rattaisiin saattaa tulla siitä, että Tappara vahvistaa hieman kapoisaa keskikaistaansa. Pelaajahankinnat voivat muuttaa tehokaksikon yhteisiä suunnitelmia ja sen myötä hidastaa pörssivoittojen tavoittelua.
Wennström: Hyviä ja vaarallisia pelaajia, mutta tämä kausi menee suomalaisille kärjille. Omat hevoseni pistepörssiin ovat olleet Anton Levtchi, Petrus Palmu ja Oula Palve. Väitteeseen sisällytettyjen pelaajien tehoja syö lopulta riittävästi Tapparan laatu, jossa tehot jakautuvat tasaisemmin. Levtchi on suosikkini molempiin kategorioihin, Palmu sekä Palve syöttöihin. Kuka Levtchiä estäisi, kun tyytymättömyys pukukoppikieleenkin alkaa laantua? Suomi-lippu korkealle!
Porilainen hulluus vie mennessään! Ässät on jälleen valmis menestymään.
Wennström: Ai että, nyt rakennetaan taas porilaista hulluutta ja tarinaa. Joukkue kirjoitettiin pudotuspelien ulkopuolelle, mutta nyt se suorittaa. Liigan paras maalivahti, maalivahdin taso ei putoa valtavasti kakkosen pelatessa, ja edessä tasaisen kova joukkue Lenni Hämeenahon kaltaisella virtuositeetilla varustettuna.
Padan lopuiltakin ulkomaalaisilta odotan kyllä vähän enemmän. Lefebvre on nakutellut lähes piste per peli -tahdissa, mutta entäs muut? Fabrella on ainakin hieman totuteltavaa Liigan pelitempoon. Kotimaisista pelaajista löytyy myös luottamusta esimerkiksi siihen, että Emil Erholtzille vaisumpi viime kausi oli vain väliaikainen notkahdus.
Aletaanko jo puhua Ässien mitalista?
Koski: Olen tämän väitteen kanssa satakuntalaisen pessimistisellä kannalla: eipäs nyt vielä riemuita.
Ässien viime vuosien ryhdistyminen ja tehokas alkukausi ovat koko sarjalle erinomainen asia. Kukapa ei kaipaisi synkkään talveen ripausta porilaista hulluutta, repimistä, raastamista ja runnomista! Pata vahvistui kesällä entisestään erityisesti muutamalla kiekollisesti pätevällä pelaajalla ja on tänäkin vuonna kiistatta pudotuspelijoukkue.
Vaikka Ässien käyrä sojottaa vahvasti ylöspäin, vielä tällä kaudella on turhan aikaista haaveilla mitaleista. Tästä huolimatta Ässille voi nostaa hattua. Porilaiset ovat tälläkin kaudella ikävä vastustaja, mutta suurempi menestys ei osu vielä tälle kaudelle.
