Suomeen perustettiin kaikessa hiljaisuudessa 17 joukkueen yliopistosarja, jonka suosio enteilee vahvaa kehitystä

Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA on ollut vuosikymmeniä huippusuosittu useissa eri lajeissa, kuten jääkiekossa. Viime vuosina moni suomalainen nuori pelaaja on lähtenyt hakemaan sieltä nostetta kiekkouralleen opiskelujen ohessa. Tällaisia ovat esimerkiksi KalPassa pelaavat Aapeli Räsänen ja Jesper Mattila sekä hänen Lukossa pelaava kaksoisveljensä Julius.

Suomessakin on ollut kiekkotoimintaa korkeakouluissa, mutta pääosin ne ovat olleet teknillisten yliopistojen keskinäisiä turnauksia, ja näitä turnauksia on pelattu aivan Pohjoismaiden mestaruuksia myöten.

Muutaman yliopiston joukkueet ovat pelanneet myös Jääkiekkoliiton sarjoja, kuten Suomi-sarjassa pelaava jyväskyläläinen Liikunnan Riemu sekä tamperelainen Hiki-Hockey, joka pelaa tällä hetkellä II-divisioonassa.

Reilut kaksi vuotta sitten Vaasan kauppakorkeakoulussa ryhmä jääkiekkotaustaisia opiskelijoita mietti, voisiko Suomessakin olla mahdollista järjestää kunnon kiekkosarja yliopistojen välille. Perinteisen hauskanpidon oheen haluttiin vähän muutakin kuin oluenhuuruisia keskiviikkoiltoja.

Niinpä ryhmä opiskelijoita päätti ottaa yhteyttä eri paikkakuntien opiskelija-aktiiveihin sekä omiin vanhoihin pelikavereihin. Kiinnostusta alkoi olla ympäri Suomea sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Ensimmäinen turnaus pelattiin kymmenen joukkueen voimin kauppakorkeakoulujen välisenä turnauksena keväällä 2023.

Oma sarja käyntiin

Kun kaikki sujui loistavasti, ajatus kansallisesta korkeakoulujen välisestä sarjasta nousi kovasti turnauksen järjestäjien mieliin. Viime kesän aikana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa käytyjen keskusteluiden tuloksena sarjaan ilmoittautui yhdeksältä eri paikkakunnalta 17 joukkuetta. Suurin osa oli jo entuudestaan olemassa ja neljä tätä sarjaa varten perustettuja.

Sarja päätettiin järjestää mahdollisimman kevyenä. Joukkueet pelaavat neljän ottelun mittaisen runkosarjan, jotta pelit eivät häiritse pääasiaa eli opiskeluita tai kuormita liikaa opiskelijoiden taloutta.

Pudotuspelien sijaan sarjan lopputurnaus pelataan huhtikuussa Vaasassa niin, että runkosarjassa parhaiten sijoittuneet joukkueet pelaavat ylemmässä ja loput alemmassa loppusarjassa.

− Haluamme järjestää opiskelijoille hyvän harrastuksen ympärille sarjan, sillä on huolestuttavaa, että tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia opiskelijoista ei liiku tarpeeksi, kertoo Kami Kortelainen Vaasan yliopistosta.

− On todella huolestuttavaa, että tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat noin kolme miljardia euroa vuodessa, Tuomas Koivistoinen myös Vaasan yliopistosta säestää.

Sarjan ensimmäiset pelit on jo pelattu, ja pariin otteluun on saatu lehtereille isot karnevaalit. Vaasassa ensimmäinen ottelu pelattiin Sport–Lukko-liigaottelun jälkeen, ja katsojia oli lähes 1 400. Vieläkin suurempaan yleisömäärään päästiin Lappeenrannassa, jossa opiskelijat lahjoittivat koko ottelun tuoton, noin 3 000 euroa, Saimaan syöpäyhdistykselle.

− Ajatuksemme on, että kiekkoilun osuus kokonaisuudessa on noin 15–20 prosenttia, ja loppu on kaikkea muuta eli opiskelijoiden hyvinvointia, joka pitää sisällään tätä yhteistä tekemistä. On vielä hienoa, jos pystymme jollain tavalla auttamaan muitakin kuin opiskelijoita, ja siitä on osoituksena tuollaiset hyväntekeväisyyskampanjat, kertoo Anton Harju Lappeenrannan korkeakoulujen joukkueesta.

Muun muassa lappeenrantalainen Parru HT on saanut hyvin yleisöä Kisapuistoon.

Kuva © Topi Lainio

Entiset liigapelaajat kiinnostuneita

Sarjan taso on kovin kirjava, kun pelaajia noin 300. Kovimpina niminä voitaneen pitää Haaga-Helian joukkueessa pelaavaa entistä liigapuolustaja Bernard Isiguzoa ja Parru HT:n Antti Palojärveä, jonka Pittsburgh Penguins varasi NHL:ään.

− Useampi nimekäs pelaaja on ollut kovin kiinnostunut sarjasta, joten tasaisten
otteluiden takaamiseksi sarja saatetaan jakaa tasolohkoihin. Näyttääkin siltä, että kärkijoukkueissa voi tulevaisuudessa olla enemmänkin esimerkiksi Liigassa
pelanneita opiskelijoita, kertoo Kortelainen.

Mahdollisista yhteyksistä Pohjoismaiden yliopistoihin Kortelainen kommentoi, että tunnusteluita on jo tehty Ruotsin yliopistosarjaan. Tulevaisuudessa on mahdollista tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.

Näyttääkin siltä, että kärkijoukkueissa voi tulevaisuudessa olla enemmänkin esimerkiksi Liigassa
pelanneita opiskelijoita.

Ulkomailla yhteistyö yliopistosarjan ja pääsarjoissa pelaavien seurojen kanssa on ollut tuttua ja saumatonta jo vuosia. Vaasan kauppakorkeakoulun opiskelijat kiittelevät Vaasan Sportia siitä, kuinka hienosti liigaseura on suhtautunut yhteistyöhön. Tulevaisuuden yksi toive onkin, että muutkin Liiga- ja Mestis-seurat aloittavat yhteistyön korkeakoulujoukkueiden kanssa.

Yliopistopaikkakunnilla yhteistyötä on tehty siten, että on järjestetty Liiga-pelejä opiskelijateemalla, mutta yliopistokiekon nostaminen enemmän esille on varmasti tärkeä yhteistyön kehitysaskel.

Sarja on toistaiseksi hoidettu opiskelijoiden voimin, eli Jääkiekkoliitto ei ole edes taustalla mukana. Ottelut on tuomittu ammattitaitoisten opiskelijoiden ja entisten aktiivituomarien johdolla, ja pelit ovat sujuneet tältäkin osin hyvin mallikkaasti. Sarjassa on selvät säännöt, jotka pohjautuvat IIHF:n sääntöihin soveltaen.

− Jääkiekkoliitto on hyvin kiinnostunut tekemään yhteistyötä tällaisen sarjan tiimoilta, toteaa Jääkiekkoliiton harrastekiekon kehityspäällikkö Kim Sällström.

– Haluamme ehdottomasti avata keskustelut järjestäjien kanssa, sillä kokonaisuus kuulostaa oikein hienolta, että tällaista on saatu opiskelijoiden taholta aikaan, Sällström jatkaa.

Joukkueista ja niiden otteluista on tietoa GameResultOnline.com -sivulla. Sarjan pääasiallinen viestintäkanava on toistaiseksi Instagramissa, jossa se on nimellä @fcaa_hockey.

Sarjan kiinnostavuudesta kertoo myös järjestäjien TikTokiin lataama ennakkovideo, jota on katsottu jo yli 100 000 kertaa.