Alle 20-vuotiaiden MM-kisat käynnistyvät tapaninpäivänä Kanadan pääkaupunki Ottawassa. Turnauksen A-lohko tarjoaa kiekkokansalle hallitsevan maailmanmestarin, kisaisännän, nälkäisen leijonalauman sekä kaksi erittäin nuorta kilpailijaa.
Yhdysvallat
Hallitseva maailmanmestari lähtee puolustamaan valtaistuintaan ennakkosuosikkina. Puolustusta johtaa kahdeksan viime vuodelta tuttua pelaajaa, joiden joukkoon kuuluvat kapteeni ja ykköshyökkääjä Ryan Leonard, miestenkin MM-tasolla jo debytoinut Trey Augustine ja turnauksen parhaiden puolustajien joukkoon kuuluvat Zeev Buium ja Drew Fortescue.
Leonard on joukkueen itseoikeutettu ykköstähti. Vaikka hyökkääjä tehtaili viime kaudella yliopistotasolla 60 tehopistettä yhdessä Göteborgin sankareiden ja sittemmin NHL:ään lähteneiden Will Smithin ja Cutter Gauthierin kanssa, päätti hän päätti palata yliopistoon vielä toiselle kaudelle. 19 tehopistettä 16 otteluun ei kieli aivan samasta tuotantotahdista, mutta Washington Capitalsin kärkikymmenikön varaus toissa kesältä on ottanut kokonaisvaltaisia harppauksia pelissään.
Paluumuuttajien taakse katsottaessa hyökkäyksestä löytyy seuraava yhdysvaltalainen superlupaus. James Hagens jäi vuosi sitten jopa yllättäen rannalle kisakoneesta, mutta tulevan varauskesän kuumimpiin nimiin lukeutuva keskushyökkääjä on todistanut arvonsa maan kehitysohjelmalle. Kevään alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa yhden turnauksen piste-ennätyksen rikkoneelle Hagensille on kaavailtu isoa roolia hyökkäyksessä, ja 18-vuotias tulee olemaan kisojen kuumimpia seurattavia.
Muista ensikertalaisista viime kesän varaustilaisuudessa korkealla oman nimensä kuulleet Trevor Connelly, Cole Eiserman ja Teddy Stiga tulevat pitämään katsojat penkkiensä reunoilla.
Jenkkien puolustus on tuttuun tapaan kivikova. Fortescue ja Buium muodostivat harvan yllätykseksi kärkiparin harjoitusotteluissa, ja kaksikko muodostaa heittämällä turnauksen kiekollisesti parhaan kaksikon. Heidän takanaan kiekollista vastuuta jakavat NHL-tulokas Lane Hutsonin veli Cole Hutson ja varausikäinen Logan Hensler, kun taas viime kesän varaustilaisuuden toisella kierroksella huudetut Adam Kleber (196/95) ja Colin Ralph (193/95) tuovat fyysisyyttä takalinjoille.
Kaikin puolin pakisto on erinomaisesti kasattu, ja monipuolinen. Se tekee kolmansiin U20 MM-kisoihin pukevan Augustinen työstä helppoa, vaikkei tähtivahti sitä välttämättä erikseen tarvitsisikaan. Kivikova torjuntatyöskentely viime vuoden turnauksessa rauhoitti joukkueen tekemistä huomattavasti, ja Augustine saapuu Ottawaan kypsempänä, kokeneempana mutta ennen kaikkea tulikuumassa vireessä.
Michiganin osavaltionyliopiston veräjää 14 ottelussa vartioineen torjuntaprosentti 93,00 ja päästettyjen maalien keskiarvo 1,98 kielii siitä, että 19-vuotias on valmiina haasteeseen kuin haasteeseen, eikä tule yllättyä, jos hän pokaa turnauksen päätteeksi parhaan maalivahdin palkinnon.
Yhdysvalloilla on kaikki tulivoima, leveys ja momentum puolustaa mestaruuttaan onnistuneesti ensimmäistä kertaa maan kiekkohistorian aikana.
Kanada
Kisaisäntä Kanada on A-lohkon suurin uhkaaja Yhdysvalloille, eikä vain materiaalinsa ansiosta. Kanadalaislauma saapuu takaisin tuttuun ja turvalliseen kaukaloon nälkäisenä viime vuodesta, jolloin Tšekin Jakub Štanclin viimeisen minuutin flipperimaali lähetti vaahteranlehdet kotiin jo puolivälierissä.
Göteborgissa flopanneesta joukkueesta vaahteranlehtinutun ylleen pukevat Brayden Yager, Oliver Bonk, Carson Rehkopf ja tähtihyökkääjä Easton Cowan. Cowanille on kaavailtu suurta roolia turnaukseen, mutta valmistavalla leirillä kärsitty loukkaantuminen häiritsi turnaukseen valmistautumista. Harjoitusotteluissa kaukaloihin takaisin palannut hyökkääjä mätti heti paluuottelussaan hattutempun Sveitsin verkkoon, ja London Knightsin ykköstähti tulee johtamaan Kanadan hyökkäystä.
Cowanin takana merkittävää tulosvastuuta kantavat kapteeniksi nimetty Yager, kolmessa harjoitusottelussa kuusi tehopistettä merkkauttanut Calum Ritchie, viime vuonna kisakoneesta ulos jäänyt Bradly Nadeau ja Seattle Krakenin kesän kärkivaraus Berkly Catton.
Tulivoimasta Kanadalla ei selvästi ole puutetta. Sitä on tarjolla kuitenkin vielä roimasti lisää, sillä Gavin McKennaa ei edes mainittu vielä.
Kanadan seuraava sukupolvitalentti ei ole vain todistanut kuuluvansa kisajoukkueeseen vuoden "alaikäisenä", mutta hän on myös osoittanut kykenevänsä kantamaan tulosroolia NHL-huippulupausten seassa muun muassa kenraaliharjoituksessa kahdella Tšekin verkkoon lauotulla maalilla. Kisojen alla 17 vuotta täyttäneellä McKennalla on kaikki ainekset nousta jopa joukkueen parhaaksi hyökkääjäksi, ja kaksinumeroiset tehopisteet eivät ole kohtuuton odotus superlupaukselta.
Kivikovan tulosyksikön takaa on todettava, että Kanadan pohjaketjut ovat kenties turnauksen parhaat. Muun muassa NHL-jäilläkin nähty Jett Luchanko, U18 MM-kisoissa ihastuttanut Cole Beaudoin, maalinälkäinen Rehkopf ja ensi kesän ykkösvarauksen statuksesta kamppaileva Porter Martone tarjoavat pohjaketjuihin fyysisyyttä, tulospelotetta ja huippuluokan kamppailupelaamista.
Hyökkäyksen laadusta kertoo myös se, että viime kesän kolmosvaraus Beckett Sennecke (28 OHL-ottelua, 23+25=48) ja ensi kesän varausluokan kärkipäähän kuuluva Michael Misa (30 OHL-ottelua, 30+31=61) eivät mahtuneet edes alkuperäiseen leiriryhmään. Kanada kutsui hirmuvireeseen yltäneen Sennecken sittemmin mukaan, mutta hän putosi leirityksen viimeisten kokoonpanomuutosten aikana joukkueesta.
Puolustus herättää hieman hyökkäystä enemmän kysymysmerkkejä, mutta takalinjoille on kasattu laadukas kahdeksikko. Göteborgin kisakoneesta viime hetkillä loukkaantumisen vuoksi vetäytynyt Tanner Molendyk on selvä ykköspuolustaja kypsän kahden suunnan ja kiekollisen varmuutensa ansiosta. Hänen ohellaan Bonk, Sawyer Mynio ja Beau Akey tuovat varmuutta ja rauhallisuutta omaan päähän, kun taas kiekollista vastuuta Molendykin kanssa jakavat San Jose Sharksin korkealla varaama Sam Dickinson ja Hagensin sekä Martonen ensi kesän ykkösvarauksesta haastava Matthew Schaefer.
Schaefer on osoittanut olevansa valmis kipparoimaan ensimmäistä ylivoimayksikköä tulivoimaisessa joukkueessa. Erie Ottersin puolustaja tulee olemaan yksi turnauksen kuumimpia varausikäisiä nimiä.
Tolppien väliin avausottelussa Nuoria Leijonia vastaan luistelee mitä ilmeisemmin U18 MM-kultaa keväällä torjunut Carter George. Vaikka 18-vuotiaan alkukauden tilastot eivät ole aivan OHL:n kärkipäässä, on Los Angeles Kingsin kesän kakkoskierroksen varaus osoittanut harjoitusotteluissa olevansa valmis tehtävään.
Kanadalla on jalkeilla huippuluokan ryhmä, mutta sen on oltava varuillaan, ettei viime vuodenvaihteen vauhtisokeus murskavoitoista voitoista pääse yllättämään lohkovaiheen jälkeen.
Suomi
Suomen vuoristoratamainen turnaus sai vuosi sitten henkeäsalpaavan lopun, joskin negatiivisesti. Pronssiottelun 5–2-johto suli surullisenkuuluisaksi 8–5-tappioksi, ja Nuoret Leijonat menetti hurjasti tulivoimaa edustuskelpoisuuden säännöille. Göteborgista Ottawaan palaa seitsemän nimeä Kasper Halttusen ja Konsta Heleniuksen johdolla.
Kolmet arvokisat varauskaudellaan pelannut Helenius on asteen verran valmiimpi U20-turnauksen kirkkaisiin valoihin, eikä Suomen kiistaton ykkössentteri ole tuskaillut pienen kaukalon kanssa siirryttyään AHL-jäille kuluvaksi kaudeksi. Joukkue ei ole antanut syytä sille, miksi Helenius ei ole pelannut turnaukseen valmistavissa otteluissa, mutta häneltä ei myöskään varsinaisesti odoteta näyttöjä paikan vakiinnuttamiseksi.
Jos Helenius on odotetulla paikallaan Kanada-ottelussa, on keskikaistalla hänen takanaan koostumus mielenkiintoisia nimiä. WHL:ssä hyvän varauskauden pelannut Julius Miettinen kantanee tulosyksikön toista sentterin roolia, ja U18-kisoissa vakuuttavasti esiintynyt Heikki Ruohonen tuo pohjaketjuihin kaivattua vääntöä. Laidoilla pääsääntöinen maalintekovastuu kaatuu Halttusen laariin, mutta AHL:stä vielä London Knightsiin kaudeksi palannut laituri on osoittanut harjoituskaudella lavan olevan kuumana.
Myös Liigassa erinomaista läpimurtokautta pelaavat Jesse Kiiskinen ja Benjamin Rautiainen, sekä paluumuuttaja Emil Hemming lukeutuvat Nuorten Leijonien tärkeimpiin tuloksentekijöihin. Etenkin Kiiskiseltä voidaan odottaa kovaa turnausta, sillä miltein piste per peli -tahtia HPK:n paidassa hätyyyttelevä hollolalainen on lukeutunut kauden aikana Nuorten Leijonien parhaimmistoon ikäluokkaturnauksissa.
Kuten Akilleella, myös Nuorilla Leijonilla on helposti havaittavissa oleva heikkous. Suomen puolustus on auttamattoman kokematon U20-tasolla, ja takalinjoilta ainoat paluumuuttajat ovat Emil Pieniniemi ja Kalle Kangas.
Pieniniemi siirtyi Liiga-kaukaloista OHL:ään kuluvaksi kaudeksi, jossa hän on pelannut vahvan syyskauden. Suomen paras kahden suunnan puolustaja ei kuitenkaan ole osoittanut olevansa halutun varma vaihtoehto omassa päässä, joskin kehitys viime vuodesta on helposti havaittavissa.
Joukkueen onneksi Aron Kiviharju toipui viime kauden vakavasta loukkaantumisesta hyvin, ja edukseen HIFK:ssa alkukaudesta esiintynyt 18-vuotias on erinomainen sekä pelillinen että henkinen johtaja joukkueelle. Suomen vuosituhannen kolmas pääikäluokan ulkopuolinen kapteeni on myös ehdoton vaihtoehto ensimmäisen ylivoimayksikön pyörittäjäksi.
Kiviharjun takana kiekollista vastuuta voivat kantaa myös Daniel Nieminen, Mitja Jokinen ja Sebastian Soini. Kokonaisuutena puolustus ei ole yhtä vahva kuin viime vuonna, ja Yhdysvaltojen sekä Kanadan kaltaiset hyökkäysvoittoiset joukkueet tulevat hyödyntämään paperilla omassa päässä epävarmaa yksikköä.
Maalin suulla seisoo kuitenkin edessä puolustavaa yksikköä rauhoittava lukko. Petteri Rimpinen on lukeutunut koko Liigan alkukauden parhaisiin maalivahteihin, eikä Kiekko-Espoon tulokkaan itsevarmuus horju hurjissakaan paikoissa. Päivänselvä ykkösvahti kuuluu turnauksen parhaisiin, mutta Showtime -lempinimen Espoossa saaneelta 18-vuotiaalta vaaditaan silti A-luokan esityksiä jokaisessa ottelussa.
Rimpisen kirittäjän paikasta kilpailevat Kim Saarinen ja Noa Vali. Jälkimmäisenä mainittu nollasi viime turnauksessa Latvian torjuen voiton myös Ruotsista, mutta alkukausi TPS:ssä on ollut hankala. Saarinen on ollut alkukaudesta paremmassa vireessä, ja hänellä on Rimpisen tavoin alla hyvät U18 MM-kisat, joten luukkuvahdin valinnan tulisi olla itsestäänselvyys. Vali tuo kuitenkin kokemuksellaan hyvää tulitukea edellä mainitulle kaksikolle.
Nuorilla Leijonilla on jälleen ainekset yltää pitkälle, mikäli hyökkäyksen kirkkaimmat tähdet pystyvät täyttämään korkealle asetetut tulosodotukset. Alkulohkossa Suomi on kuitenkin selvästi Pohjois-Amerikan jättejä jäljessä.
Latvia
Viime vuonna vasta viimeisessä alkulohko-ottelussaan maalihanat ensimmäistä kertaa avannut Latvia kilpailee jälleen Saksan kanssa viimeisestä pudotuspelipaikasta. Myöskin viime vuoden tavoin Suomen aikaa 30. joulukuuta pelattava ottelu tulee suurella todennäköisyydellä ratkaisemaan joukkueiden kohtalon.
Latvia menetti ykköstähtensä Dans Ločmelisin edustuskelpoisuuden seurauksena, mutta viime vuoden joukkueesta palavien kahdeksan pelaajan joukossa loistavat Ēriks Mateiko ja Darels Uļjanskis saavat vastustajilta huomiota NHL-varauksillaan.
Latvian seuraava sukupolvi tarjoaa etenkin maan tasolla huippulupaavia hyökkääjiä, joista jo nyt mukana kisakoneessa ovat vuonna 2006 syntynyt Bruno Osmanis, vuonna 2007 syntynyt Daniels Serkins ja 2008-ikäluokan helmet Rūdolfs Bērzkalns, Olivers Mūrnieks, Martins Klaucāns ja Roberts Naudins. Kaksi ensimmäistä hyppäsivät kuluvaksi kaudeksi kotimaastaan USHL:ään, jossa erityisesti Mūrnieks on iskenyt pöytään kiitettävät tehot (25 ottelua, 9+6=15).
Lupaavat hyökkääjät olisivat pelillisesti valmiita kantamaan suurtakin tulosvastuuta, ja Mūrnieks on pelannut Osmanisin ja Mateikon välissä ykkössentterinä harjoitusotteluissa. Nuoria hyökkääjiä ei kuitenkaan voi heittää suoraan liian syvään päätyyn etenkään lohkon huippumaita vastaan, mutta kisakokemus jo aikaisessa vaiheessa uraa valaa jalustan vahvalle tulevaisuudelle – mikäli Latvia säilyttää paikkansa pääsarjassa.
Puolustuksessa Uļjanskisin ohella suurinta viittaa ovat sovittaneet QMJHL:ssä pelaavat Harijs Cjunskis ja Pēteris Bulāns. Maalin suulla kenraaliharjoituksessa Sveitsiä vastaan torjui Linards Feldbergs, joka vaihdettiin viime vuonna Kanadaa vastaan maalille vaahteranlehtien siirryttyä 3–0-johtoon pikaisesti. Feldbergsin iltapuhde synkkeni pian, ja Kanada mätti tulostaululle rehdit 10–0-lukemat. 19-vuotias on kuitenkin torjunut QMJHL:ssä vakuuttavasti, sillä hänen päästettyjen maalien keskiarvo 2,51 on sarjan viidenneksi paras vähintään 15 ottelua pelanneista vahdeista.
Latvian nuorisovoittoinen kokoonpano on uhka, mutta kisakokemus voi maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa. Kokemuksen arvokkuus mitataan kuitenkin sillä, säilyttääkö ryhmä paikkansa pääsarjassa.
Saksa
Saksan viime vuotinen turnaus oli niin ikään vuoristoratamainen. Joukkue nappasi Suomesta täydet kolme pistettä ensimmäistä kertaa koskaan, mutta tappio Latvialle maksoi paikan pudotuspeleistä. Karsintaottelussa Norjaa vastaan joukkue oli sulaa johtonsa päätöserässä, ja osallistuminen Ottawan turnaukseen varmistui vasta jatkoajalla.
Erikoisesta turnauksesta kisakoneeseen palaa kuusi pelaajaa, joista isoin nimi on QMJHL:ssä vahvan alkukauden pelannut hyökkääjä Julius Sumpf. 37 (16+21) tehopistettä 29 otteluun nikkaroinut hyökkääjä on pelannut harjoitusotteluissa ykkössentterinä, joten 19-vuotiaan harteille kasaantuu merkittävät paineet sarjapaikasta taistelevan joukkueen tuloksenteossa.
Latvian tavoin myös Saksan laidoilta löytyy nuorta tulivoimaa. 17-vuotiaat David Lewandowski ja Maxim Schäfer saivat Ruotsia vastaan 11–1-tappioon päättyneessä kenraaliharjoituksessa hyvin peliaikaa, ja lupaava kaksikko antanee vastaavassa roolissa näyttöjä myös alkulohkon otteluissa. Kaksikosta Schäfer on pelannut kuluvalla kaudella 16 ottelua Saksan mestari Eisbären Berlinin riveissä ennen turnausta, kun taas Lewandowski oli joukkueen pirteämpiä hyökkääjiä syksyn Hlinka-Gretzky-turnauksessa.
Puolustajista ehdoton ykkösnimi on joukkueen ainoa NHL-varattu, Norwin Panocha. Suurta vastuuta jo viime vuonna nauttinut 19-vuotias on pelannut kummassakin harjoitusottelussa maan lupaavimman puolustajan, 17-vuotiaan Carlos Händelin vierellä. Niin ikään QMJHL:ään kuluvaksi kaudeksi siirtynyeelle Händelille on povattu NHL-varausta kauden päätteeksi, joten häkkipäällä on erinomainen mahdollisuus näyttäytyä kykyjenetsijöille varman ja rauhallisen Panochan rinnalla.
Suurta roolia puolustuksessa tulee nauttimaan myös joukkueen ainoa täysipäiväinen DEL-puolustaja Lua Niehus. Löwen Frankfurtin takalinjoilla luutiva 19-vuotias tuo joukkueeseen arvokasta pääsarjakokemusta.
Torjuntavastuu kahdessa harjoitusottelussa on jakautunut Linus Vieillardin sekä kenraaliharjoituksessa torjuneen, DEL2-liigassa huipputilastoilla kiekkoja pysäyttäneen Nico Pertuchin välillä. Viime vuonna kolmosvahtina mukana ollut Pertuch on kuitenkin varmempi ja todennäköisempi valinta ykkösvahdiksi.
Kuten jo todettu, Latvia ja Saksa taistelevat ilman suurta ihmettä keskenään siitä, kumpi joukkueista pelaa pudotuspeleissä. Siksipä 30. joulukuuta pelattava ottelu on panokseltaan ehkä jopa lohkon merkittävin.