NHL:n vuoden 2024 varaustilaisuus on ohi, joten on herkullinen hetki arvioida Las Vegasin -viikonlopun mahdollisia voittajia ja häviäjiä. Lähtökohtaisesti varaustilaisuuksien voittajat ovat usein korkealla varaavia seuroja, jotka täyttävät tulevaisuuden kokoonpanojen aukkoja mahdollisimman tehokkaasti.
Sama pätee myös tänä vuonna. San Jose Sharks, Minnesota Wild ja Montréal Canadiens varasivat riveihinsä juuri sellaisia pelaajia, joita kyseiset organisaatiot kipeimmin tarvitsevat: Sharks mahdollisen franchise-tason luotettavan keskushyökkääjän, Canadiens vau-efektejä luovan poikkeuksellisen ratkaisijan ja Wild hyökkäyspäätä ja ylivoimaa dominoivan puolustajan.
Näistä seuroista Wild on lähimpänä pudotuspelipaikkaa, muttta kuitenkin melko kaukana siitä, kun ottaa huomioon keskisen divisioonan tason. Viime kaudella Wild jäi pudotuspeleistä yli kymmenen pisteen päähän. Samaan aikaan divisioonasta viimeisenä sisään päässyt Nashville Predators on vain vahvistunut kesän vapaiden pelaajien markkinoilla.
Varausvuorojen selkeitä häviäjiä on välittömästi varaustilaisuuden jälkeen hankalampaa arvioida kuin voittajia. Lasketaanko sellaisiksi esimerkiksi seurat, jotka eivät varanneet kertaakaan ensimmäisellä kierroksella? Ei välttämättä, sillä nämä seurat ovat yleensä laittaneet kaiken peliin menestyäkseen pudotuspeleissä lähivuosina. Näen kuitenkin Philadelphia Flyersin tehneen eniten kyseenalaisia liikkeittä varaustilaisuudessa.
Voittajat
San Jose Sharks
San Jose Sharksin todellinen voitto tapahtui jo keväällä, kun arpajaisvoitto osui Kaliforniaan ja Sharks pääsi varaamaan seurahistorian ensimmäistä kertaa ensimmäisenä (jos vuoden 1991 täydennysvaraustilaisuutta ei lasketa). Seura teki myös muita erinomaisia liikkeitä. Odotettu ykkösvaraus Macklin Celebrini on Sharksin seuraava todellinen tähtisentteri. Vastaavaa haipaidoissa ei ole nähty sitten Joe Thorntonin.
Monipuolista kahden suunnan keskushyökkääjää on verrattu niin Jonathan Toewsiin kuin Sidney Crosbyynkin, ja heikkouksia nuorukaisen pelistä on vaikeaa löytää. Vielä jää kuitenkin nähtäväksi, miten nopeasti Celebrini sopeutuu NHL:n pelitempoon yhdessä sarjan heikoimmista joukkueissa. Celebrini allekirjoitti tulokassopimuksen Sharksin kanssa, joten junioriura Bostonin yliopistojoukkueessa jäi vain yhden kauden pituiseksi.
Celebrini murtautunee Sharksin kokoonpanoon ensimmäisen tai toisen ketjun sentteriksi jo ensi kaudella. Ylivoima-aikaakin on todennäköisesti luvassa. Joka tapauksessa Celebrini ja viime vuoden kärkiviisikossa varattu NCAA:ssa hurjia tehoja takonut ja sarjan pistepörssin voittanut keskushyökkääjä Will Smith mahdollistavat Sharksin keskikaistalle kirkkaan tulevaisuuden. Myös toisella kierroksella varatusta venäläisestä Igor Tšernyšovista voidaan odottaa top 6 -hyökkääjää.
Sharksin ja Buffalo Sabresin välinen vaihtokauppa (Sharksin 14. ja 42. varausvuoro Sabresin 11:tta vastaan) osoittautui Sharksin kannalta loistavaksi liikkeeksi, kun kokonaisvaltainen puolustaja Sam Dickinson oli vielä vapaana kymmenen ensimmäisen varausvuoron jälkeen.
Dickinsonista toivotaan Sharksille pitkäaikaista top 4 -puolustajaa, jollainen heidän junioriosastostaan kiekollisempien Šakir Muhamadullinin ja Henry Thrunin lisäksi on pitkään uupunut. Muun muassa loistavaksi luistelijaksi kutsuttu suurikokoinen Dickinson pelasi viime kaudella piste per peli -tahtia OHL:ssä London Knightsin riveissä. Siellä hän todennäköisesti jatkaa myös ensi kaudella. Onkin hieman ironista, että Sharks voitti mahdollisuuden ykkösvaraukseen juuri sinä vuonna, jolloin kärkikymmenikkö oli täynnä laadukkaita puolustajia. Seuran onneksi pari heistä oli vielä vapaana vuorolla 11.
Toisella kierroksella varattu Ruotsin juniorisarjassa kiekkoillut Leo Sahlin Wallenius täydentää seuran puolustajavajetta entisestään.
Minnesota Wild
Lasken Minnesota Wildin voittajaksi jo pelkästään Zeev Buiumin vuoksi. Sharksin tapaan myös Wild siirtyi järjestyksessä ylöspäin 12. vuorolle vaihdettuaan 13. varausvuoronsa Philadelphia Flyersin 12. sekä ensi kesän kolmannen kierroksen varausvuoroa vastaan.
Viime vuoden parhaan tulokkaan äänestyksessä toiseksi tullut oikealta laukova kokonaisvaltainen ja ylivoimaakin kaudella pyörittänyt Brock Faber saa tulevaisuudessa Buiumista parikseen todellisen hyökkäyspään maestron. NCAA:ssa Denverin yliopistossa puolustajalle uskomattomat tehot (42 pelissä 11+39=50) nakuttaneesta ja tuoreimman mestaruudenkin voittaneesta Buiumista tulee NHL:ään siirryttyään Wildin ykkösylivoiman siniviivaan pelote. Moista seuralla ei ole aiemmin ollut.
Esimerkiksi TSN:n jääkiekkoanalyytikko Craig Button kutsui Buiumia ikäluokkansa parhaaksi puolustajaksi ja vertasi häntä puolustajalegenda Scott Niedermayeriin, eikä pelkästään pistetehtailun vaan myös monipuolisuutensa ja puolustuspään pelinsä takia.
Buiumin varaamista kärkikymmenikön ulkopuolella voi pitää todellisena ihmeenä ja ensimmäisen kierroksen suurimpana ryöstönä.
Seuraavilla kierroksilla Wild uskoi kahdesti potentiaaliin, jonka arvoa viime kauden loukkaantumiset rajusti laskivat. Kanadalaisruotsalainen laitahyökkääjä Ryder Ritchie oli WHL:n kauden 2022–2023 paras tulokas. Vaikka viimeisin kausi oli maltillinen (47 pelissä vain 19+25=44, eli kaukana kärjestä) ja loukkaantumisten värittämä, potentiaalia pelaajassa on paljon. Hän väläytteli osaamistaan yli piste per peli -tahdissa kevään alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa.
Sama teema jatkui Aron Kiviharjun varaamisessa. Suomalaispuolustaja oli pudonnut neljännelle kierrokselle asti, jolloin Wild tarttui mahdollisuuteen. Suomalaislupauksen polvivamma piti puolustajan pois peleistä lähes koko kauden, mutta pelaajan potentiaali on kuitenkin olemassa. Itsevarmuutta ainakin löytyy, minkä Kiviharju todisti varauksensa jälkeen Wildin GM Bill Guerinille.
Montréal Canadiens
Kolmanneksi voittajaksi voisi perustella esimerkiksi Chicago Blackhawksin, Anaheim Ducksin tai vaikka Calgary Flamesin, mutta mielestäni Montréal Canadiens täydensi tarpeitaan parhaiten.
Viidennelle varausvuorolle pudonneen Celebrinin jälkeen ylivoimaisesti varausiän vaarallisin ja taitavin hyökkääjä Ivan Demidov on juuri sellainen tähtiluokan ratkaisija, jollainen Canadiensista on pitkään puuttunut.
Viime vuonna Canadiens ei ottanut riskiä monista eri syistä ja jätti toisen venäläisen huippulupauksen Matvei Mitškovin varaamatta. Demidovia he eivät enää suostuneet ohittamaan. Ennakkoarvioiden mukaan varaustilaisuuden toiseksi kaavailtu Demidov kiekkoili Venäjän juniorisarja MHL:ssä kovin tehoin (30 otteluun 23+37). Vaikka kyseisen liigan taso ei ole kummoinen, on kaksi pistettä ottelua kohden poikkeuksellinen tulos.
Demidovin nykyinen sopimus kattaa vielä ensi kauden Pietarin SKA:ssa. Jos uutta sopimusta ei Venäjälle synny, Demidov tulee mahtumaan Canadiensin kärkikuusikkoon kaudella 2025–2026.
Tähtilaiturin varaamisen jälkeen seuraava Canadiensin tarve oli keskikaistalla, jota täytettiin sekä taidon että tarinallisuuden voimalla. Varaustilaisuuden 21. vuoron Canadiens käytti keskushyökkääjä Michael Hageen, joka oli menneellä kaudella yksi USHL:n parhaista pelaajista (54 otteluun tehot 33+42=75). Canadiensia koko ikänsä kannustaneen Hagen seuraava askel kohti NHL-unelmaa on siirtyminen ensi kaudeksi pelaamaan Michiganin yliopistoon.
Tarinallisuus jatkui myös kolmannella kierroksella, kun Aatos Koivu varattiin isänsä tavoin Canadiensiin. Loistavana laukojana tunnetulla Koivulla on vielä monta sarjatasoa pelattavanaan läpi ennen NHL:ää, mutta kaiken onnistuessa kehittyminen Canadiensin keskikuusikon sentteriksi on mahdollista.
Häviäjä
Philadelphia Flyers
Ymmärrän, että Flyers tarvitsi lisää sentterisyvyyttä, mutta ensimmäisen kierroksen kolmannentoista varausvuoron käyttäminen Jett Luchankoon vaikutti ylireagoinniltä. Tämä etenkin, koska Konsta Helenius oli vielä vapaana. TSN:n Bob McKenzien viimeisessä ennakkolistauksessa Luchanko oli sijalla 19, kun taas yhtenä varausikäluokan älykkäimmistä pelaajista pidetty Helenius oli listan numero 9.
Molemmat ovat pienikokoisia oikealta ampuvia kahden suunnan keskushyökkääjiä. Helenius on kuitenkin jo todistanut pystyvänsä pelaamaan myös tehoroolissa miesten tasolla, niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin. Flyersin uudelleenrakennus on loppusuoralla etenkin Mitškovin liittyessä joukkueen riveihin jo ensi kaudeksi. Miesten pelejä pelannut Helenius olisi sopinut myös siksi Flyersin lähitulevaisuuteen Luchankoa paremmin.
Huomionarvoista on sekin, että sekä Luchanko että Helenius allekirjoittivat tulokassopimukset uusiin seuroihinsa.
Flyersin kohdalla häiritsee myös Minnesota Wildin kanssa tehty aiemmin mainitsemani vaihtokauppa. Vaikka organisaatiossa onkin jo nuoria pienikokoisia puolustajia – Cam York, Jamie Drysdale ja Emil Andrae – Flyersin alkuperäisellä varausvuorolla vapaana ollut Buium on potentiaaliltaan heitä kaikkia paljon korkeammalla. Mainitut puolustajat, etenkään York ja Andrae, eivät ole korvaamattomia, mutta Buium olisi voinut ollakin.
Mielenkiintoinen yksityiskohta tapauksessa on myös se, että Buiumin agentti edustaa myös Flyersin kanssa aiemmin riitautunutta Cutter Gauthieria. Riita johti viime kaudella kauppaan, jossa Gauthier vaihtui päikseen Anaheimista tulleeseen Drysdaleen, josta kaavaillaan Flyersin tulevaisuuden ykköspuolustajaa. Ironista, etten sanoisi.
Tunnetusti tulevaisuus kuitenkin näyttää todelliset voittajat ja häviäjät. Voi olla, että joku toisen, kolmannen tai vaikka seitsemännen kierroksen varaus kehittyy poikkeukselliseksi pelaajaksi ja kiilaa pistetehtailussaan varausvuoden kärkiviisikkoon saaden 31 NHL-seuraa näyttämään idiooteilta. Mutta spekulointi on alan suolaa etenkin kesäisin. Tuskin maltan odottaa, että pääsemme näkemään tuoreita varauksia kirkkaissa valoissa.
