Kari Jalosen työjärjestys näytti parastaan Kanadaa vastaan. Suomen tiivis puolustuspeli tylsytti täydellisesti Kanadan hyökkäykset. Kanada turhautui, otti jäähyjä ja menetti otteen pelistä.
Kanadan hyökkäyspelin yksi parhaimmista aseista turnauksessa on ollut voitetun päätypelin jälkeinen laukaus suoraan syötöstä. Kun Kanada on riistänyt kiekon hyökkäysalueellaan punaviivan takana, se on usein hakenut välittömästi syöttöä maalin eteen. Suoraan syötöstä Kanada on maalin edestä iskenyt läjän maaleja MM-turnauksessa.
Suomen valmennus oli kuitenkin tehnyt kotiläksynsä. Suomi pystyi paineen alla pienen hetken aina pitämään kiekkoa, jolloin hyökkääjät ehtivät miehittämään maalinedustan. Näin ollen Kanada ei päässyt jakelemaan syöttöjä maalin eteen, vaan joutui kierrättämään kiekkoa kulmien ja siniviivan kautta.
Puolustusalueen puolustuspelissä Leijonat oli koko ottelun ajan todella vahva. Peli pystyttiin viemään laitojen läheisyyteen. Suomi paikkasi materiaalivajettaan ylimiehittämällä oikeaaikaisesti kulmissa, jolloin Kanadan taitavat pelaajat eivät pystyneet luomaan mitään vaarallista.
Keskialueen puolustus yhdistettynä salamannopeisiin riistoihin ja vastahyökkäyksiin oli tehokas tapa hyökätä Kanadaa vastaan. Esimerkiksi Mika Pyörälän osuma oli hyvä osoitus Leijonien onnistuneesta keskialueen puolustuspelistä ja vastahyökkäämisestä.
Kanada tuntui varsinkin ensimmäisen erän jälkeen olleen varsin aseeton Suomen puolustuspeliä vastaan niin keskialueella kuin Suomen päädyssäkin. Ehkä se kertoo siitä, että aivan samalla tasolla Kanadan viisikkopeli ei ole kuin viime kisoissa.
Alun vahvan painostuksen jälkeen Kanada menetti otteensa oikeastaan täysin ja Suomi pääsi ottelun edetessä henkisesti sekä osin myös pelillisesti niskan päälle. Suomen kiekollinen peli toimi alun hermoilun jälkeen varsin hyvin. Paineen alta päästiin ajoittain mallikkaasti pois, eikä Kanada ollut paineistamisessaan enää yhtä tehokas kuin aivan ottelun alkuminuuteilla. Prässi tuli jatkuvasti ratkaisevan verran myöhässä.
Kanadan toinen tehokas tapa hyökätä, nopeat suorat hyökkäykset, pystyttiin nekin eliminoimaan täysin. Suomi hyökkäsi todella vastuullisesti - ehkä jopa liiankin varovaisesti.
Joka tapauksessa tiiviin viisikon myötä Leijonat oli jatkuvasti valmiudessa reagoimaan tilanteenvaihtoihin. Kiekonmenetyksen hetkellä Suomella oli lähes aina vähintään kolme pelaajaa ottamassa hyökkäystä vastaan. Kiekonriiston jälkeen oltiin valmiina menemään nopeasti pystyyn välillä myös puolustajien tuella.
Hyökkäyspeli tasaviisikoin vastahyökkäysten varassa
Suomen esitys Kanadaa vastaan oli varsin hieno, mutta oman hyökkäyspelin vähyys toki mietityttää. Leijonien maalipaikat syntyivät lähinnä vastahyökkäyksistä ja ylivoimapelissä. Pitkiä hyökkäyksiä tasaviisikoin oli todella vähän.
Leijonien pelitapa kovia maita vastaan näyttäisi perustuvan, kuten odotettua, äärimmäisen laadukkaaseen puolustuspeliin ja vastahyökkäyksiin. Kuinka pitkälle Leijonat voi turnauksessa edetä pelaamalla vastustajaansa selvästi vähemmän kiekkokontrollia?
Leijonien tie mitalipeleihin kuitenkin helpottui merkittävästi Kanada-voiton myötä. Tanskaa vastaan Leijonat pystynee hallitsemaan kiekkoa enemmän, mutta mitalipeleissä Jalosen työjärjestys astuu jälleen esiin.
