Mikael Granlund
Taituri käytti jälleen koko ison kentän hyödykseen. Huikealla taitoarsenaalilla varustettu Mikael Granlund veivaili koko turnauksen ajan upeasti itselleen ja joukkuekavereilleen lisätilaa hyökkäysalueella.
Pelkäksi päämäärättömäksi veivaamiseksi peli ei kuitenkaan jäänyt, sillä Granlund väänsi kisojen ajan Patrik Laineen kanssa Leijonien sisäisen pistepörssin voitosta. Suomen kiekkollisen pelin arkkitehti turnauksen avausottelusta alkaen.
Hyökkäyspään onnistumisten lisäksi puolusti hyvin ja tunnollisesti silloin, kun sille oli tarvetta.
Mikko Koivu
Oikeutettu Leijonakuningas, joukkueen johtaja niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin. Mikko Koivu oli tärkeänä palasena pitämässä joukkueen jalat maassa, jotta keskittyminen ei hävinnyt olennaisesta.
Koivu pelasi jälleen erittäin kokonaisvaltaisesti. Hyökkäyspäässä Koivu oli koko ajan vaarallinen etenkin yhdessä Granlundin kanssa, mistä kertoo jo pistemääräkin. Ei juuri virheitä tehnyt turnauksen aikana.
Minnesota Wild -pelaaja suoritti vahvasti myös omassa päässä ja pelasi muun muassa alivoimaa. Koko joukkueen paras tehotilasto.
Mikko Koskinen
Ei meinannut saada Suomen kansan luottamusta, mutta päävalmentajan luottamuksesta Mikko Koskinen sai nauttia. Lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä torjumalla alkulohkon päätöspelissä Kanadaa vastaan nollapelin ja päästämällä Venäjää vastaan välierässä ainoastaan yhden osuman.
"Kolmen metrin Koskinen" ei ollut turnauksen alussa terävimmillään, kuten Yhdysvaltojen iskemä helppo osuma ja kiekon tiputtelu joissakin tilanteissa näyttivät. Pelasi kuitenkin kaikkein korkeimmalla tasolla silloin, kun sitä vaadittiin.
Venyi huimiin torjuntoihin nimenomaan silloin, kun Suomi niitä kaikkein eniten tarvitsi. Oli lähes ainoana Leijonien pelaajana ottelun aluissa äärimmäisen terävä. Turnauksen paras maalivahti.
Atte Ohtamaa
Ei olisi monen papereissa mahtunut edes kisajunaan, mutta Kari Jalonen tiesi, mitä saa Atte Ohtamassa. Ohtamaa puolusti Leijonien päädyssä mestarillisesti, mutta teki myös kiekollisesti jatkuvasti oikeita ratkaisuja.
Oman pään suojelemisesta kertoo etenkin monta maalia plussalle jäänyt tehotilasto sekä blokkausmäärät. Ohtamaa ei kipua turnauksen edetessä pelännyt, vaan syöksyi aina kiekon eteen, kun se oli järkevää ja mahdollista.
Nivalalaislähtöinen puolustaja iski myös vapauttavan 1−0-osuman Unkarin verkkoon nihkeän alun jälkeen. Kisojen edetessä sai huimasti kiekollista itsevarmuutta, mikä näkyi kiekon varmana ylöstuontina moneen otteeseen.
Patrik Laine
Voiko tätä listaa olla ilman Patrik Lainetta? Paukutti häkkejä lähes maali per peli tahtia 18-vuotiaana. Valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.
Laine myös pärjäsi hyvin kokonaisvaltaisessa pelissä ja väänsi hyvin laitakahakoissakin. Katosi kuvasta ajoittain, ja välillä ratkaisujen tekeminen kesti, mikä johti kiekonmenetyksiin, mutta harva 18-vuotias pelaa virheettä maailmanmestaruuskilpailuissa vaihdosta toiseen.
Ei antanut edes hämmentävän suureksi kasvaneen mediahuomion ja meemitulituksen sekoittaa suorituksia, vaan Laine jutusteli rauhassa medialle ja oli valmiina tekemään kaikkensa, kun kiekko tippui jäähän.