Avauserässä Leijonat oli vaikeuksissa, kun omasta pelitavasta hieman lipsuttiin. Näytti ajoittain jopa siltä, että Venäjä oli aavistuksen kurinalaisempi. Suomi unohteli puolustusvalmiutta, ja Venäjä pääsi pariin otteeseen ylivoimahyökkäyksiin, joita vastustajat ovat saaneet Suomea vastaan pelattaessa todella vähän.
Venäjän kollektiivi ei kuitenkaan kestänyt täyttä 60 minuuttia, kun taas Suomi noudatti pelitapaansa tiukasti ja paransi toteutusta ottelun edetessä.
Venäjä turhautui toisessa erässä. Aleksandr Ovetškin oli Venäjän kannalta antisankari. NHL-tähden vaihdot venyivät luvattoman pitkiksi. Yksinäiset kiekon kuskaamiset johtivat kiekonmenetyksiin ja lopulta turhautumiseen.
Toisessa erässä Suomi otti peli haltuunsa
Venäjän otteen herpaantuessa Suomi vastaavasti terävöitti pelaamistaan. Muutamat kiekkokontrolliteot omalla alueella, kiekossa pysyminen hyökkäysalueella ja pitkät hyökkäykset tuottivat Leijonille entistä enemmän pelin hallintaa.
2−1-maali oli hyvä esimerkki Leijonien maltillisesta ja järkevästä pelistä. Nopean kontrollilähdön ja muutaman syötön seurauksena Jussi Jokinen pääsi murtautumaan helpohkosti alueelle, ja tuloksena oli komea maali Patrik Laineen syötöstä.
Kolmas erä oli tuttua ja laadukasta Kari Jalosen työjärjestysjääkiekkoa johtoasemassa. Vaikka Venäjä loikin useita hyviä maalintekopaikkoja, Suomen maalilla turnauksen parhaan ottelunsa pelannut Mikko Koskinen oli mainiossa torjuntavireessä.
Vähäisellä kiekkokontrollilla jälleen voitto
Suomalaisessa jääkiekossa on viime vuodet painotettu kiekkokontrollia ja pelin rytmittämistä. Kyseisellä tavalla on useita maailmanmestaruuksia voitettu niin miesten kuin junioreiden tasolla.
Vaikka Leijonat on hallinnut kiekkoa kärkimaita vastaan verrattain vähän, on tulosta silti syntynyt. Jalosen Leijonat on hieman rikkonut viime vuosien pelillistä linjaa Suomessa.
Laadullisesti Leijonat pelasi Venäjääkin vastaan varsin hyvää kiekkokontrollia. Kiekkoja ei menetetty ratkaisevilla alueilla paitsi aivan ottelun alussa, jolloin Suomi oli jälleen hieman unessa. Muutamat hitaammat lähdöt saatiin varmasti vastustajan alueelle, ja paineen allakin Leijonat operoi varsin mallikkaasti.
Tärkeä osa-alue, joka Leijonilla toimi myös Venäjää vastaan, oli maalinteon tehokkuus. Leijonat laukoi vain 16 kertaa maalia kohti ja sai aikaan huomattavasti vähemmän laadukkaita maalintekopaikkoja kuin vastustaja. Silti tuloksena oli kolme maalia vastustajan yhtä vastaan.
Maalinteon tehokkuus oli aikonaan yksi Jukka Jalosen voimakkaasti painottamista kehitettävistä osa-alueista suomalaisessa jääkiekossa. Kehitystä on tapahtunut.
