Ottawa Senators jäädyttää pitkäaikaisen kapteeninsa Daniel Alfredssonin pelinumeron #11 Detroit Red Wingsiä vastaan pelattavassa ottelussa 29. syyskuuta. Ruotsalaisesta tulee ensimmäinen nykyisessä Senators-organisaatiossa pelannut pelaaja, jonka pelinumero jäädytetään.
Senators on aiemmin jäädyttänyt Frank Finniganin pelinumeron #8. Kanadalaishyökkääjä pelasi alkuperäisessä Ottawa Senatorsissa vuosina 1923-31 ja 1932-34. Finniganilla oli iso rooli aktiivisella kampanjoinnillaan, että nykyinen Senators sai laajennuspaikan NHL:ään.
Alfredsson on kiistatta ansainnut kunnianosoituksensa. Ruotsalaishyökkääjä on Senators-seurahistorian ykkönen tehdyissä maaleissa, syötöissä ja tehopisteissä sekä runkosarja- että pudotuspelitilastoissa.
"Isoin asia hänessä oli se, että hän näytti omalla tekemisellään esimerkkiä jäällä ja otti vastuuta."
Alfredssonilla on myös eniten Senators-paidassa pelattuja pudotuspeliotteluita. Runkosarjatilastoissa ruotsalainen häviää yhdellä ottelulla Chris Phillipsille.
Ennen Alfredssonia vain seitsemän eurooppalaispelaajan − Pavel Bure, Peter Forsberg, Dominik Hasek, Jari Kurri, Nicklas Lidström, Markus Näslund ja Teemu Selänne − pelinumero on virallisesti jäädytetty NHL:ssä. Ruotsalaispelaajista Alfredsson on neljäs.
"Kun tarvittiin esimerkkiä, hän laittoi asiat tapahtumaan"
Alfredsson pelasi NHL:ssä yhteensä 18 kautta, joista 17 Senatorsissa. Kanadalaisseura varasi Alfredssonin vuonna 1994 kuudennella kierroksella tämän ollessa 21-vuotias.
Alfredsson ei siis ollut mikään junioritähti. Ennen varausta tilille oli kertynyt vasta yksi kokonainen kausi Ruotsin pääsarjassa. Kyseisellä kaudella Alfredsson iski 39 ottelussa tehot 20+10.
NHL-ura alkoi vasta vuotta myöhemmin, kaudella 1995-96. Alfredsson osoitti saman tien olevansa pelimies. Tulokaskaudella ruotsalainen keräsi 61 tehopistettä ja palkittiin kauden päätteeksi parhaalle tulokkaalle jaettavalla Calder Trophy -palkinnolla.
Hyvien tehojensa lisäksi Alfredsson osoitti tärkeää esimerkkiä ja johtajuutta, mistä todisteena ruotsalainen nimettiin jo kolmannella NHL-kaudellaan joukkueen varakapteeniksi. Kaudesta 1999-00 eteenpäin Alfredsson toimi Senators-kapteenina 13 kauden ajan.
Alfredssonin kanssa reilut kaksi kautta Senatorsissa pelannut suomalaishyökkääjä Jarkko Ruutu korosti nimenomaan Alfredssonin esimerkkiä.
− Isoin asia hänessä oli se, että hän näytti omalla tekemisellään esimerkkiä jäällä ja otti vastuuta.
− Hän oli hiljainen johtaja. Kyllä hän oli pukukopissa äänessä, mutta ei sellainen johtaja, mitä monet kuvittelevat joukkueiden kapteeneiden olevan, että ovat aina äänessä. Hän oli yksi jätkistä, mutta kun tarvittiin esimerkkiä, niin hän laittoi asiat tapahtumaan.
Alfredssonin esimerkillisyys ja johtajuus huomioitiin myös NHL:n taholta. Vuonna 2012 hyökkääjä palkittiin King Clancy -palkinnolla, joka myönnetään pelaajalle, joka osoittaa johtajan ominaisuuksia sekä jäällä että sen ulkopuolella ja on tehnyt merkittävää humanitaarista työtä yhteisössään.
Alfredssonin valinnan perusteena oli aktiivinen osallistuminen paikallisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin.
Vuotta myöhemmin Alfredsson sai Mark Messier Leadership -palkinnon, joka myönnetään pelaajalle, joka on osoittanut positiivista esimerkkiä jäällä, vaikutusta joukkuetovereihin ja omistautumista yhteisön aktiviteetteihin ja hyväntekeväisyyteen. Palkinnonsaajan valitsee entinen pelaajalegenda Mark Messier, jonka mukaan palkinto on nimetty.
"Hän oli ja on edelleen hyvin pidetty ja arvostettu"
"Hän pelasi pitkän uran ja oli aivan NHL:n kärkipelaajia."
Alfredsson ei saavuttanut NHL-urallaan himoittua Stanley Cupia, vaikka pelasikin keväällä 2007 finaaleissa voittaen pudotuspelien maali- ja pistepörssin. Anaheim Ducks oli Selänteen johdolla kuitenkin Senatorsia selvästi parempi otteluvoitoin 4−1.
Johtajuuden lisäksi Ruutu arvostaa entistä joukkuekaveriaan taitavana ja kokonaisvaltaisena pelaajana.
− Alfredsson oli pelimies, monellakin tavalla. Se on sanottava, että hän oli joka lajissa hyvä. Mitä tahansa pelattiin, niin hän oli taitava. Se on yleinen trendi ruotsalaisten kanssa muutenkin, että osaavat pallopelit.
− Hän oli pelaaja, jonka jokainen joukkue haluaisi omalle puolelleen. Alfredsson oli taitava, laukoi hyvin ja osasi tehdä maaleja, mutta hoiti roolinsa myös puolustussuuntaan. Hän pelasi pitkän uran ja vaikka ei voittanut koskaan Stanley Cupia, niin oli aivan NHL:n kärkipelaajia.
Alfredsson pelasi kiistatta koko uransa NHL:n huipulla. Parhaalla kaudella hyökkääjä iski 43 maalia ja keräsi 103 tehopistettä. NHL:n tähdistöotteluun ruotsalainen valittiin kuudesti. Tulokaskauden päätteeksi Alfredsson valittiin tulokkaiden tähdistökentälliseen ja tehokkaimman NHL-kautensa 2005-06 jälkeen kakkostähdistöön.
Kaikkien aikojen pistepörssissä Alfredsson on seitsemänneksi tehokkain eurooppalaispelaaja.
NHL:n lisäksi Alfredsson menestyi myös Ruotsin maajoukkueessa. Tre Kronor -paidassa hyökkääjä saavutti olympiakullan 2006, olympiahopeaa 2014 sekä kaksi MM-hopeaa ja -pronssia. Kuudessa turnauksessa ruotsalainen oli maajoukkueensa kapteenistossa.
"Se ei ollut totista puurtamista - hän kyllä teki kaiken täysillä, mutta aina oli joku juju mielessä. Hän oli mukava ihminen."
Työsulkukaudella 2004-05 Alfredsson voitti Frölundan paidassa SHL:n mestaruuden ja oli pudotuspeleissä paras maalintekijä ja pistemies. Kauden päätteeksi hänet valittiin myös sarjan tähdistökentälliseen.
Alfredsson pelasi Senatorsissa koko pitkän NHL-uransa lukuun ottamatta viimeistä kauttaan, jonka hän pelasi Red Wingsissä. Lopetettuaan pelaajauransa ruotsalainen jatkaa työskentelyä Senators-organisaatiossa seurajohdon neuvonantajana. Ruudun mukaan Alfredssonilla olikin iso merkitys myös ottawalaisyhteisössä.
− Hän oli ja on edelleen hyvin pidetty ja arvostettu. Teot puhuivat puolestaan. Kanadan puolella, kun pelaat missä tahansa NHL-seurassa, niin jääkiekko on sen kaupungin ykkösasia. Pelaajat ovat kyllä huomion keskipisteenä.
− Pohjois-Amerikassa ja erityisesti Kanadassa se on mielenkiintoinen kuvio, kun jääkiekkoa tulee televisiosta aamusta iltaan ja mainoksista suurin osa liittyy jääkiekkoon. Ihmiset elävät ja hengittävät jääkiekolle ja tietävät omasta joukkueesta kaiken.
Ruutu muistaa Alfredssonin myös mukavana ihmisenä.
− Se yleinen toimiminen, miten hän harjoitteli ja valmistautui oli ammattimaista, mutta kuitenkin oli aina pilke silmäkulmassa, mistä tykkäsin. Se ei ollut totista puurtamista - hän kyllä teki kaiken täysillä, mutta aina oli joku juju mielessä. Hän oli mukava ihminen.