Ennen kauden alkua HIFK:lle oli helppo ennustaa hankalaa syksyä. Vaihtuvuus joukkueessa oli kesän aikana suurta, minkä lisäksi pelaajamarkkinoilta tarttui haaviin pelaajia, joiden ympärillä leijui kysymysmerkkejä. Lisäksi harjoitusotteluissa oli nähtävissä, että voittaminen on joukkueelle erittäin hankalaa ja puolustuspäässä vastustaja pääsee aivan liian helpolla.
Lopulta tämä ennakkoasetelma kaatui helsinkiläisten niskaan, kun Liigakausi saatiin käyntiin. Vaikka joukkue keräsikin ensimmäisissä otteluissa sarjapisteitä kohtalaisesti, ei peli missään vaiheessa näyttänyt hyvältä. Vastustajat saivat jatkuvasti ylivoimahyökkäyksiä HIFK:n pelatessa heikkoa puolustuspeliä. Runkosarjan edetessä muut joukkueet oppivat iskemään HIFK:n heikkoihin kohtiin. Tätä seurasi lokakuun puolivälistä marraskuun alkuun kestänyt jakso, jonka aikana helsinkiläiset voittivat kahdeksasta ottelustaan vain yhden.
Tässä vaiheessa joukkueesta alettiin karsia pois alle tasonsa suorittaneita pelaajia. Räikein epäonnistuminen nähtiin ykkösmaalivahti Brad Thiessiniltä, joka ei ollut oma itsensä isossa kaukalossa. Itseluottamus oli kanadalaisella niin alhaalla, että HIFK:n seurajohdolle oli helppo päätös purkaa sopimus.
Saman kohtalon koki tehottomasti pelannut, mutta isoon rooliin kaavailtu Rico Fata. Fanien iloksi Helsinkiin palannut Tony Salmelainen joutui puolestaan päättämään uransa ennenaikaisesti loukkaantumisten takia. Myös epävarmasti pelanneelle puolustajalle Braden Birchille näytetiin ovea. Hänen tilalleen hankittiin huomattavasti varmempi Daniel Fernholm.
Marraskuun aikana Austin Block pudotettiin pois kokoonpanosta. Hänen tilalleen hankittiin työteliäämpi ja monipuolisempi Ryan Thang, joka on kerännyt valmennukselta kehuja ensimmäisissä peleissään.
Husso kääntää suunnan, kapteeni palaa tasolleen
Marraskuun alun maajoukkuetauko tuli HIFK:lle tärkeään paikkaan. Thiessenin paikalle ei ostettu uutta ykkösmaalivahtia, vaan Raimo Summanen päätti antaa mahdollisuuden nuorelle omalle kasvatilleen Ville Hussolle. Tämä päätös saattoi pelastaa HIFK:n koko kauden. Husso otti pelipaikkansa ilman turhia paineita ja torjui eleettömästi marraskuun peleissä. Husson ollessa rauhallinen myös puolustus hänen edessään alkoi pelata itsevarmemmin. Lopulta HIFK keräsi ennen joulutaukoa pelatuissa 15 ottelussa 32 sarjapistettä ja nousi sarjan peräpäästä taistelemaan kotiedusta.
Summasen pelitapa on alkanut tuottaa hedelmää kauden edetessä. HIFK:ssa ei vapaamatkustajia katsella, vaan pelaajien täytyy antaa kaikkensa illasta toiseen. Ennen KalPa-ottelua Sami Kapanen kehaisi helsinkiläisiä koko liigan työteliäimmäksi joukkueeksi, eikä tämä ole kaukana totuudesta. HIFK taistelee kaksinkamppailut ja irtokiekot loppuun asti ja saa sitä kautta painetta vastustajan päähän.
Helsinkiläisten puolustusalueen pelaaminen on mennyt selkeästi eteenpäin, eikä vastustaja pääse maalille yhtä helposti kuin alkukaudesta. Iso syy HIFK:n voitoille on myös toimiva erikoistilannepelaaminen. Ylivoima tuottaa tulosta, ja alivoima on puolestaan Liigan tehokkainta.
HIFK on kauden edetessä saanut tehoja irti kärkihyökkääjistään. Liigan maali- ja pistepörssin kärkinimi Juuso Puustinen on vaarallinen vaihdosta toiseen, kuten myös toinen kuopiolaislähtöinen Iiro Pakarinen. Sentteri Corey Elkins pelaa elmänsä jääkiekkoa ja kapteeni Ville Peltonen on noussut loukkaantumisten jälkeen takaisin tasolleen.
Joukkue vahvistuu vielä
Nordenskiöldinkadulla ei voida tuudittautua kuitenkaan yhteen hyvään jaksoon. Jos kausi on ollut pitkä tähän asti, on se sitä jatkossakin. Summasen peluuttama pelitapa on tehokasta ja fyysistä, mutta samalla pelaajia uuvuttavaa jääkiekkoa. Joukkue hävisi kaksi viimeistä peliään ennen joulutaukoa pelaajien näyttäessä väsyneiltä tiheän ottelutahdin takia.
HIFK:n hyökkäys on hyvä miksaus nuoria ja kokeneempia pelaajia. Sentteritilanne on edelleen auki, vaikka joukkueeseen hankittiinkin työteliäs Jasse Ikonen, ja Matti Kuparinen on hiljalleen tekemässä paluuta sairastuvalta. Joukkueeseen olisi hyvä saada yksi kiekollinen sentteri kärkiketjuihin.
Huomionarvoista on myös puolustajien tilanne. Toni Söderholmin harteilla on liikaa vastuuta peräpään kiekollisessa osaamisessa, minkä lisäksi stadilaiset eivät yksinkertaisesti voi lähteä kevään kovempiin peleihin puolustajaparillaan Henrik Forsberg-Jason DeSantis, joka on kolmesta parista ylivoimaisesti heikoin ja jatkuvasti ongelmissa omalla puolustusalueella.
HIFK tarvitsee vahvistusta takalinjoilleen, jos se aikoo haastaa muut kärkijoukkueet keväällä. Tom Nybondaksella riittää siis edelleen töitä tämän kauden aikana.
