Jokipoikien ylivoimasta huolimatta etelälohko osoittautui syksyn mittaan tasaisemmaksi kuin miltä ensimmäisillä kierroksilla näytti. Jokipoikia ja jumbojoukkue PePo HC:ta lukuun ottamatta lohko vaikuttaa varsin tiukalta. Tasaisena alkaneessa pohjoislohkossa kehitys on sen sijaan ollut toisensuuntaista. Kärkinelikko on erottunut jo tässä vaiheessa muista, ja lisäksi Haukiputaan Ahmat on pudonnut selkeäksi jumboksi.
Loppusyksyllä tapahtui myös kaukaloiden ulkopuolella. Jääkiekkoliitossa päätettiin, että Mestiksen karsintasarja pelataan vanhaan malliin neljän joukkueen sarjana, johon Mestis-joukkueet saavat kaksi ja Suomi-sarja-joukkueet kaksi paikkaa. Viime keväänä nähty kuuden joukkueen sarja jäi siis näillä näkymin tilapäiskokeiluksi. Suomi-sarjan pudotuspeleihin tämä tietää kahta kierrosta viimekautisen yhden sijaan.
Etelälohkossa tuttu komento
Etelälohkossa pelattiin marras- ja joulukuukin pohjoiskarjalaisessa komennossa. Jokipoikien puhtaaseen voittosarakkeeseen tosin tuli pieniä tahroja, kun joukkue joutui kolmesti pelaamaan myös jatkoaikaa. Kahdessa tapauksessa tuloksena oli voitto, mutta kerran Jokipojat joutui tyytymään tasapeliin. Pahin uhkaaja WarKis on joka tapauksessa jäänyt jo 11 pisteen päähän.
Loppusyksyn kovimpia nousijoita etelälohkossa olivat kolmanneksi kivunnut HeKi sekä pudotuspelipaikoista taistelemaan noussut SaPKo. PePon asema lohkon hännillä on edelleen lohduton.
1. Jokipojat
Joensuun hurjat dominoivat edelleen etelälohkoa rautaisella otteella. 20 ottelusta on kasassa 19 voittoa, joista kaksi jatkoajalla, sekä yksi tasapeli. Jos Jokipoikien asenne on kohdallaan, ei muilla etelälohkon joukkueilla ole otteluissa juuri sanan sijaa.
Jokipoikien loppusyksyyn mahtui yksi heikko vaihe: kaksi viikonloppua marras-joulukuun vaihteessa. Tällöin Jokipojat nitisti ensin vasta jatkoajalla ennakkoon selkeästi heikommat länsirannikon ryhmät VG-62:n ja VT-HT:n ja kärsi lopulta toistaiseksi ainoan pistemenetyksensä HeKille 4-4-kotitasapelillä. Syyskauden viimeisillä kierroksilla asenne oli taas kunnossa: tuloksena vierasvoitot Titaaneista ja PePosta hurjalla maalierolla 22-0!
Ylivoimastaan huolimatta Jokipojat on kärsinyt loppusyksyllä muutamasta loukkaantumisesta. Eniten joukkueen iskukykyä syö ykkösketjun hyökkääjän Mikko Vannisen poissaolo. Hänen tilalleen joensuulaiset hankkivat Ässien Mikko Peltosen, joka on pelannut neljä ottelua ja tehnyt niissä yhtä monta tehopistettä. Kaiken kaikkiaan joukkueen hyökkäystehot ovat loppusyksystä jakautuneet tasaisemmin. Joukkueen sisäistä ja koko etelälohkon pistepörssiä johtaa silti edelleen ykkösketjun Sami Puruskainen lukemilla 14+21=35.
Joulutauolla Jokipojat mittaa Mestiksen ja Suomi-sarjan kärkijoukkueiden välisen tasoeron kohtaamalla Kiteellä pelattavassa harjoitusottelussa KalPan.
Kevätkausi: Sijoituksen suhteen ei ole enää mitään epäselvää. Ainoa jännitysmomentti on siinä, selviääkö Jokipojat runkosarjasta tappioitta.
2. WarKis
Jokipoikien kintereillä alkusyksyn pysytellyt WarKis suistui marraskuun alussa Jokipojille kärsityn tylyn 0-6-häviön myötä neljän pelin voitottomaan putkeen. Sen pohjanoteeraus oli kotipeli sarjajumbo PePoa vastaan, jonka WarKis hävisi jatkoajalla menetettyään ottelun lopussa 4-1-johtonsa.
Lamakauden jälkeen varkautelaiset ovat kuitenkin pelanneet jälleen tappioitta. Meno ei kuitenkaan ole ollut yhtä loistokasta kuin alkukaudella, sillä ottelut ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvin tiukkoja, ja parissa pelissä WarKiksen on ollut tyytyminen tasapeliin. Jokipojat karkasi tappioiden myötä jo tavoittamattomiin, mutta kolmospaikkaan keskisavolaisilla on vielä selvähkö neljän pisteen kaula.
Tuttu tehokaksikko Jani Keränen – Antti Riekkinen oli vauhdissa loppusyksyn kierroksillakin. 30 tehopistettä kerännyt Keränen on etelälohkon pistepörssissä kolmantena ja pisteen vähemmän saalistanut Riekkinen viidentenä. Ennen joulutaukoa osoitti piristymisen merkkejä myös viime kauden tehoketju Arto Kejonen – Pasi Ahosilta – Matias Miettinen. Takalinjojen pitävyyden takaa sarjan parhaisiin torjujiin kuuluva maalivahti Juha Kauhanen.
Kevätkausi: Edessä tuskin on enää samanlaista huippujaksoa, jollainen alkusyksynä nähtiin. WarKis on kuitenkin hyvin todennäköinen pudotuspelijoukkue – sekä Mestis-tasoisten avainpelaajiensa että pudotuspeliviivaan hankkimansa seitsemän pisteen kaulan ansiosta.
3. HeKi
Vahvan loppusyksyn pelannut HeKi on hivuttautunut etelälohkossa kolmanneksi ja vetänyt jo vähän eroakin sarjan tasaiseen keskikastiin. Marras-joulukuussa heinolalaisten peli kulki hyvin etenkin kotona, jossa tuli pelkkiä voittoja. Myös vieraspeleistä irtosi muutama piste, joten HeKi lähtee joulutauolle melko tukevalta kolmospaikalta.
HeKi onnistui loppusyksyllä nipistämään pisteitä myös sarjan kärkikaksikolta. WarKis kaatui Heinolassa lukemin 5-2, ja todelliseen urotekoon itähämäläiset ylsivät hakemalla tasapelipisteen Joensuusta. Syyskauden päättänyt tärkeä kotipeli VG-62:ta vastaan oli sen sijaan luisua käsistä heikon ensimmäisen erän vuoksi, mutta kolmannessa erässä HeKi nousi tasoihin ja jatkoajalla voittoon.
Iltojen pimentyessä HeKi sai vihdoin kuntoon alkukaudesta takkuilleen hyökkäyspelinsä. Nyt joukkue iskee tasaisen tehokkaasti useammalla ratkaisuihin pystyvällä ketjulla. Erityisen pirteästi ovat esiintyneet ensimmäistä kauttaan miesten sarjoissa pelaavat Joni Petri Pyhäjärvi (viime kaudella HPK-A) ja Jani Tossavainen (Diskos-A). Myös toista kauttaan HeKissä kiekkoileva Tomi Inkinen on nostanut tasoaan selvästi. Puolustuksen johtohahmo on piste/ottelu –tahtia yllä pitänyt Anssi Silfver.
Kevätkausi: HeKi on nyt sarjataulukossa sillä paikalla, jonne sen odotettiin nousevankin. Neljän pisteen päässä majailevan WarKiksen ohittaminenkaan ei ole mahdotonta, jos hyvä vire jatkuu vuodenvaihteen jälkeen.
4. Titaanit
Titaanit käväisi välillä etelälohkon kolmospaikallakin, mutta loppusyksystä se sai laskea HeKin ohitseen. Joulutaukoa edeltäneillä kierroksilla Titaanit ei ollut erityisen vahvassa vedossa, mutta pystyi sentään säilyttämään paikkansa pudotuspeliviivan yläpuolella niukalla yhden pisteen marginaalilla.
Titaanit pelasi melko ailahtelevaisen loppusyksyn. Kolmea kärkijoukkuetta vastaan pelatessaan se oli vailla mahdollisuuksia, ja joukkue kärsi tappiot myös sarjataulukossa alempana majaileville VT-HT:lle ja SaPKolle. Komeimman voittonsa kotkalaiset ottivat vieraissa VG-62:sta. Myös kaksi maalin voittoa Ketterästä kasvattivat pistepottia mukavasti.
Syyskauden hahmo Titaanien riveissä on ollut SaPKosta tullut hyökkääjä Jyri Paavola. Tehot 19+14=33 takonut hyökkääjä johtaa selvästi etelälohkon maalipörssiä ja on pistepörssissäkin kakkosena. Häntä ovat onnistuneimmin säestäneet Tero Vuorinen, Simo Rouvinen ja Marko Levänen. Ketterästä kesken syksyn tullut Tero Roiha ei vielä ole yltänyt samanlaisiin tehoihin kuin edellisessä seurassaan.
Kevätkausi: Titaanit on pelannut itsensä neljän joukkoon, vaikka esityksissä onkin ollut parantamisen varaa. Nousukuntoinen SaPKo voi kuitenkin olla kevätkaudella todellinen uhka. Pudotuspelipaikan säilyttäminen on kovan työn takana.
5. KOO-VEE
KOO-VEE on yksi niistä joukkueista, jotka selvisivät syyskaudesta selvästi odotettua paremmin. Tamperelaiset pelasivat tiukkoja ja kohtalaisen vähämaalisia pelejä lähes kaikkien vastustajiensa kanssa. Piste/ottelu –tahti on nostanut manselaiset aina pudotuspelipaikan tuntumaan, mutta keskiryhmä on tasainen. Eroa seitsemäntenä majailevaan SaPKoon on vain kaksi pistettä.
KOO-VEE on pelannut koko syksyn vastustajan mukaan. Se on kiusannut sarjan kärkijoukkueita yllättävänkin tiukasti, mutta ollut vastaavasti vaikeuksissa häntäpään ryhmien kanssa. Marraskuussa KOO-VEE vei vieraskaukalossa yllätyspisteen WarKikselta, mutta oli pari viikkoa myöhemmin vaikeuksissa sarjan heittopussi PePo HC:n kanssa. Tamperelaiset iskivät ottelun voittomaalin vasta neljä minuuttia ennen loppua.
Syyskauden ykköspelaaja KOO-VEE:n riveissä on ollut tiukan puolustuksen viimeinen lukko, maalivahti Harri Kohvakka. Hänen torjuntaprosenttinsa 92,11 on lohkon vakituisesti pelaavien maalivahtien parhaimmistoa. Joukkueen sisäisen pistepörssin ykköseksi nousi loppusyksyn vahvojen otteidensa ansiosta Ilveksen A-junioriessa viime kaudella pelannut Toni Aro. Enemmän kuin hyviin yksilöihin, nojaa KOO-VEE kuitenkin tasaisuuteensa.
Kevätkausi: Viidennen sijan pitäminen tulee olemaan KOO-VEE:lle vaikeaa. Mikäli SaPKon hienoinen noususuhdanne jatkuu, putoaa KOO-VEE todennäköisesti hieman alemmas.
6. VG-62
Naantalilainen nousijaryhmä on profiloitunut syyskaudella etelälohkon todelliseksi jokerijoukkueeksi. Suomi-sarjan peleistä vetoa lyöville VG-62 lienee aiheuttanut arvaamattomuudellaan tukun harmaita hiuksia. Vakuuttavat murskavoitot ja täydelliset romahdukset ovat seuranneet toisiaan.
VG-62 pelasi marraskuun puolivälissä erittäin vahvan jakson, jonka aikana kaatuivat naantalilaisten päävastustajiin kuuluvat HeKi, Ketterä ja SaPKo. Hyvää jaksoa seurasi kuitenkin murskaava 3-11-kotitappio Titaaneille. Joulukuussa VG-62 onnistui nipistämään kotikentällään yllätyspisteen sekä WarKikselta että Jokipojilta. Syyskauden päätteeksi joukkue kärsi kuitenkin tärkeissä peleissä tappiot sekä KOO-VEE:lle että HeKille.
Syyskauden tehopelaajia ovat VG-62:n riveissä olleet yllättävän vahvaa kautta pelaava 28-vuotias alasarjajyrä Sami Vire sekä ex-tutolaiset Hannes Kymäläinen ja Ville Vähämaa. 19 ottelussa tehot 14+11=25 nakuttanut Vire on edelleen koko lohkon pistepörssissä kymmenen parhaan joukossa. Mestiksessä erittäin kovasta pelityylistään tunnetuksi tullut puolustaja Vikki Tammelin on kerännyt sekä tehopisteitä että jäähyminuutteja: 15 ottelussa tehot 3+10=13 sekä sarjan jäähypörssin kolmossijaan oikeuttavat 58 rangaistusminuuttia.
Kevätkausi: VG-62 on arvaamaton ryhmä. Parhaaseen vireeseen päästessään joukkue voi nousta sarjassa hieman nykyistä korkeammallekin.
7. SaPKo
Alkukauden ylivoimaisesti pahin alisuorittaja SaPKo alkoi syksyn mittaan saada hieman paremmin juonesta kiinni. Vähitellen SaPKo on hivuttautunut mukaan etelälohkon tasaiseen keskiryhmään, eikä viimeiseen pudotuspelipaikkaan ole eroa enää kuin kaksi pistettä. Nousun takana on lähinnä tiivistynyt puolustus, hyökkäystehoissa SaPKo on edelleen kaukana viime kauden lukemistaan.
Ensimmäisillä kierroksilla tukuittain niukkoja tappioita kärsineet savonlinnalaiset onnistuivat syyskauden lopulla jo kääntämään muutamia tiukkoja pelejä voitoiksi. Marraskuussa SaPKo onnistui kaatamaan sarjataulukossa korkeammalla majailevat HeKin ja Titaanit sekä viemään Savon paikalliskamppailussa pisteen WarKikselta. Häntäpään joukkueilta SaPKo napsi alkukauden tapaan varmat pisteet.
Joukkueen parhaimmistoa ovat olleet kokeneemmat pelaajat. Parhaan pistemiehen paikkaa itsellään pitävän Lauri Heinosen (19 ottelussa 8+13=21) jälkeen sisäisessä pistepörssissä seuraavat 28-vuotias Mika Kilpeläinen ja 29-vuotias Jori Kokkonen. Myös 32-vuotiaalla Antti Tirkkosella on takanaan kohtalaisen tehokas syyskausi. Italialainen maalivahti Federico Bobba on vaihdettu muutaman kerran kesken pelin pois maalin suulta, mutta torjuntatilastossa hän on peräti kolmanneksi paras vakitorjuja Jokipoikien veskarikaksikon jälkeen.
Kevätkausi: Puolustuksen tilkitseminen on johtanut SaPKon oikealle tielle. Pudotuspelipaikka on jo niin lähellä, että sen saavuttamiseen on erittäin hyvät mahdollisuudet. Aivan terävimmän kärjen uhkaaminen vaatisi kuitenkin vielä yhden lisävaihteen löytymistä.
8. Ketterä
Alkusyksystä neljän joukossa keikkuneelle Ketterälle loppusyksy oli erittäin raskas. Suunta kääntyi lokakuun lopussa jyrkästi alaspäin. Marras-joulukuu toi Ketterälle vain yhden voiton, ja sarjasijoitus putosi kärkipäästä kolmanneksi viimeiseksi. Ero pudotuspelipaikkaankin on venähtänyt jo kuudeksi pisteeksi. Joulukuun alussa valmentaja Timo Ovaska erosi tehtävistään, ja kevätkaudeksi Ketterä etsii uutta ykköskäskijää.
Ketterällä tökki loppusyksyn peleissä erityisesti maalinteko. Marraskuun kahdeksassa ottelussaan se onnistui tekemään vain 13 maalia. Kuukauden ainoat pisteet tulivat 4-2-kotivoitolla KOO-VEE:stä. Tuska ei hellittänyt joulukuussakaan. Saldona joulutaukoa edeltäviltä kierroksilta on muun muassa nöyryyttävä kotitappio PePo HC:lle. Titaaneilta sentään irtosi syksyn päätöspelissä jatkoaikatappiolla piste.
Kun hyökkäyspeli ei suju, ei parhaiden pistemiesten tehoissakaan ole kehumista. Sveitsiläishyökkääjä Sven Bamert on joukkueen sisäisen pistepörssin ykkönen, mutta lukemat ovat vaatimattomat 9+4=13. Joukkue on kyllä tasainen, mutta loppusyksyn kierroksilla tämä on johtanut lähinnä tasaisen vaisuihin peliesityksiin. Kevätkaudeksi Ketterä etsii vahvistuksia, joista yhden nimi on jo julkistettu: joukkueen entinen tehohyökkääjä Simo Liukka.
Kevätkausi: Ketterä pystyy paljon parempaan kuin mitä loppusyksystä nähtiin. Matka pudotuspeleihin on kuitenkin liian pitkä. Tähtäimessä ovat todennäköisesti sijat 5-7.
9. VT-HT
Vermuntilan Tempo vakiinnutti marras-joulukuun aikana paikkansa sijoilla 8-9. Keskiryhmä on karannut jo liian kauas, mutta jumbojoukkue PePoon on matkaa turvalliset 7 pistettä. VT-HT on onnistunut napsimaan satunnaisesti pisteitä keskikastin joukkueilta, ja saipa joukkue jatkoaikatappion myötä pisteen myös itseltään Jokipojilta.
Loppusyksyn vahvin jakso VT-HT:lle sattui marraskuun puoliväliin, jolloin joukkue otti perätysten kolme voittoa. Uhreiksi joutuivat Titaanit, Ketterä ja PePo HC. Kaksi tappiota KOO-VEE:lle sen sijaan jäivät harmittamaan, sillä pistesaldon kasvattaminen näissä peleissä ei olisi ollut ollenkaan mahdotonta.
VT-HT:n kuuma pelaaja oli etenkin marraskuun otteluissa Mika Julkunen, joka on tällä hetkellä koko etelälohkon toiseksi paras maalintekijä 15 osumallaan. Marraskuun tehot olivat 9 ottelussa hurjat 11+6=17. Myös Julkusen tehopörssiluku +1 on erinomainen siihen nähden, että VT-HT:n maaliero on 46 maalia pakkasen puolella.
Pelaajalistan merkittävin muutos oli loppusyksyllä ykkösmaalivahti Antti Honkaheimon paluu Lukon A-junioreihin. Hänen saappaisiinsa astui Kankaanpään kakkosdivisioonaseura KJK:sta saapunut entinen Ässät-junnu Niilo Kerminen, joka on suoriutunut tehtävästään varsin hyvin. VT-HT:n kapeaa puolustusta heikentää edelleen Jussi Saarenheimon loukkaantuminen, ja pari hyökkääjää onkin joutunut pelaamaan pakin paikalla.
Kevätkausi: VT-HT:lla ei ole eväitä juurikaan nykyistä paremmille sijoituksille, mutta joukkueen avainpelaajat ovat sen verran kovia tekijöitä, ettei pelkoa lohkon jumboksi putoamisesta näillä näkymin ole.
10. PePo HC
Lappeenrannan kakkosjoukkue kököttää edelleen tukevasti etelälohkon peränpitäjän paikalla. Täydellisen heittopussin asemaan PePo ei ole vielä vajonnut, vaan syyskauden 20 ottelusta on tilillä kolme voittoa. Loppusyksylle niistä osui kaksi: sensaatiomainen 4-5-vierasvoitto sarjakakkonen WarKiksesta sekä niin ikään vieraissa hankittu päänahka syöksykierteeseen joutuneesta Ketterästä.
Parista voitosta huolimatta ilonaiheet ovat PePo-leirissä edelleen vähissä. Joukkueen kärsimät häviöt eivät suinkaan ole harmittavia yhden maalin tappioita, vaan useimmissa peleissä lunta on tullut tupaan kunnon pyrynä. Ketterä-voiton jälkeen PePo päätti syyskautensa neljään tappioon musertavalla maalierolla 3-35. Osasyy synkkiin lukuihin ovat poissaolot: syyskierroksen viimeiset pelit PePo sinnitteli 13-15 kenttäpelaajalla.
PePo on tehnyt 20 pelaamassaan ottelussa vain 35 maalia, joten joukkueen parhaan pistemiehen paikkaan riittää 10 tehopistettä. Sami Virolainen pitää tätä paikkaa hallussaan tehoilla 3+7. Samuli Juutilainen teki seitsemässä pelaamassaan ottelussa tehot 3+2=5, mutta joutui marraskuussa jättämään joukkueen.
Kevätkausi: Ei hyvältä näytä.
Pohjoislohkon ottelumäärissä taas hajontaa
Pohjoislohkon erikoislaatuinen otteluohjelma vaikeuttaa taas kerran tarkan sarjatilanteen arviointia. Joulutauolle lähtee sarjakärjessä Jeppis, mutta paras pistekeskiarvo on neljä peliä vähemmän pelanneella Diskoksella. Jeppiksen edelle nousee pistekeskiarvoissa mitattuna myös Raahe-Kiekko.
Marras-joulukuun merkittävin tapahtuma pohjoisessa oli neljän kärkiryhmän selkeä erottuminen muusta joukosta. Pudotuspeliviivan päältä sen alapuolelle on matkaa jo seitsemän pistettä, joten pudotuspelijoukkueiden muuttuminen olisi jonkinasteinen yllätys. Mahdollisuuksia pakan sekoittamiseen on lähinnä RoKilla, joka on saamassa vihdoin peliään kulkemaan.
1. Jeppis
Koko alkukauden pohjoislohkon terävimmässä kärjessä roikkunut Jeppis lähtee joulutauolle piikkipaikalta. Joukkueen asema ei kuitenkaan ole niin vahva kuin sijoituksesta voisi päätellä, sillä se on pelannut kärkikolmikosta eniten. Ottelukohtaisissa pistekeskiarvoissa Jeppis on vasta kolmantena.
Jeppiksen loppusyksy ei ollut erityisen onnistunut. Marraskuun puoliväliin asti joukkue pelasi vahvasti, mutta 7-4-vierastappio Diskokselle toimi lähtölaukauksena heikommalle jaksolle. Syyskauden viimeisen kuukauden aikana pietarsaarelaiset hävisivät toisen kärkiottelun Raahe-Kiekolle sekä kärsivät yllättävät vierastappiot myös Et-Po:lle ja K-Oululle. Joukkueen asema neljän joukossa on edelleen erittäin vahva, mutta aivan sarjan kärkivauhdissa Jeppis ei viime aikoina ole ollut.
Pohjoislohkon kärkijoukkueista Jeppis on kaikkein selkeimmin ykkösketjunsa varassa. Petri Laitinen johtaa pohjoislohkon pistepörssiä (20 ottelua, 22+25=47) ja Marko Lapinkoski säestää hyvin (21+18=39). Ketjun kolmannella lenkillä Henri Mustosellakin on koossa 23 tehopistettä, mutta muista kentällisistä on ollut vain niukasti apua ykkösnyrkille. Puolustus Jeppiksellä on kuitenkin kunnossa, ja suurin piirtein tasan torjuntavastuun jakavat maalivahdit Ville Ranta-aho ja Tommi Hietala ovat kovia tekijöitä tällä tasolla.
Kevätkausi: Jeppiksen pudotuspelipaikkaa tuskin uhkaa enää mikään, mutta lohkovoittoa ei viime aikojen esityksillä irtoa. Lopullinen sijoitus ratkeaa otteluissa muita kärkinelikon joukkueita vastaan.
2. Raahe-K
Jeppiksen tuntumassa koko alkukauden roikkunut Raahe-Kiekko lähtee myös joulutauolle pietarsaarelaisten peesissä, mutta vähemmän pelejä pelanneena. Joukkueen ottelukohtainen pistekeskiarvo on parempi kuin Jeppiksellä, mutta huonompi kuin Diskoksella.
Kuten Jeppis, myös Raahe-K takelteli hieman loppusyksyn peleissä. Marraskuussa se hävisi kärkinelikon keskinäisissä kohtaamisissa sekä Diskokselle että PaKalle. Etenkin tappio PaKalle oli katkera, sillä Raahe-K:n 4-1-johto kääntyi ottelun jälkimmäisellä puoliskolla selväksi 4-7-häviöksi. Joulukuussa Raahe-K kuitenkin kohenteli asemiaan tärkeällä vierasvoitolla Jeppiksestä.
17 ottelussa 43 pistettä (24+19) takoneen Juho Luoman johtama ykkösketju on Raahe-K:n vaarallisin ase, mutta ratkaisuvoimaa löytyy muistakin kentällisistä. Joukkue on tehnyt ylivoimaisesti eniten maaleja pohjoislohkossa, ja vähintään 10 tehopisteeseen on yltänyt peräti kymmenen pelaajaa. Toisin kuin esimerkiksi Jeppikseltä ja PaKalta, löytyy Raahe-K:lta myös tehokkaita puolustajia. Juha Falin, Tero Ervasti ja Sami Ekoluoma ovat pelanneet alkukauden noin piste/ottelu –tahtia.
Kevätkausi: Pohjoislohkon kärkinelikko on tasainen, joten väliaikainenkin lamaantuminen näkyy heti sijoituksessa. Raahe-Kiekolla on kuitenkin koossa tasaisen vahva miehistö, jonka voi odottaa taistelevan lohkovoitosta loppuun asti.
3. Diskos
Alkusyksystä peliään kovasti hakenut Diskos sai marras-joulukuussa palikat vihdoin kohdalleen. Yllättävän selkeä 4-7-vierasvoitto PaKasta aloitti koko loppusyksyn kestäneen vahvan jakson, ja joulutauolle Diskos lähtee peräti kymmenen ottelun voittoputkessa.
| lähikuva Diskos tavoittelee Mestis-paikkaa realiteettien ehdoilla[lue lisää]
|
Diskos ehti voittokulkunsa aikana kukistaa kertaalleen kaikki kolme muuta kärkinelikon joukkuetta. Voitot olivat vieläpä kohtalaisen selviä, sillä kaikki tulivat kolmen maalin marginaalilla. Kärkijoukkueiden kellistämisen ansiosta Diskos otti sarjakärjen kiinni ja nousi pistekeskiarvoissa jo pohjoislohkon johtoon. Syyskauden kahdessa viimeisessä ottelussa tahti oli todella hurja, sillä Et-Po ja K-Oulu kaatuivat yhteismaalin 16-3.
Jyväskyläläisten ykkösase on tasaisuus. Joukkueessa on kolme hyvää ja ratkaisuihin kykenevää kentällistä, eikä neljäskään huono ole. Tällä kaudella tukea hyökkäyksille löytyy myös puolustuksesta, jonka kiekollinen pelaaminen on luokkaa parempaa kuin viime kaudella. Tasaisuuden kääntöpuoli on todellisten huippuyksilöiden puuttuminen. Parhaat pistemiehet Jari Markkanen ja Jussi Ranta eivät ole saalistaneet puoliakaan siitä pistemäärästä, joka pistepörssin kärkisijoille vaaditaan.
Kevätkausi: Tiukka puolustus, hyvä maalivahtipeli ja tasaiset hyökkäysketjut ovat yhdistelmä, jolla Diskos voi hyvinkin uusia viimevuotisen lohkovoittonsa. Tammikuun alun ottelusuma näyttää suunnan runkosarjan loppupuoliskolle.
4. PaKa
Sarjanousijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa pohjoislohkon neljäntenä. Kuusamolaisten asema on sikäli hyvä, että kärkikolmikko on huomattavasti lähempänä kuin viivan alapuolella olevien joukkueiden rypäs. Lohkon terävimmästä kärjestä PaKan on pudottanut otteiden ajoittainen ailahtelu.
PaKan tarkan sijoituksen ovat ratkaisseet viime kädessä ottelut muita kärkinelikon joukkueita vastaan. Niissä kuusamolaiset joutuivat loppusyksyllä tyytymään kahteen pisteeseen. Vierasvoitto Raahe-Kiekosta oli komea suoritus, mutta ottelut Diskosta ja Jeppistä päättyivät tappioon. Heikommilta joukkueilta PaKa nappasi pisteet ilman suurempia vaikeuksia yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Syyskauden päätösottelussa kuusamolaiset romahtivat totaalisesti, kun vieraaksi saapunut Et-Po 72 vei pisteet influenssan heikentämältä kotijoukkueelta sensaatiomaisin 0-12-lukemin.
Jeppiksen tavoin myös PaKan hyökkäystehot lepäävät kohtalaisen kapealla pohjalla. Tehokolmikko Jarno Tiilikainen – Marko Tauriainen – Igor Tuljakov on takonut yli 30 pistettä mieheen, mutta heidän takanaan on paljon hiljaisempaa. Trioa on parhaiten säestänyt PaKan omiin kasvatteihin kuuluva Henri Karjalainen 11 maalillaan. Syyskauden positiivisimpiin yllättäjiin kuuluu ensimmäistä kauttaan näin korkealla tasolla pelaava nuori maalivahti Ville Raunio.
Kevätkausi: PaKa on onnistuessaan pohjoislohkon terävintä kärkeä, mutta se on myös muita kärkinelikon joukkueita alttiimpi yllätystappioille kohdatessaan heikompia joukkueita. Ailahtelu pitänee PaKan lähempänä pudotuspeliviivaa kuin lohkon kärkipaikkaa.
5. RoKi-79
Alkukauden pahin alisuorittaja sai marras-joulukuussa pelinsä hieman parempiin uomiin. Kauden alussa lähes poikkeuksetta niukkoihin tappioihin päättyneitä pelejä on pystytty viime aikoina kääntämään välillä voitoiksikin. Alemman kastin joukkueet RoKi kykeni loppusyksyllä kaatamaan sataprosenttisella teholla, ja tämä nosti rovaniemeläiset sarjassa viidenneksi.
Vaikka RoKi onkin piristynyt, ei sen peli ole vieläkään viimekautisella tasolla. Ero kärkinelikkoon kasvoi loppusyksyllä entisestään, sillä RoKi sai kohtaamisistaan kärkijoukkueiden kanssa saldoksi vain yhden pisteen kotitasapelistä Raahe-Kiekkoa vastaan. Rovaniemeläisten puolustuspeli on sarjan kärjen tasolla, mutta hyökkäyspeli edelleen kaukana siitä. Tosin syyskauden viimeisellä kierroksella RoKi takoi peräti 11 maalia Haukiputaan Ahmojen verkkoon, joten merkkejä paremmasta on ehkä ilmassa.
RoKi hankki marraskuussa mielenkiintoisen vahvistuksen, kun entinen Ässien liigapakki Marko Sten liittyi joukkueen vahvuuteen. Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Italiassa pelannut 35-vuotias kiekkokiertolainen aloitti Rovaniemellä vahvasti: 7 ottelua, 2+7=9. Hyökkääjistä tehokkaimpia ovat olleet myös pohjoislohkon jäähypörssiä 74 rangaistusminuutillaan johtava Matti Huhtamäki, syyskauden loppua kohden rutkasti parantanut Teemu Lahti sekä Ilari Sainio. Hyökkäyspelin vaikeuksien vastapainoksi maalivahtipeli on ollut erinomaista. Kärppien a-junioreista ykköstorjujan paikalle tullut Tommi Kuru on onnistunut hyvin.
Kevätkausi: Viides sija saattaa hyvinkin olla RoKin paikka myös runkosarjan päättyessä. Tiukalla puolustamisella irtoaa tasaisesti pisteitä heikommilta joukkueilta, mutta neljän kärki on karannut liian kauas.
6. Et-Po 72
Etelä-Portimon syyskausi näytti vielä joulukuun alussa menevän melko tavalla alakanttiin. Tilanne kuitenkin kirkastui huomattavasti kahdella viimeisellä kierroksella ennen joulutaukoa. Siihen asti melko vaisusti esiintynyt joukkue murskasi ensin PaKan vieraskentällä ja otti heti perään kotivoiton Jeppiksestä. Sarjan kärkiryhmien kustannuksella otetut voitot nostivat samalla ylitorniolaiset sarjataulukossa kaksi sijaa ylöspäin.
Ennen joulutaukoa edeltänyttä kolmen ottelun voittoputkea Et-Pon tilanne oli huomattavasti tukalampi. Marraskuussa joukkue oli alavireinen, ja kuukauden saldoon mahtui esimerkiksi kotitappio sarjajumbo Ahmoille. Hyvin sujunut joulukuu antoi kuitenkin merkkejä siitä, että Et-Po on tänäkin vuonna arvaamaton ja vaarallinen vastustaja kenelle tahansa.
Pelaajapuolella merkittävin tapahtuma on ehdottomasti Konstantin Astrahantsevin paluu. Venäläisveteraanin huhuttiin jo ripustaneen hokkarit naulaan, mutta loppusyksyllä tapahtui sittenkin comeback. Astrahantsev ehti ennen joulutaukoa pelata kolme ottelua tehopisteillä 2+2=4. Syyskauden tehopelaaja on PaKa-ottelussa huikeat 2+6 tehopistettä saalistanut Jani Rautio. Lohkon pistepörssin voittoa puolustava Rautio on nyt pörssissä seitsemäntenä lukemilla 11+23=34. Tutkapari Juha Pietsalo on säestänyt iskemällä 13 maalia.
Kevätkausi: Et-Pon sarjajyrät ovat yleensä vertyneet kevätkaudella. Viime vuonnakin joukkue nousi kevätpuolella pois karsijan paikalta. Nyt lähtöasetelmat ovat paremmat, ja ainakin viidennelle sijalle on mahdollisuuksia. Et-Po on kuitenkin aina arvaamaton.
7. K-Oulu
Kiekko-Oulun peli kulki vielä varsin mukavasti alkukaudesta, ja paikka keskikastissa näytti tukevalta. Marraskuussa saalistettu kotivoitto Jeppiksestä jäi kuitenkin joukkueen viimeiseksi ilonaiheeksi. Ennen joulutaukoa K-Oulu hävisi viisi ottelua peräkkäin, ja sarjasijoitus tipahti muutaman pykälän.
Osittain loppusyksyn tappioputki selittyy vaikealla otteluohjelmalla. K-Oulu hävisi kolmesti sarjan kärkinelikon jäsenille sekä vieraissa Et-Polle. Yllättävimmän tappion se kärsi kotonaan SHT:lle. Joka tapauksessa joukkueen vire ei ollut syyskauden lopussa lähimainkaan paras mahdollinen. Joukkue on osoittanut pystyvänsä hyvänä päivänään kaatamaan sarjan kärkijoukkueitakin, mutta joulukuulle hyviä päiviä ei osunut yhtään.
K-Oulun kannalta positiivinen asia loppusyksyn kierroksilla oli hyökkäystehojen tasainen jakautuminen eri pelaajien kesken. Syyskauden parhaat pistelukemat keräsi silti alkukauden tehokaksikko Antti Leppänen – Mikko Lotvonen. Leppänen johtaa joukkueen sisäistä pistepörssiä lukemilla 8+11=19.
Kevätkausi: K-Oulu pysyttelee todennäköisesti sijoilla 6-8. Tarkka sijoitus ratkeaa pitkälti otteluissa SHT:tä ja Et-Poa vastaan.
8. SHT
Kari Makkosen johtama seinäjokelaisryhmä on pelannut koko syksyn kohtalaisen tasaisesti. Joukkue on parempi kuin viime kaudella, mutta hyökkäyksessä on edelleen liian vähän ratkaisuihin kykeneviä pelaajia. SHT on tänäkin vuonna lohkon vähiten maaleja tekevä joukkue. Sarjan kärkijoukkueita kohdatessaan eteläpohjalaiset ovat olleet kokolailla aseettomia.
Marras-joulukuussa SHT pelasi kokolailla odotetusti. Se kaatoi selkein lukemin sarjataulukossa takanaan olevat Ahmat sekä alavireisen K-Oulun. Otteluista sarjan kärkinelikkoa vastaan ei sen sijaan tuloksena ollut pistettäkään. Jossittelun varaa SHT:lle jäi tiukoissa keskikastin kamppailuissa, joissa se kärsi maalin tappiot sekä RoKille että Et-Polle.
Joukkueen ykköstykki on alkukaudella ollut tuttuun tapaan Mikko Nevala. Tehopisteet 13+6=19 kerännyt hyökkääjä on tehnyt noin joka neljännen SHT:n maalin. Tutkapari Tero Järvelän lisäksi taustatukea Nevalalle ovat antaneet nuoremman polven pohjalaiskiekkoilijat Topi Kangas ja Juha Kaipio. Myös maalivahti Rami Renko pelaa hyvää kautta.
Kevätkausi: SHT näyttäisi olevan suurin piirtein oikealla paikalla sarjataulukossa. Jos K-Oulun heikko vire jatkuu, voi SHT nousta sen ohi.
9. Ahmat Haukipudas
Haukiputaan Ahmat tipahti loppusyksyllä muiden kyydistä, ja kaula kahdeksantena majailevaan Seinäjokeen on venähtänyt jo 7 pisteeseen. Alkukaudella tasaisia pelejä pelanneet haukiputaalaiset esittivät syyskauden lopuksi myös yhden viime kaudelta tutuksi tulleen romahduksen: RoKi haki pisteet Haukiputaalta lukemin 0-11.
Ahmojen loppusyksyyn osui yksi voitto, kun ailahtelevainen Et-Po kompastui kotihallissaan. Muista otteluista haukiputaalaiset eivät saanet pistettäkään, ja tappiolukemat olivat välillä yllättävänkin suuria. RoKi-romahduksen lisäksi myös kotiottelu K-Oulua vastaan epäonnistui täysin: vieraat veivät pisteet lukemin 3-9.
Ahmojen hyökkäyspeli on ollut lähes täydellisesti kahden ketjun harteilla, muilta on apuja tullut vähänlaisesti. Syyskauden paras pistemies on kokenut Jari Kontio lukemin 6+17=23. Ongelmia on myös puolustuksessa, joka on päästänyt eniten maaleja pohjoislohkossa. PePo-tyylisiä romahduksia ei Ahmoilla ole juuri ollut, mutta kolmen-neljän maalin erolla on pataan tullut varsin usein.
Kevätkausi: Viime kaudella tähän aikaan Ahmat oli paremmin sijoittunut, mutta romahti sitten. Nyt lähtöasetelmat kevääseen ovat jopa edelliskautista huonommat. Toivottavasti joukkue jaksaa kuitenkin sinnitellä.
