GM Kevin Cheveldayoff on tehnyt itselleen nimeä kärsivällisenä miehenä. Jetsin muutettua Winnipegiin kesällä 2011 kiekkojohtaja lanseerasi suurieleisesti winnipegiläisen prosessinsa. Ideologian tavoitteena oli rakentaa voittava NHL-joukkue maltillisesti lähivuosien aikana.
Alkuun aikaikkuna asetettiin viiteen vuoteen, mutta sittemmin aikataulussa on joustettu, koska lopullista päämäärää ei alkuperäisen aikataulun puitteissa saavutettukaan. Tavoitteesta ei kuitenkaan tingitty.
Uudelleensynnytetty Jets on laahannut liigan heikommassa kolmanneksessa käytännössä koko Winnipegin-aikansa, lukuunottamatta yhtä ranskalaista visiittiä pudotuspeleihin keväällä 2015. Anaheim Ducks antoi tuolloin kuitenkin manitobalaisryhmälle oppitunnin pudotuspelijääkiekosta ja nuiji Jetsin kesälomalle tylyin 4−0-otteluvoitoin.
Jets-johtoa odottaa kuitenkin vielä visaiset ajat, mikäli se haluaa jatkaa tähänastisella tiellä.
Kuluva kausi on kuitenkin muuttanut kurssin kohti valoisampaa tulevaisuutta. Jets on ollut läpi kauden liigan parhaimpia yhdistelmiä. Joukkue on seilannut konferenssinsa kärkisijoilla syksystä saakka ja onnistunut parantamaan huomattavasti pelillisiä ongelmakohtiaan: Erikoistilannepelaaminen on noussut liigan eliittitasolle ja oman alueen viisikkopuolustaminenkin on kehittynyt merkittävästi.
Joukkueen palkkarakenne on mahdollistanut huippujoukkueen hitaan rakentamisen. Jets ei ole onnistunut houkuttelemaan kallispalkkaisia tähtipelaajia määräänsä enempää, vaan joukkueen rungosta huomattava osa on nuoria, vielä kehittyviä pelaajia − valtaosa vielä omia varauksia.
Nuoret lahjakkuudet ovat tehneet läpimurtojaan yksi toisensa perään ja ottaneet kantaakseen yhä lisääntyvää vastuuta.
Ensin Mark Scheifele ja Jacob Trouba, sitten Patrik Laine, Connor Hellebuyck ja Josh Morrissey sekä viimeisimpinä Kyle Connor ja Adam Lowry. Lista on pitkä, mutta kertoo tilanteesta oleellisen. Lupauksista on kehittynyt jo runko- ja avainpelaajia.
Palkkakattoajan haasteet edessä Winnipegissäkin - mistä rahat nuorten huippujen pitämiseen?
Luontaisella ja toivotulla kehityskululla on kuitenkin NHL:n palkkakattoaikakaudella myös kääntöpuolensa. Pelaajakehityksen jatkumona myös palkat nousevat, eikä jokaiselle nuorelle huippunimelle enää riitä dollareja palkkapussissa.
Joukkueen avainpelaajista Scheifele, Nikolaj Ehlers ja Bryan Little on jo kiinnitetty pitkiin ja rahakkaisiin sopimuksiin, Laine saa omansa vuoden sisällä.
Jets-johtoa odottaa kuitenkin vielä visaiset ajat, mikäli se haluaa jatkaa tähänastisella, maltillisen rakentamisen tiellä ja jatkaa nykyrunkonsa sopimuksia edelleen.
Ykkösmaalivahti Hellebuyckin reilu kahden miljoonan dollarin sopimus umpeutuu kesällä, ja lisää on tulossa.
Samoin on asiain laita joukkueen ykköspakki Trouban kanssa, jonka suurella vaivalla toissa syksynä aikaansaatu siltasopimus päättyy kauden päätteeksi. Trouban vajaan kolmen miljoonan dollarin sopimus on ollut halpa miehen arvoon nähden.
Hyökkäyksen haalariosaston Lowry ja Joel Armia ansaitsevat tämän kauden otteillaan myös mittavat palkankorotukset.
Varsinkin Armia voi hyvinkin olla kiinnostava palanen viimeistään kesän varaustilaisuuden yhteydessä. Porilaislähtöinen laituri on jo sivunnut yhden kauden maaliennätystään ja näin nostanut omia osakkeitaan siirtomarkkinoilla.
On mahdollista, ettei Jetsin rahakirstussa riitä Trouban, Hellebuyckin ja Lowryn jälkeen pelimerkkejä enää Armian kiinnittämiseen.
Tässä tapauksessa ainoa järkevä peliliike olisi minimoida tappiot ja kaupata porilainen muualle, jotta joukkue saisi edes jonkinlaisen kompensaation eikä menettäisi monikäyttöiseksi alaketjujen hyökkääjäksi kasvanutta suomalaistaan ilmaiseksi.
Hieman pelivaraa Jetsille saattaa tuoda kokeneen ruotsalaispuolustaja Tobias Enströmin tähän kevääseen päättyvä 5,75 miljoonan taalan sopimus. Siniviivaveteraani on nykyisellään huomattavan ylipalkattu. Enström saakin kesällä tinkiä reippaasti nykypalkastaan, mikäli haluaa jatkaa uraansa Winnipegissä myös ensi kaudella.
Vaikka palkkakatto ensi kaudeksi hieman nousisikin, kuten on odotettavissa, kesästä voi ennakoida vaikeaa Jets-toimistolla.
Takarajalla urku auki?
Jetsin tämän kauden erinomainen pelillinen menestys muodostaa joukkueen palkkadynamiikan kanssa kinkkisen haasteen.
Joukkue voi toki jatkaa valitsemallaan polulla kiinnittämällä runkomiehiksi kohonneiden pelaajiensa sopimuksia ja uskomalla näin heidän jatkavan kehitystään. Epävarmuustekijänä tällä polulla on taistelu palkkakaton alla.
Jetsin pitkäjänteinen rakentaminen ei vain voi jatkua loputtomiin, sillä lähivuosien aikana on väistämättä edessä joukkueen hajoaminen palkkakaton kolistessa vastaan.
Toisaalta median ja yleisön joukkueelle luomat paineet nopeasta jättipotista ovat myös ilmeiset. Pitäisikö kuitenkin joukkueeseen hankkia pari täydennyspalasta jo nyt? Trouban ja Lowryn sairauslomat jatkuvat pitkälle maaliskuulle, mikä osaltaan lisää painetta joukkueen vahvistamiseen.
Myös Cheveldayoff on antanut ymmärtää olevansa valmis tinkimään periaatteistaan. Loistava alkukausi on nostanut Jetsin mukaan Keskisen divisioonan voittotaistoon, ja käynnistänyt samalla kilpavarustelun siirtojen takarajalla. Mies aikoo silti pitää jalat maassa, luottaa omaan osaamiseensa eikä panikoitua.
− Kilpailutilanne on ilmeinen, mutta pidämme kiinni identiteetistämme emmekä lähde väkisin mukaan huutokauppaan, Cheveldayoff kommentoi kilpailutilannetta ja muistutti jälleen prosessistaan The Athleticille.
− Meillä on paljon lupauksia, jotka kiinnostavat ympäri liigaa. Osa heistä ei ole kaupan, osa saattaa olla. Tärkeimpänä kriteerinä on joukkueen kehittäminen, Jets-GM pyöritteli ja vihjasi epäsuorasti esimerkiksi Nic Petanin mahdolliseen maisemanvaihdokseen ennen ensi maanantaita.
Merkit osoittavat silti ensimmäistä kertaa Jetsin Winnipegiin paluun jälkeen joukkueen olevan potentiaalinen ostaja siirtojen takarajalla. Jets on jäänyt viime vuosina joitakin poikkeuksia lukuunottamatta siirtotakarajalla sivustaseuraajaksi, osittain omasta tahdostaankin.
Toisaalta Winnipeg ei ole tähän saakka ollut kovin kiinnostava kohde voittoa himoavalle huippu-urheilijalle. Menestyskausi on muuttamassa tuota asetelmaa.
Useita kokeneita hyökkääjänimiä on eriasteisissa huhuissa yhdistetty Winnipegiin. Rick Nashista Derick Brassardin kautta Patrick Marooniin ja edelleen Mike Hoffmaniin.
Kokoa, näköä, kokemusta ja maalintekovoimaa. Avuja, joita perinteisesti on mestarijoukkueissa pidetty arvossaan.