Läntinen kiertue on ollut aina aikaisemmin tyly pääkaupungin pojille. Niinpä valmentaja Ron Wilson sanoi olevansa tyytyväinen jos kuudesta pelistä saadaan kasaan kuusi pistettä. Kymmenen päivän reissun ja kuuden ottelun tuloksena olikin 11 pistettä ja pisin tällä hetkellä voimassa oleva häviöttömien otteluiden putki NHL:ssä(9 peliä). Läntisen kiertueen voittojen harvinaisuudesta kertoo se, että Caps voitti nyt ensimmäisen kerran Coloradossa(edellinen Quebecin ajoilta 1994), edellinen voitto Anaheimissa tuli vuonna 1993, Los Angelesissa vuonna 1994 ja Calgaryssa vuonna 1992.
Kiertue alkoi 3-1-voitolla liigakärjestä Coloradosta. Voiton takeena oli Billingtonin loistava peli vanhaa seuraansa vastaan. Seuraavassa pelissä kohdattiin Wilsonin entinen seura Anaheim, jota Caps ei ollut Wilsonin aikana voittanut vieraissa. Bondran, maalipörssin johtoon oikeuttaman, kahden maalin johdattamana voitto tulikin lukemin 4-2, vaikka Anaheim viimeisessä erässä kovasti kirikin. Kolmantena vastaan tuli Kings ja tässäkin ottelussa ylivoima ratkaisi kahden peräkkäisen maalin muodossa tarvittavan eron, jottei Kings päässyt kuin maalin päähän vaikka viimeisen erän laukaukset voittivatkin murskaavasti 12-1. Peli Calgarya vastaan alkoi poiketen, sillä kotijoukkue karkasi ensimmäisessä erässä 3-1 johtoon. Toisessa erässä Cote ja Khristich iskivät ottelun tasoihin puolessa minuutissa ja Halpern siirsi vielä johtoonkin. Kolmannessa erässä kotijoukkue kuitenkin tasoitti ja näin Washingtonin neljän ottelun voittoputki katkesi. Ottelussa Vancouveria vastaan olivat avainasemassa Adam Oates ja ylivoimapeli. Capitals teki kaikki kolme varsinaisen peliajan maaliaan ylivoimalla. Oates kruunasi pelinsä illan toisella maalillaan jatkoajalla yllättäessään Dan Cloutierin lämärillä kilpikäden puolelta. Montrealissa Caps korjasi edelliskerran historiallisen häviön murskaamalla Habsit numeroin 6-3. Joukkue teki maalin jokaisen erän viimeisellä minuutilla.
Suurimmat ”syyt” historialliseen vierasputkeen olivat hyvä ylivoimapeli ja tappavan tehokas toinen erä. Capitals on tehnyt maalin ylivoimalla seitsemässä peräkkäisessä pelissä. Joukkueen ylivoima on tällä hetkellä liigan 2. parasta Coloradon jälkeen(eroa 0.1) ja kotipeleissä liigan parasta. Tällä hetkellä Caps iskee maalin joka kolmannella ylivoimalla tilastojen mukaan. Ykkösylivoimasta löytyy niin liigan johtava yv-maalintekijä (Bondra, 16 maalia) kuin johtava yv-syöttäjä(Oates, 26 syöttöä). Näiden lisäksi viivalle löytyy Bondran kaveriksi liigassa kolmena viimeisenä kautena eniten maaleja tehnyt puolustaja Sergei Gonchar, joka kuudessa viimeisessä ottelussa on tehnyt 3+4 pistettä, joista yhtä syöttöä lukuun ottamatta kaikki pisteet ylivoimalla.
Kaikissa vieraskiertueen otteluissa Capitals pelasi vahvimmin toisessa erässä. Joukkue ”voitti” ensimmäiset erät yhteismaalein 7-5, toiset erät yhteismaalein 13-3 ja hävisi kolmannet erät 4-9. Juuri tuohon kolmannen erän notkahdukseen täytyy joukkueen löytää ratkaisu mikäli haluaa pärjätä loppukevään peleissä. Esimerkiksi Vancouveria vastaan viimeiseen erään lähdettiin aivan liian passiivisella taktiikalla ja se kostautui. Positiivista on se, että joukkueesta on löytynyt viime peleissä ratkaisijoita joka ketjusta. Neljätoista pelaaja teki vähintään pisteen vieraskiertueen aikana ja heistä kaksitoista vähintään 3 pistettä. Muun muassa ottelussa Montrealia vastaan KHD-ketju oli todella tehokas, Halpern teki kaksi maalia ja syötti yhden, Dahlen maalin ja kaksi syöttöä sekä oikea laituri Konowalchuk maalin ja syötön. Lisäksi kyseinen ketju on kunnostautunut puolustuspelillään pimentämään vastustajan ykkösketjut tehottomiksi. Konolla on mielenkiintoinen jakauma maaliensa suhteen; 18 maalista viisitoista on tehty vieraspeleissä!
Ehkä tärkein osa joukkueen menestykseen on kuitenkin ollut veteraanisentterin Adam Oatesin huippuvire. Oates, joka teki ensimmäisissä 29 pelissä vain 18 pistettä, on nyt saalistanut viimeisissä 30 pelissä 39 pistettä. Samalla valmentaja Wilson on käyttänyt vuorotellen joukkueen laitureita Oatesin rinnalla etsimässä omaa kadonnutta virettään. Kiertueen alussa nuoret Zednik ja Bulis pelasivat Oatesin rinnalla, jolloin Zed sivusi uransa pisintä maaliputkea(neljä maalia). Tämän jälkeen kun nuoret miehet saivat pelistä kiinni(ja samalla heitä läntisten joukkueiden GM:ille esiteltiin), vaihtui Oatsien rinnalle nelosketjuun vajonnut Khristich ja viimekautista virettään etsivät Simon. Näidenkin miesten otteissa oli nähtävissä selvää parannusta Montreal-pelissä.
Ken Klee, Joe Sacco ja Dmitri Mironov eivät pelanneet vieraskiertueen aikana. Sacco saattaa palata jo Nashville pelissä kokoonpanoon, mutta Klee on sivussa selkävaivojen takia vielä jonkin aikaa. Mironovin kausi, ehkä urakin, on ohi selkäleikkauksen vuoksi. Matt Herr palautettiin farmiin vieraskiertueen jälkeen ja Capitals solmi kolmivuotisen sopimuksen Kanadan juniorisarjassa pelaavan puolustajalupaus Ross Lupaschukin kanssa. Sekä taito- että fyysisenä puolustajana tunnetun Lupaschukin odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa yhdeksi Capitalsien runkopuolustajista.
Seuraavista kolmestatoista ottelusta Capitals pelaa kymmenen kotona ja senhän pitäisi sopia hyvin yhdelle liigan parhaimmista kotijoukkueista. Joukkue on hävinnyt kotonaan vain neljä kertaa tällä kaudella ja 11 kertaa viime kausi mukaan lukien. Lisäksi suurimmassa osaa peleistä on vastassa saman konferenssin joukkue, joita vastaan Washingtonin peli on kulkenut hyvin viime vuosina(58V-14T-28H). Joukkueella onkin hyvä mahdollisuus taistella jopa itäisen konferenssin voitosta mikäli pystyy jatkamaan samalla tyylillä kuin viime aikoina.
