Kaikki tähdännyt karsintoihin - Ahmoilla totuuden viikot

MESTIS / Artikkeli
Tiistai 16. maaliskuuta – päivä, jolloin taistelu sarjapaikasta alkaa – on lukenut Hyvinkäällä kalentereissa jo pari kuukautta. Se ei tullut yllätyksenä, pyytämättä kylläkin. Joukkue on terve, mutta yhteinen valmistautumisaika jäi lyhyeksi, ja vastustajat ovat kovia.

Kauden huipennus on ahmalaisittain paitsi jännittävä, myös pelillisesti erittäin haastava. Alkuvuoden lähes playoff-joukkueiden tasolla pelannut TuTo ja Suomi-sarjassa edellisten kausien nousijajoukkueita Salamoita, Hokkia ja KalPaa vakuuttavammin esiintynyt Jokipojat tekevät kevään rypistyksestä aiempia vuosia tasokkaamman. Jotta Ahmat säilyisi, jommankumman pitäisi taakse jäädä.

Kahdeksatta kauttaan Mestiksessä pelaava Ahmat osallistui silloin vielä playoff-muotoisiin karsintoihin viimeksi keväällä 2000. Kohtalona oli silloin tappio Kiekko-Vantaalle voitoin 1-3, mutta liigan laajennus pelasti sarjapaikan.

Yhtäläisyyksiä neljän kauden takaiseen on kolme kappaletta: valmentaja Kari Lehtinen, ykkössentteri Janne Lehtinen sekä kenttäpelaaja Ville Liukko. Yksi merkittävä erokin on. Keväällä 2000 miehiä oli käytettävissä hädin tuskin kolme kentällistä, mutta nyt Ahmat saa täyden miehityksen kaukaloon, ja kentällinen nälkäisiä jää vielä ylikin.

Lehtisten ja Liukon lisäksi Ahmojen edelliseen karsintataipaleeseen osallistui muitakin nyky-Mestiksestä tuttuja pelureita. Pasi Järvinen (Hermes), Petteri Linnonmaa (K-Vantaa), Joni Hakonen (Haukat) ja Jaakko Suomalainen (KooKoo) kokivat tappion tuskan ahmapaidassa.

Takana musta alkuvuosi

Kolme kuukautta sitten Ahmat lähti joulutauolle seitsemän pojoa aurinkorajan varjoisemmalla puolella. Kaikki näytti vielä mahdolliselta, sillä peli oli kulkenut varsin hyvin joulukuussa. KalPakin kukistui Hyvinkäällä.

Pari päivää ennen joulua taivas alkoi putoamaan. Alakerran kiekollinen liideri Pasi Järvinen siirtyi Hermekseen. Perheenlisäyksen myötä Järvinen halusi turvata selustansa, ja Hermes pystyi maksamaan palkat ajallaan varmemmin kuin talousvaikeuksissa painiva Ahmat. Hyvinkääläisjoukkue menetti kapteeninsa.

Taloushuolet kärjistyivät tammikuussa. Järvisen ohella Ahmoista lähtivät muihin Mestis-seuroihin hyökkääjät Tuomas Tikkanen, Joni Hakonen ja Pasi Reunanen sekä maalivahti Tommi Niemelä. Myös Juha-Matti Tomusen ja Tero Kotilaisen sopimukset purettiin.

Tammikuun lopulla Ahmat taivalsi otteluissa ryhmällä, joka ei ollut lähelläkään Mestis-tasoa. Vaihtoehtoja oli tasan kaksi. Uusien vahvistusten hankkiminen ennen siirtoajan päättymistä tai seuraavan kauden Mestis-paikasta unelmoimisen lopettaminen.

Hankintojen tekoa ei ainakaan auttanut Uudenmaan TE-keskuksen järjestämä voimallinen taklaus: konkurssihakemus Hyvinkään käräjäoikeuteen. Ahmajohdon urakkaviikot alkoivat.

Paljon oli vaakalaudalla, mutta kun tammikuun loppu lopulta koitti, auringonsäteet pilkottivat taas Hyvinkään kiekkoryhmälle. Ahmat sai maksettua velkansa Palkkaturvalle, ja konkurssihakemus vedettiin pois. Pelilliselle puolellekin joukkue sai kaivattuja vahvistuksia.

Kai Tillanen paljon vartijana

Maalivahtirintaman vahvistaminen Juha-Matti Taposella epäonnistui, kun nyttemmin jo kesälomaileva Forssan Palloseura päätti pitää kaikki kolme vahtiaan itsellään. Täyttä paniikkia ei kuitenkaan aiheutunut, sillä eräänlaista tuhkimotarinaa tekevä Kai Tillanen on täyttänyt ykkösmaalivahdin ruudun jopa Vantaalle livistänyttä Tommi Niemelää paremmin.

Rantasalmelta II divisioonasta suoraan Mestis-joukkueen tukipilariksi noussut kookas Tillanen on parhaimmillaan ollut suorastaan erinomainen, mutta pieni kysymysmerkki Ahmojen maalivahtipeli siltikin on karsinnoissa. Hienojen pelastusten lomassa Tillasen taakse on toisinaan livahtanut kiekkoja helpostikin, eikä suoritusvarmuudesta painetilassa ole vähäisen Mestis-kokemuksen myötä takeita.

Tillasen runkosarjan torjuntaprosentiksi jäi 85,95, mutta ahmavahtien osalta moiseen tilastolukemaan ei kannata liiemmin tuijotella. Jumbojoukkueen vahti jäi niin usein niin yksin vastustajan hyökkääjien kanssa, että hyvän prosentin torjuminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Puolustuspelin ongelmat ovatkin Ahmojen suurin murheenkryyni karsintasarjaan lähdettäessä. Pakiston vahvistaminen ei siirtoajan lopulla onnistunut, ja kokematon alakerta on ollut helisemässä. Helmi-maaliskuun vaihteen synkkääkin synkempi päästettyjen maalien määrä selittyy tosin osaltaan myös vajavaisella asenteella, sillä merkityksettömät pelit eivät sytyttäneet pelaajia siivoamaan maalinedustaa samalla raivolla kuin karsinnoissa voisi olettaa tapahtuvan.

Eipä silti, vaikka asenne sataprosenttinen olisikin, on puolustus osa-alue, jossa Ahmat häviää ainakin paperilla TuTolle ja Jokipojille. Kokeneet Kim Sjöblom ja Pasi Tamminen sekä kauden mittaan huimasti parantanut Antti Uitto muodostavat äärimmäisen tärkeän rungon hyvinkääläisten alakerrassa. Loukkaantumisiin tai pelikieltoihin kolmikolla ei olisi varaa, sillä muuten taso laskee auttamatta ja jäljelle jäävät joutuvat hurjaan kuormitukseen tiivistahtisessa sarjassa.

Karsintojen kokenein hyökkääjistö

Paras osa-alue Ahmoilla on hyökkäys, jonne joukkue sai tammikuun lopulla neljä uutta peluria, ja runkosarjan lopulla ryhmään liittyivät vielä esittelyjä kaipaamattomat tähdet Semi Pekki ja Jukka Penttinen. Odotettavissa lieneekin Ahmojen osalta melko runsasmaalisia karsintaotteluita, kun eri osa-alueet eivät välttämättä ole tasapainossa.

Riihimäen Nikkareista tulleet paluumuuttaja Marko Myllymäki ja järkevästi pelaava, suomalaistunut latvialaissyntyinen sentteri Andreis Kostjukovs ovat osoittaneet olevansa selkeitä vahvistuksia joukkueelle, mutta tsekkilaituri Dusan Hallounin taidoista Ahmojen pitäisi saada enemmän irti.

Ensimmäisissä otteluissaan nopeita käsiään väläytellyt Halloun on vaipunut melko näkymättömiin. Osaltaan siihen on vaikuttanut pelaaminen kolmosketjussa, jossa ketjukavereiden kiekollinen taito ei ole ollut samalla tasolla, mutta karsinnoissa tsekin potentiaalista pitäisi saada irrotettua myös tehoja.

Tärkeä lisä Ahmojen hyökkäyskalustoon on parivaljakko Pekki-Penttinen. Runkosarjan päätöskierroksella viikko sitten paluun kotiyleisön eteen tehneiden pelimiesten otteissa näkyi pelaamattomuus, eikä jaksaminen ollut parasta mahdollista, mutta nuorten koohottajien keskellä konkareiden peliälystä ja taidoista on hyvinkääläisjoukkueelle siltikin paljon iloa kaukalossa, ja henkisestä johtajuudesta kenties vielä enemmän pukukopissa. Puntti ei saa tutista liikaa, vaikka kovat piippuun laitetaankin.

Ylivoimasta viime hetken valttikortti?

Heikomman puolustuksen myötä Ahmat lähtee karsintasarjaan haastajina TuTon ja Jokipoikien jälkeen. Jotta Hyvinkäällä nähtäisiin Mestis-kiekkoa myös ensi kaudella, pitäisi hyökkäyspelin kulkea tehokkaasti, ja tärkeä tekijä sen suhteen on ylivoimapeli.

Runkosarjassa Ahmat oli miesylivoimalla Mestiksen toiseksi huonoin, kun miehet vaihtuivat, eikä käsiäkään niin hirveästi ollut, mutta karsinnoissa ylivoimapeli saattaa olla joukkueen valttikortti. Ahmoilla on Lehtisen, Penttisen ja Pekin johdolla heittää ylivoimatilanteisiin kilpailijoitaan enemmän kokemusta, pelisilmää ja taitoa.

- Semi Pekki oli tuossa viikolla kuumeessa, ja se on haitannut hieman ylivoimapelin harjoittelemista, eikä sitä ole oikein vielä saatu toimimaan, kertoi valmentaja Kari Lehtinen maanantaina iltapäivällä.

Paria tuntia myöhemmin erikoistilannepelaaminen oli työn alla Ahmojen harjoituksissa. Joukkueen terveystilanne on hyvä, sillä kaikki 24 peluria olivat maanantai-iltana kaukalossa.

Alkuvuoden ajan ahmaleirissä on toisteltu yhtä ja samaa mantraa: kaikki tähtää karsintoihin. Nyt ne alkavat. Jännitystä ja elämyksiä. Mutta mikä odottaa tarinan lopussa? Riemastuttava ilouutinen vai musertava pettymys?

Pianhan se selviää.

Ensimmäinen näytös pelataan Ahmojen ja Jokipoikien välillä Hyvinkäällä tiistaina 16.3. klo 18.30.

» Lähetä palautetta toimitukselle