HPK:n tämän kauden maaliero oli ennen lauantain SaiPa-ottelua 24 maalia plussan puolella. Tulos on sarjataulukon keskivaiheilla majailevalta joukkueelta hyvä, mutta mielenkiintoisia seikkoja paljastuu tarkasteltaessa Pallokerhon eräkohtaisia tuloksia.
Moni Kerhon kannattaja on kauden aikana harmitellut joukkueensa kolmansien erien romahduksia. HPK:n maaliero kolmannessa erässä onkin peräti 18 maalia miinuksella. Noissa miinusmerkkisissä kolmansissa erissä joukkue on menettänyt johtoasemansa peräti kahdeksan kertaa - seurauksena kaksi jatkoajalle siirtynyttä peliä ja kuusi tappiota. Sen sijaan kertaakaan HPK ei ole kyennyt nousemaan varsinaisella peliajalla voittoon, mikäli päätöserään on lähdetty tasapeli- tai tappioasemasta.
Ilman kolmannen erän romahduksia HPK:lla olisi siis 14 pistettä enemmän, piikkipaikalla oleva Kärpät olisi vain yhden vaivaisen pisteen päässä. Kerhon kannalta onkin valitettavaa etteivät SM-liigan ottelut ole 40 minuutin mittaisia. Kuten edellämainitusta havainnosta on nähtävissä, hämeenlinnalaiset ovat pelanneet kaksi ensimmäistä erää erinomaisesti.
- Tietenkin se on huonoa, että kolmas erä on pelattu johtoasemassa huonosti. Toisinpäin kun sen kääntää, niin kun me olemme johtoasemassa, jotain on tehty hyvin. Miksi sitten meidän toinen erä on niin hyvä? Meidän toiset erämme ovat selvästi parempia kuin kolmannet erät ovat huonoja, HPK:n valmentaja Jukka Jalonen kommentoi.
Pelkkien keskimmäisten erien perusteella HPK olisikin liigan ylivoimaisesti paras ryhmä. Sama pelivire ei kuitenkaan ole jatkunut enää viimeiselle kaksikymmenminuuttiselle. Kerho on joka neljännessä ottelussaan tällä kaudella menettänyt kahden erän jälkeisen johtoaseman. Tulos on suorastaan hämmästyttävä, varsinkin kun huomioidaan kuinka hyvin joukkue on pelannut otteluiden alut.
- Meidän pitää yrittää keksiä lääkkeitä siihen, miten taktisesti pelaamalla pystytään eliminoimaan ne asiat, jotka ovat tähän syinä. Koko ajan sitä työtä ollaan tehty ja ehkä hieman se on nitkahtanut eteenpäinkin. Tietenkin siihen pitää olla tyytyväinen, että viime aikoina ei kovin usein ole lähdetty sinne kolmanteen erään muusta kuin johtoasemasta, Jalonen kertoi.
Pettääkö jalka vai pää
Mikä sitten voi olla syynä nähdyn kaltaiseen jatkuvaan pisteiden menetykseen kolmansissa erissä? Erinomaiset otteluiden alut ja katastrofimaiset loput tarjoaisivat helpoksi selitykseksi fysiikan ja kuntopuolen vajavaisuuksia. Jos kunto loppuisi kahden erän jälkeen, olisivat tulokset oletettavasti juuri tämän näköisiä.
- Jos munisimme näitä pelejä jatkuvasti viimeisen muutaman minuutin aikana, kyseenalaistaisin meidän fyysistä puoltamme. Erän alkupuolella tuoreilla jaloilla niitä virheitä tulee, Jalonen kuitenkin korosti.
Päätöserien ratkaisut eivät olekaan tulleet HPK:n kunnon pettämisen vuoksi, pikemminkin syynä on ollut ylivarovainen pelaaminen johtoasemassa. Virheiden välttäminen on mennyt överiksi ja tuloksena on ollut kilpikonnapuolustus, jossa Kerho ei ole edes yrittänyt hyökätä tai hallita kiekkoa. Peruutteleminen ja puolustussumputukseen ajautuminen on kostautunut lähes joka kerta.
- Ei me muuteta mitään kolmanteen erään lähdettäessä. Emme puolusta tarkemmin tai hyökkää vähemmän, pyritään edelleen säilyttämään se aktiviteetti. Vastustajan on tietysti pakko avata peliä ja ottaa riskejä takaa-ajoasemassa, se tuo tilanteita molemmille. Me emme puolestaan ole osanneet käyttää omia tilanteitamme, emme ole saaneet ”tapettua” näitä pelejä, Jalonen harmitteli.
- Se [kilpikonnapuolustus] on alitajuista. Meillä on selkeät ohjeet, kun lähdetään kolmanteen erään: meidän pitää pelata aktiivisesti, hyökätä aktiivisesti, kiekollisen pitää olla aktiivinen. Jostain se tietty passiivisuus kuitenkin tulee hyökkäyspeliin, Jalonen linjasi.
Kerta toisensa jälkeen sama ilmiö on nähty HPK:n otteluiden viimeisessä erässä. Johtoasemassa pelaava joukkue luopuu kiekosta liian helposti, antaa hallinnan vastustajalle suosiolla, pelaajien kädet alkavat täristä ja takaraivossa painaa pelko johdon hukkaamisesta.
- Se ei ole useimmiten huonoa puolustamista, se on helvetin usein huonoa hyökkäämistä, meidän huonoa kiekollista peliämme. Enemmän annan sinne suuntaan tukistusta löysyydestä kiekollisena. Näitä yksilötason virheitä täytyy pystyä karsimaan, Jalonen kertoo.
Ongelmat eivät tosiaan olekaan olleet Pallokerhon puolustuspäässä. Suuri osa kolmannen erän takaiskumaaleista on ollut seurausta hyökkääjien virheistä, ja pelin passivoituminen on seurannut hyökkääjien pelihaluttomuudesta vastustajan päädyn suuntaan. Vanha totuus on, että vastustaja harvemmin tekee maaleja, jos kiekko on omilla hallussa hyökkäyspäädyssä.
Ei niin huonoa ettei hyvääkin
Samaan aikaan, kun HPK:n hermojen pitämistä kolmannessa erässä on syytä moittia, on aihetta myös kehuille. Joukkue on parantanut kolmannen erän peliänsä - vaikka lähes puhtaaseen pitkään voittoputkeen mahtuukin romahdus Jokereille tuttuun tapaan. On myös huomattava, että Kerholla on riittänyt johtoasemia hukattavaksikin asti sen takia, että toisissa erissä ryhmä on iskenyt maaleja lähes liukuhihnalta.
- Jos kolmas erä on sen -18, toinen erä on +29 tai +30. Nyt neljässä viimeisessä pelissä meidän toinen erä on 7-0. Pelissä on kolme erää ja kokonaistulos ratkaisee. Jos johdat kahden erän jälkeen 5-0 ja voitat sen 5-4, silloin voitat sen pelin kuitenkin. Jos taas oltaisiin häviöllä 0-2 ja voittaisi samoin 5-4-lukemin, silloinkin voittaisi pelin aivan samaan tapaan, Jalonen painotti.
Parannusta tärkeimpien hetkien pelaamiseen on kuitenkin löydyttävä, erityisesti pudotuspelien käynnistyessä. Hermoiluun ja johtojen menettämiseen ei enää ole varaa panosten noustessa. Henkistä kovuutta kaivataan niin pelaajilta kuin valmennukseltakin.
- Tietenkin meidän pitää parantaa sitä johtoasemassa pelaamista. Jossain vaiheessa meillä oli selkeitä vaikeuksia, homma ei vain toiminut. Pelin kasassa pitämisessä on ollut ongelmia. Sitten taas on tällaisia pelejä kuin torstain Ilves-ottelu, jossa vastustaja teki neljästä paikasta kaksi maalia. Tietyllä tapaa niitä maaleja on päästetty liian helposti, ensimmäinen veto sisällä. Se vaikuttaa henkisesti joukkueeseen, Jalonen listasi.
Kömmähdyksiä on sattunut koko joukkueelle, erityisesti mieleen ovat jääneet tietysti maalivahti Joni Puurulan heikot otteet, varsinkin Ilvestä vastaan. Mokailijoita on kuitenkin riittänyt puolustuksen kokeneimmista pelaajista hyökkäyksen liidereihin. Kaikille virheille ei toki voi mitään, vaikka taktiikka pysyisi kuinka hienosti tahansa ojennuksessa.
- Tietysti sitten on tapahtunut tällaisia möhläyksiä kuten Tappara-pelissä... millaisia kiekonmenetyksiä, joku ei osaa kohottaa. Minkäs sille sitten saatana teet, kun miehet pyyhkii pölyt kiekon päältä?
HPK on kovaa vauhtia kirimässä sarjataulukossa ylöspäin. Kolmansien erien pistemenetyksistä huolimatta jopa kotietuun oikeuttava sijoitus on vielä mahdollinen. Edellisistä yhdeksästä pelistä saldona on kahdeksan voittoa, johtoasemaa on siis puolustettu pääsääntöisesti tuloksellisesti. Toki joukossa on romahdus Jokereita vastaan, Ilves päästettiin tasoihin asti ja Tapparallekin tasoitusmahdollisuutta tyrkytettiin hopealautasella. Paljon pitää siis vielä tapahtua, jotta Hämeenlinnassa voitaisiin suhtautua päätöseriin huolettomasti.
- Toivottavasti tässä loppukauden aikana pääsemme vielä muutaman kerran harjoittelemaan johtoasemassa kolmannen erän pelaamista, Jalonen päätti.
