Jää-Kotkat päättää kauden tutulla tavalla
Uudenkaupungin Jää-Kotkat on Mestis-karsintojen vakiovieras. Tänä keväänä se lähtee putoamistaisteluun hieman vahvemmista asemista kuin esimerkiksi viime kaudella. Joukkue jätti Mestiksen runkosarjassa viimeiseksi jääneen Diskoksen selvästi taakseen ja onnistui aina silloin tällöin lyömään sarjassa korkeammalla olevia yhdistelmiä.
Jää-Kotkien materiaali on kapeahko, joukkue pelasi viimeiset runkosarjapelit kolmella hyökkäysketjulla ja kuudella puolustajalla. Näistä peleistä sivussa ollut Jari Hyvärinen lienee karsintapeleissä jälleen pelikunnossa ja tuo näin hyökkäykseen kaivattua lisävoimaa. Muita tärkeitä hyökkääjiä ovat runkosarjassa joukkueen parhaaksi pistemieheksi yltänyt Tuomas Montonen sekä kesken kauden Hermeksestä tullut Topi Riutta. Tärkeä pelaaja kotkille on myös Petri Halme, joka pelaa karsintasarjassa alkukauden seuraansa Kiekko-Oulua vastaan.
Maalivahtipelissä Jää-Kotkat saattaa olla jopa koko karsintasarjan paras. Ukilaisilla on asettaa maalin suulle Mestis-maajoukkueessakin esiintynyt Antti Jokela, joka torjui kotkille pisteitä runkosarjassa. Melko epävarmasti pelanneen puolustuksen lukkona Jokelan rooli on erittäin suuri.
Jää-Kotkilla ei pitäisi olla suurta hätää karsintasarjassa. Joukkue on neljästä mukana olevasta joukkueesta nimekkäin, ja monilla pelaajilla on entuudestaan kokemusta hermoja raastavista karsintapeleistä. Pohjoislohkon joukkueiden selviytyminen karsintoihin tietää Jää-Kotkille kuitenkin todella pitkiä vieraspelimatkoja. Niillä saattaa olla vaikutusta joukkueen turnauskestävyyteen.
Diskos etsii kadonnutta liikettä
Pisteettömän kevään pelannut Jyväskylän Diskos on käyttänyt tauon loukkaantumisten rikkomien kenttäkoostumusten eheyttämiseen ja raskaasta kevätkaudesta toipumiseen. Lisäksi on panostettu erikoistilannepelaamiseen rakentamalla kaksi ylivoimapeliin erikoistunutta kentällistä.
Loukkaantumisista koko kauden kärsinyt joukkue on tauolla säästynyt lisäkolhuilta. Sivussa karsintasarjasta tulevat olemaan vain pitkäaikaispotilaat Pasi Tyyvi, Mikael Hirvi ja Mika Jaatinen. Heitä paikkaavat A-juniorien ja edustuksen väliä koko kauden kulkeneet Jukka Hirvi ja Jani Helppolainen, joten Diskos saa elämän ja kuoleman otteluihin jalkeille seitsemän puolustajaa ja 13 hyökkääjää.
Diskoksen vahvuus on päävalmentaja Jukka Ahvenjärven mukaan edelleen vauhdissa. Luistin olisi saatava liikkeelle samaan tapaan kuin runkosarjan parhaissa otteluissa. Jos tähän pystytään, uskoo valmentaja tulostakin tulevan. Ylimielisyyteen joukkueella ei kuitenkaan missään nimessä ole varaa.
Jyväskylässä on valmistauduttu Suomi-sarjan joukkueiden kohtaamiseen tutkimalla videonauhoja otteluista Koo-Vee – Hokki ja EPS – K-Oulu. Ahvenjärvi pitää pohjoisen koostumuksia vaarallisina vastustajina.
- Hokki ja Kiekko-Oulu ovat haastajan asemassa, ja niillä on varmasti hyvä pelifiilis voitokkaiden välieräpelien jäljiltä. Molemmat lähtevät kovaa tähän sarjaan.
Karsintasarjan otteluohjelma on Diskoksen kannalta aika erikoinen. Joukkue nimittäin pelaa kaikki kolme vierasotteluaan perätysten. Ahvenjärvi ei kuitenkaan usko ohjelman haittaavaan joukkuettaan erityisesti. Hänen mukaansa Diskos on tällä kaudella tottunut reissaamaan.
Diskoksen kohdalla olennaista on, pystyykö se kauden parhaimpaansa ratkaisevissa otteluissa. Jos joukkue todellakin pelaa, niin kuin se tällä kaudella on parhaimmillaan pelannut, nähdään Keski-Suomessa ensi kaudellakin Mestis-kiekkoa. Toisaalta punapaidat eivät ole pystyneet parhaimpaansa oikeastaan koko keväänä, joten nähtäväksi jää, löytyykö vire karsintasarjassakaan.
Hokki katsoo viimeisetkin kortit
Kajaanin Hokin piti käynnistämänsä projektin mukaan nousta Mestikseen keväällä 2004. Joukkue yllätti kiekkokansan kuitenkin jo tänä vuonna pudottamalla välierissä vahvaksi veikatun Koo-Veen ja pelaamalla itsensä näin Mestiksen karsintasarjaan. Tätä ei osannut joukkue itsekään odottaa.
- Kyllähän se jonkinasteinen yllätys oli. Etelän porukat olivat odotettua tehottomampia ja liikkuivat huonosti. Etenkin Koo-Veen luisteluteho oli suuri pettymys, odotimme paljon kovempaa vastusta. Tai sitten meidän joukkue vain on niin kovassa kunnossa tällä hetkellä, pohtii päävalmentaja Timo Meriläinen.
Vaikka tilaisuus ylemmälle sarjatasolle nousemisesta koittikin jo nyt, ei joukkue ole vielä kylläinen. Loppuun asti tullaan Meriläisen mukaan painamaan täysillä. Kaikkia pelejä lähdetään voittamaan.
Hokin ykkösmaalivahti Ville Salminen loukkaantui pudotuspelien alkuvaiheessa, joten tärkeissä välieräotteluissa maaliin joutui vain pari peliä runkosarjassa pelannut Sami Kitinprami. Hän kuitenkin suoriutui tehtävästään kunnialla, ja karsintasarjassa lienee Salminenkin taas joukkueen käytettävissä. Meriläinen kertoo hänen käyneen jo maanantaina jäällä. Muilta osin Hokki lähtee karsintasarjaan täysin terveellä miehistöllä.
Vastaan asettuvista Mestis-yhdistelmistä Kajaanissa ei ole ehditty kerätä paljon tietoa. Hyödyksi on käytetty Jää-Kotkia ja Diskosta tuntevia valmentajakavereita sekä tilastoaineistoa. Meriläinen uskoo tämän riittävän.
- Tasoerot eivät varmasti ole isot Mestiksen huonoimpien ja Suomi-sarjan parhaiden välillä. Pelit ratkeavat yksilötasolla ja päivän pelivireen mukaan. Paljon riippuu siitä, miten kone jyrähtää käyntiin.
Hokin vahvuus on valmentajan mukaan tasaisuus. Joukkue saa jalkeille täydet neljä hyökkäysketjua, ja ratkaisijoita löytyy laajalla rintamalla. Hyökkäysteho ei ole pelkästään joukkueen nimekkäimmän pelurin, muun muassa Ässissä ja Titaaneissa pelanneen Jarno Levosen varassa, vaikka tämä onkin kerännyt neljästä pudotuspeliottelusta komeat 10 tehopistettä.
Jarno Levonen onkin Hokin ainoa liigajyrä, muuten joukkue on selvästi nimettömämpi yhdistelmä kuin etelälohkon kärkiseurat. Hyökkääjien saavutukset on kerätty lähinnä juniori- ja alasarjoista. Puolustuksen kärkinimi on Ahmoissa ja Pietarsaaren Centersissä ykkösdivisioonaa pelannut 38-vuotias tshekki Vladimir Kolek. Korkeasta iästään huolimatta mies pelasi runkosarjan 1,5 tehopisteen ottelukeskiarvolla, ja hänen tehopörssilukunsa on neljästä pudotuspeliottelusta hurja +9.
Kiekko-Oulu kovassa kevätkunnossa
Perinteikäs oululainen Suomi-sarjajoukkue Kiekko-Oulu lähti kauteen 2001-02 kovin tavoittein. Valkopunaisten kunnianhimoinen valmentajavelho Reino "Pappa" Ruotsalainen ei pitänyt tavoitteissaan kynttilää vakan alla, vaan paukautti K-Oulun tavoitteeksi Mestis-karsinnat. Tavoite oli todella kova, mutta niin vain oululaisjoukkue meni kaikkien yllätykseksi Mestis-karsintoihin että heilahti. Kauden edetessä pelaajia kohtaan ilmeisesti liiankin vahvan auktoriteetin omaava Pappa ei itsekään pysynyt K-Oulun kyydissä, vaan jo marraskuussa joukkueen peräsimeen tuli pelaajien suosikki, pitkän linjan kiekko-oululainen Vesa Weman.
Wemanin johdolla joukkueen tekemiseen koitti sitten rauha. Sarjaa valmentajavaihdoksen jälkeen Kiekko-Oulu on pelannut tasaisesti ollen koko ajan sarjakärjessä yhdessä Kajaanin Hokin kanssa. Joukkue on päässyt rauhassa kehittämään vauhdikasta, liikkuvaa ja taitavaa pelitapaa ja on nyt kevään mittaan päässyt hyvään vireeseen. K-Oulun liike oli Suomi-sarjan playoff-otteluissa liikaa ensin pohjoislohkon Raahe-Kiekolle, ja sitten myöhemmin etelälohkon kovalle, kiekkolegenda Matti Hagmanin luotsaamalle, EPS:lle.
Pisteiden valossa Kiekko-Oulusta on kunnostautunut ketju Sami Eero-Olli Piippo-Jani Tuppurainen; Eeron tehot runkosarjassa olivat 29+27, Piipon 25+24 ja Tuppuraisen 17+20. Lisäksi playoff-otteluissa kunnostautuivat Risto Ottavainen tehoilla 4+2 ja Toni Gussander 2+3 tehoilla. Syksyllä joukkueen riveissä pelasi Kärppien kasvatti Petri Halme, koska hän ei saanut kovassa kilpailutilanteessa pelipaikkaa Kärpistä. Halme saalisti 14:ssä ottelussa tehot 18+9, mutta siirtyi ennen joulua sarjaporrasta ylemmäs ja pelaa nyt Mestis-karsinnoissa entisiä seurakavereita vastaan Uudenkaupungin Jää-Kotkien riveissä.
