Tilastoanalyysissä Pelicansin sentterit: Potulny ja Byers eri ketjuihin, kiitos

Pelicansin ykkössentteriksi hankitun Ryan Potulnyn kausi on ollut tehopisteiden valossa odotuksiin nähden heikko. 22 peliä ja 11 pistettä (tilanne ennen 18.11. pelejä) on selkeästi vähemmän, mitä NHL-kokemuksella varustetun pelaajan ja yleisesti ykkössentterin odotusarvona voidaan pitää.

Ylivoimalla Potulny on onnistunut, sillä hän on ollut osa Liigan tehokkainta ylivoimakoostumusta. Ylivoimamaalien suhteellisen pienellä määrällä Liigassa se ei kuitenkaan riitä. Onnistumisia pitää saada myös tasakentällisin.

Yksi lisäharmi ovat aloitukset. Siinä missä pohjoisamerikkalaiset pelaajat yleensä pitävät Liigan aloitustilastojen kärkipaikkoja, on Potulny Pelicansin paljon aloittavista senttereistä heikoin aloitusympyrässä. Yli sata aloitusta ottaneista lahtelaisista Potulnyn voittoprosentti on ainoa alle 50:n jäävä lukema - ja vieläpä selkeästi, artikkelia tehdessä 44,9 %. Vertailun vuoksi Hannes Björninen kauhoo aloituksia voitoiksi 55,1 prosentin tehoilla.

Mitä kiekonhallintatilastot ja muut kehittyneet tilastot sanovat Potulnyn peleistä? Onko kyse vain ketsuppipullon korkista ja huonosta tuurista?

Laukaisuhallintaprosentti: katastrofi

Suoran laukaisuhallinnan perusteella Potulnyn peli tasakentällisin on ollut varsin karmeaa. Hänen kiekonhallintatilastonsa 44,19 % on sellaisenaan heikko, mutta lisäksi se on ollut kaikista Pelicansin senttereistä heikoin, ja vieläpä selkeästi heikompi muita senttereitä.

Mielenkiintoinen detalji senttereistä on Miska Siikosen positiivinen lukema, joka on koko joukkueen senttereistä paras, ja todellä hyvä koko Liigan mittarilla. Lukemaan vaikuttanee muita pienempi otanta, mutta tähän mennessä tilastojen perusteella Siikosen esitystä voidaan pitää energisenä.

Kakkosketjun Teddy Da Costan laukaisuhallinta on selkeästi Potulnyä parempaa − tällä hetkellä prosentti on yli kymmenen parempi (54,4 %) kuin Potulnyllä. Tehopisteitä Da Costalla on vain kaksi Potulnyä vähemmän, vaikka Da Costa on pelannut seitsemän ottelua vähemmän.

Mikä mättää? Ensin on paikallaan tarkastella senttereiden rooleja keskenään.

Da Costan vastuu "kevyempää"

Vaihtotilastojen perusteella joukkueen sentterinä pelanneista hyökkäävimmässä roolissa ovat Da Costa ja Marko Pöyhönen. Kaksikon vaihdoista vain noin 30 prosenttia alkaa puolustusalueelta. Potulnyn vaihdoista omalta alueelta alkaa 37,59 %.

Potulnyn hyökkäysalueelta alkavien vaihtojen prosenttimäärä (29,32 %) on erittäin pieni verrattuna Da Costaan (39,57 %). Tämän perusteella Pelicansin pelin virtaukset ja/tai peluutus ei ole vaihtojen alkamisen osalta Potulnyn kannalta suotuisaa.

Siinä missä Potulnyn vaihdoissa virtaus puolustuspäässä on poispäin, ja hyökkäyspäässä vain hieman miinusmerkkinen, Da Costan hyökkäysalueella alkaneista vaihdoista (39,57 %) vain 32,48 % päättyy kiekon ollessa hyökkäysalueella. Myös Pöyhösen ketjun vaihdot ovat alueellisesti katsottuna selkeästi miinusmerkkisiä. Björninen ja Siikonen selviytyvät vaihdoistaan hyvällä virtauksella vastustajaan päin.

Kuinka ketjut toimivat?

Laukaisuhallinta pilkottuna ketjuihin muuttaa Potulnyn tilannetta suhteellisen radikaalisti. Sama tilasto asettaa Pelicansin peluutuksen kyseenalaiseen valoon.

Potulny on pelannut vaihdoistaan selkeästi suurimman ajan yhdessä Dane Byersin ja Sebastian Revon kanssa. Laukaisuhallinnan perusteella peluutus voidaan kyseenalaistaa suuresti. Byersin sijoitukseen vaikutti alkukaudesta Antti Erkinjuntin tilapäinen poissaolo, mutta ykkösketjuun Byers on jäänyt myös Erkinjuntin palattua − heikoin tuloksin.

Kolmikko on silloin tällöin onnistunut maalinteossa, mutta laukaisuhallinnassa se on ollut ottavana osapuolena Corsi-laukauksin 39-63. Prosenteissa laukaisuyrityksistä siis melkein 62 % on vastustajan ampumia kolmikon ollessa jäällä.

Potulnyn muita ketjukombinaatioita katsellessa otannat ovat pienempiä, mutta esimerkiksi Erkinjuntin ja Juhani Tyrväisen kanssa Potulnyn ketjun lukema oli plussan puolella − samoin Erkinjuntti-Repo-yhdistelmän kanssa. Tässä valossa Byers on ketjun selkeä taakka, ja Potulnyn lukemat kärsivät Byersista.

Erkinjuntin vaikutus lähes kaikkiin ketjuihin näyttää olevan positiivinen. Muista ketjukombinaatioista Da Costan, Anrei Hakulisen ja Miika Roineen ketju oli erittäin toimiva laukaisuhallinnan perusteella, sillä peräti 71,43 % laukaisuyrityksistä on päätynyt vastustajan maalia kohti. Hakulisen loukkaantuminen hajotti ketjun.

Johtopäätös: Erkinjuntti Byersin tilalle ja ketjujen peluutusjärjestystä kuosiin

Tilastojen perusteella Byersin paikka tasakentällisin ei ole missään nimessä ykkösketjussa. Vaikka ketju on saanut aikaiseksi neljä maalia tasakentällisin, ovat laukaisuhallintaluvut rumaa katseltavaa ja enteilevät lisää takaiskuja jatkossa.

Paikkaa voi suositella ensisijaisesti Erkinjuntille, jonka kiekollisella varmuudella näyttää tilastojen perusteella olevan positiivinen vaikutus ketjuun kuin ketjuun. Ykkösketjun toisella laidalla voidaan tilastojen perusteella peluuttaa Repoa tai Tyrväistä terveystilanteen mukaan.

Kärkiketjut ovat kaivanneet myös sairastuvalla ollutta Hakulista. Tilastojen perusteella kolmos- ja nelosketjut toimivat parhaiten Björnisen ja Siikosen vetämänä.

Peluutuksen puolesta Potulnyn tilannetta voisi lisäksi auttaa hieman hyökkäävämpien vaihtojen valinta. Tilastoja tuijottamalla se onnistuisi siten, että Potulny ottaisi suhteessa enemmän hyökkäyspään aloituksia, ja lisäksi menisi ketjuineen vähemmän peliin negatiivista virtausta vaihtotilastojen perusteella tuovien Da Costan ja Pöyhösen ketjujen jälkeen.

Kokonaisuutena Pelicansin sentteritilanne on ykkössentteriä lukuunottamatta "nimiluetteloaan" parempi, ja kokonaisuus pärjää laukaisutilastoissa Liigan vertailussa ketjuiltaan 2-4 hyvin. 

Analyysi: Antti Wennström. Tilastot: Miika Arponen. Tilastot koskevat kauden 2015-16 22 ensimmäistä ottelua. Artikkelissa ei käsitelty Henri Heinoa vähäisen pelimäärän takia.