Ilves johtaa kannattajiensa iloksi koko Liigaa, kun joukkueilla on jäljellä enää viimeiset ottelukierrokset ennen runkosarjan päätöstä. Läpi kauden vahvasti pelannut tamperelaisjoukkue on nojautunut vahvaan luisteluvoimaan.
Yksi pelitavallisesti muottiin hyvin iskostunut pelaaja on yhdysvaltalaispuolustaja Les Lancaster, joka pelaa parhaillaan ensimmäistä kauttaan Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Jo yli 30 tehopistettä iskenyt puolustaja on tyytyväinen joukkuevalintaansa, vaikka Suomi ei ollutkaan pelaajan ensisijainen vaihtoehto.
– En ollut täysin varma, missä halusin pelata viime kauden jälkeen, sillä en saanut Yhdysvalloista sitä mahdollisuutta, jonka mielestäni olisin ansainnut. Agenttini sanoi, että minulla olisi mahdollisuus lähteä Eurooppaan, jossa ensimmäinen vaihtoehtoni oli Itävalta.
– Ei aivan viimeisellä hetkellä, mutta suhteellisen myöhään sain kuulla, että pelipaikka olisi tarjolla myös Suomessa ja hienossa kaupungissa, jossa on kovatasoinen joukkue sekä loistava organisaatio. Puhuin urheilujohtaja Timo Koskelan kanssa muutaman kerran, minkä jälkeen päätös oli helppo, 27-vuotias Lancaster kertoo.
Jääkiekko rikkoi kielimuurin
Lancaster saapui Tampereelle heinäkuun loppupuolella, joten hänellä oli aikaa tutustua niin kaupunkiin kuin joukkueeseen ja sen pelikirjaankin ennen kauden ensimmäisiä harjoitusotteluita.
– Aluksi tunsin olevani hukassa ja olin todella väsynyt. Olin ensi kertaa Euroopassa ja yritin aluksi vain tulla toimeen aikaeron kanssa. En myöskään puhunut kieltä, joten kävelin kaupungilla ympäriinsä puhelimen käännössovelluksen kanssa, Lancaster naurahtaa.
"Jääkiekko tuntui helpoimmalta asialta ja kaukalossa pystyin unohtamaan lajin ulkopuoliset asiat."
Lancaster oli otettu siitä, kuinka paljon ihmiset halusivat auttaa häntä kaukalon ulkopuolella, ja arki alkoi rullaamaan uudessa kotikaupungissa. Oloa helpotti myös kaukaloon pääsy, jolloin saattoi unohtaa kaiken muun ja keskittyä itse lajiin.
– Kestää hetken aikaa tottua uuteen joukkueeseen, mutta luonnollisesti osaamme muovautua ja sopeutua tilanteeseen. Olemme kaikki ammattilaisia ja pelanneet lajia jo vuosia, Lancaster kertoo ja mainitsee jääkiekon toimivan kuin yhteinen kieli, jonka avulla ihmiset ymmärtävät toisiaan.
– Jääkiekko tuntui helpoimmalta asialta ja kaukalossa pystyin unohtamaan lajin ulkopuoliset asiat. Meillä on todella hyvä organisaatio ja kaikki ympärilläni saivat minut tuntemaan oloni tervetulleeksi ja he halusivat auttaa minua.
Pelinumeroksi valikoitui 74, sillä puolustajan aiemmin käyttämä numero 14 roikkuu nykyään Nokia Arenan katossa, sillä Lasse Oksanen pelasi kyseisellä numerolla Ilveksessä.
– Katsoin isoäitini kanssa usein Detroit Red Wingsin pelejä, ja se oli suuri osasyy siihen, miksi aloin pelamaan jääkiekkoa. Isoäitini suosikki oli numerolla 14 pelannut Brendan Shanahan. Käytin samaa numeroa aiemmin, mutta täällä en enää voinut, joten valitsin numeron 74, joka on aika lähellä, Lancaster kertoo.
Vahvuutena monipuolinen pelinlukutaito
Lancaster siirtyi Suomeen ECHL:stä, jossa hän pelasi Allen Americansin joukkueessa 72 runkosarjaottelua iskien yhteensä 64 tehopistettä. Liigassa puolustaja pelasi syyskuussa viisi ottelua ja keräsi kahdeksan syöttöpistettä, joten Lancaster asteli ryminällä sisään.
– Tulin Suomeen samalla itsevarmuudella kuin millä pelasin Pohjois-Amerikassa ja sainkin todella hyvän alun kaudelleni, vaikka yleensä minulla kestää muutaman pelin verran päästä rytmiin kiinni. Pelaamiseni on kehittynyt ja olen tehnyt mielestäni parempaa tulosta kuin viime kaudella, Lancaster toteaa.
"Ymmärrän yksilömenestyksen olevan mukavaa, mutta joukkueena menestyminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä."
Puolustajan puheista käy ilmi, kuinka hän ajattelee aina joukkueensa etua ennen henkilökohtaista menestystään.
– Loka-marraskuussa minulla oli hieman heikompi jakso, mutta joukkueemme voitti silti pelejä ja se oli tärkein asia. Koen, että olen siinä vaiheessa uraani, että ymmärrän yksilömenestyksen olevan mukavaa, mutta joukkueena menestyminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.
Suomessa kaukalon koko on suurempi kuin Pohjois-Amerikassa, minkä vuoksi pohjoisamerikkalaisilla pelaajilla saattaa aluksi olla vaikeuksia sopeutua suurempaan kaukaloon ja sitä myötä erilaiseen pelityyliin. Lancasterille hyppy oli kuitenkin mieluisa.
– Mielestäni isompi kaukalo sopii paremmin pelityylilleni, sillä saan luistella vapaammin ja pelata enemmän kiekolla. En ole hirveän iso pelaaja, mutta luistelen hyvin ja nämä asiat ovat näkyvämpiä täällä kuin Yhdysvalloissa.
Lancasterin roolina on toimia puolustajana, joka pystyy tarpeen tullen lähtemään mukaan hyökkäyksiin. Tähän auttaa myös hänen pelihistoriansa, sillä Lancaster pelasi myös hyökkääjänä aina 18. ikävuoteen saakka.
– Se on nyt vahvuuteni, että olen pelannut molemmilla pelipaikoilla. Osaan ajatella ja lukea peliä niin hyökkääjän kuin puolustajankin silmin ja kenties luen peliä hieman eri tavalla kuin muut.
– Ihmiset ajattelevat, että koska minulla on yli 30 tehopistettä, minun täytyy olla hyökkäävä pelaaja. Tykkäänkin osallistua peliin, mutta ennen kaikkea olen silti puolustaja, joten minun on ensisijaisesti huolehdittava puolustusvelvoitteistani, Lancaster lisää.
Vahvuutena kokoonpanon syvyys poissaoloista huolimatta
Lancasterin lisäksi koko Ilveksen joukkue on pelannut loistavasti, sillä tamperelaisjoukkue on sarjan piikkipaikalla ennen viimeistä loppurutistusta. Parannettavaa kuitenkin on kuten urheilussa aina, mutta tärkeintä on keskittyminen yhteen peliin kerrallaan.
Erikoistilannepelaamisessa joukkue on sarjan keskikastia, mutta etenkin ylivoimaprosentti on suhteellisen heikko verrattuna kärkeen. Liigan parhaan ylivoimajoukkueen eli Oulun Kärppien lukema on reilut 29 prosenttia, kun Ilveksellä vastaava prosenttimäärä on vain hieman reilut 16.
– Ylivoimamme ei ole ollut tarpeeksi hyvää. Meillä on ollut hyviä tilanteita ja aihioita, mutta emme ole pystyneet hyödyntämään niitä. Tämä on tärkeä seikka etenkin, kun edetään pudotuspeleihin. Silloin ylivoiman täytyy toimia, sillä erot ovat pieniä, Lancaster painottaa.
Joukkueen vahvuutena on kuitenkin kokoonpanon syvyys, sillä peräti 12 pelaajaa on iskenyt yli 20 tehopistettä ja kuudella pelaajalla lukema on yli 30 tehopistettä. Joukkueessa on myös hyviä aloittajia ja ainoastaan yhden pelaajan keskimääräinen peliaika on noussut yli 20 minuutin koko kauden otannalla.
– Kaikki ovat kuitenkin hieman turhautuneita tähän koronatilanteeseen, sillä kokoonpanomme on muuttunut. Paljon pelaajia on ollut poissa, sillä he eivät ole pystyneet palaamaan kaukaloon. Toivomme, että voisimme pelata loppukevään mahdollisimman täydellä kokoonpanolla, vaikka syvyyttä onkin, Lancaster toivoo.
Pysyvyyttä epävakaan maailmantilanteen keskellä
Ilveksen edellinen mestaruus on vuodelta 1985, joten aikaa on kulunut. Lancaster haluaisi omalla esimerkillään auttaa joukkuetta kohti ainoaa tavoitetta. Hän ei ole koskaan voittanut mestaruutta pelaamissaan sarjoissa, mutta hän on pelannut finaalisarjoissa.
– Meillä oli juuri joukkuepalaveri ja kokoonnuimme pukukoppiin. Katsoimme ympärillemme ja meille sanottiin, että tämä on se joukkue, jonka kanssa olemme loppukauden yhdessä, lähdemme taistelemaan pisteistä sekä voitosta ja yritämme painaa päätyyn saakka, Lancaster painottaa päävalmentaja Jouko Myrrän sanomaa.
– Tässä vaiheessa tärkeintä on voitto. Sillä ei ole väliä, millä tavoin voitamme, kuka iskee maalit tai kuka mokaa. Olemme kaikki tässä yhdessä. Matka ei tule olemaan tasainen, vaan se on täynnä ylä- ja alamäkiä. Täytyy olla valmis taistelemaan, oli tilanne mikä tahansa.
"Emme tiedä, mitä jääkiekkomaailmassa tai maailmassa ylipäätään tapahtuu ensi vuonna tai edes seuraavana päivänä."
Ilves käytti yhdysvaltalaispuolustajan option hyvissä ajoin ennen runkosarjan päättymistä, joten Lancaster nähdään Ilveksen paidassa kevääseen 2023 saakka. Epävakaassa maailmantilanteessa sopimus toi Lancasterille turvan ja varmuuden siitä, että pelipaikka ensi kaudelle on jo takataskussa.
– Ilmassa on paljon kysymysmerkkejä Venäjän ja Ukrainan tilanteen vuoksi. Emme tiedä, mitä jääkiekkomaailmassa tai maailmassa ylipäätään tapahtuu ensi vuonna tai edes seuraavana päivänä. Näimme, mitä tapahtui joukkueelle Helsingissä (Jokerit), Lancaster muistuttaa.
– Koronatilannekin horjuttaa vielä jääkiekkomaailmaa, sillä jotkut pelaajat voivat joutua olemaan sivussa pitkiä aikoja. Olen vain kiitollinen ja onnellinen siitä, että tulevaisuuteni täällä on taattu ja minulla on pelipaikka ensi kaudelle. Voin mennä rauhassa kotiin, levätä, treenata ja olla stressaamatta.
Maailmantilanteesta ja kovasta pelimäärästä huolimatta Lancaster osaa tarpeen tullen irtautua jääkiekosta. Hän kokee olevansa pelillinen johtaja, joka haluaa johtaa esimerkillään, mutta hän on myös ihminen, joka on valmiina auttamaan ja keventämään tunnelmaa.
– Jääkiekko on mentaalisesti stressaavaa, joten haluan myös pitää hauskaa. Haluan olla joukkuekavereilleni ja ympärillä oleville ihmisille sellainen henkilö, jonka kanssa on helppo olla ja minulta voi aina kysyä apua. Tykkään vitsailla asioista ja olen usein äänessä, Lancaster naurahtaa.