— Huikea maali! Joskus harjoituksissa tuollainen on välillä nähty, mutta nyt nähtiin pelissä.
Näin HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen kuvaili 23-vuotiaan hyökkääjän Miro Ruokosen upeaa 1–2-maalia Tapparaa vastaan.
Miro Ruokonen sai kiekon keskialueella toisen erän alkuminuuteilla ja pääsi iskemään yhdellä yhtä vastaan. Hän veivasi ensin Tappara-puolustaja Toni Utusen täysin kuutamolle, jonka jälkeen Ruokonen tyhjensi kikkavarastonsa vielä maalivahti Christian Heljangon edessä. Ruokonen siirsi pelivälineen soolonsa päätteeksi verkkoon ja huudatti Hämeenlinnasta Tampereelle matkustaneita kannattajia.
— Nikkilä (Petteri) syötti siihen sinisen päälle hyvin. Pääsin haastamaan puolustajan ja sitten olinkin jo vastakkain veskarin kanssa. Laitoin kämmenelle ja tein maalin.
Tämä oli Miro Ruokosen oma versio Tapparan ja HPK:n tähänastisen välieräsarjan hienoimmasta maalista.
— Kyllä se maistui. Ei niitä ole liikaa tullut, Ruokonen jatkoi.
Taidonnäytteestä huolimatta Miro Ruokonen oli luonnollisesti hyvin pettynyt hävityn ottelun jälkeen.
— Harmittaa, että hävittiin. Olisi voitu voittaakin, mutta pienestä se oli kiinni. Nämä ovat pienen marginaalin pelejä ja pienet asiat ratkaisevat. Tappara oli tänään maalin verran parempi, pettynyt Ruokonen pyöritteli.
Ottelun ratkaisuhetket hämeenlinnalainen sai nähdä kirjaimellisesti aitiopaikalta. Ruokonen oli ensin pääsemässä karkuun, mutta ei aivan saanut lapaansa kurotettua syvältä omalta alueelta tulleeseen syöttöön. Tilannetta seuranneen pitkän kiekon jälkeisestä aloituksesta Tappara iski ottelun päättäneen jatkoaikamaalin, jota Ruokonen joutui todistamaan lähietäisyydeltä.
— Olin pääsemässä läpi ja siitä tuli kuitenkin pitkä. Voittivat aloituksen ja painoivat siitä maalin. En tiedä ohjasiko joku sen. Ne on niin pienestä kiinni nämä pelit, Miro Ruokonen kertasi lopun tapahtumat omasta näkövinkkelistään.
Nelosketju pyrkii tuomaan fyysisyyttä kentälle
Miro Ruokonen on pelannut HPK:n nelosketjussa vaihtelevia minuuttimääriä. Ensimmäisessä Tappara-ottelussa peliaikaa kertyi reilut kahdeksan minuuttia, toisessa pelissä Hämeenlinnassa vain kaksi. Tiistain ottelussa Ruokonen kellotti jatkoerä mukaanlukien peliaikaa 9 minuuttia ja 54 sekuntia.
Hän on kuitenkin varsin sinut oman sekä ketjunsa roolin kanssa.
— Pyrimme olemaan energisiä ja tuomaan fyysisyyttä kentälle. Ei meillä sen tarkempaa roolia ole, kunhan koitamme vain painaa kovan työnteon kautta. Se on se meidän homma, Ruokonen kertoi.
— Luistelu on se mun vahvuus ja liikkeen kautta pelaan koko ajan. Jos on huono jalka, niin sitten on aika huonoa se pelaaminenkin, jatkoi Ruokonen omasta pelaamisestaan.