Tapparan Valtteri Kemiläinen on ehkä hieman vaivihkaa pelannut yhtä tehokkainta puolustajan kautta Liigassa koko 2000-luvulla.
Muutama kierros ennen runkosarjan loppua Kemiläinen on pelannut yli piste per peli -tahtia, johon ovat kyenneet hänen lisäkseen koko kauden pelanneista vain Michael Joly ja Henrik Haapala.
– Ylivoimahan se siinä on isoin juttu. Hyvässä ylivoimassa puolustajana pystyy tekemään paljon pisteitä, Kemiläinen tuumaa tykkikautensa salaisuudeksi.
Kemiläisen pisteistä 26 eli 65 prosenttia on syntynyt ylivoimalla. Tämä osuus on korkein koko kauden Liigassa pelanneista pelaajista. Häntä enemmän ylivoimapisteitä on tehnyt vain samassa ylivoimaviisikossa pelaava Jori Lehterä.
Nimekkäässä Tapparan joukkueessa Kemiläinen on päässyt myös hetken kantamaan kultakypärää. Joukkueen sisäisessä pistepörssissä hän on toisena Lehterän jälkeen.
– Hyökkääjien pitäisi varmaan katsoa peiliin, että miten se voi olla pakilla tässä kohtaa kautta, tehopuolustaja naurahtaa.
Kemiläistä tehokkaampia puolustajia tällä vuosituhannella ovat tosiaan olleet vain työsulkusyksynä 2012 Jokereissa säkenöinyt Erik Karlsson ja Cory Murphy HIFK:ssa 16 vuotta sitten.
Koko Liigan historiassa Kemiläisen sesonki on tällä hetkellä 13. tehokkain puolustajalta. On tosin huomioitavaa, että suurin osa tehokkaimmista kausista on pelattu 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin maalivahtien ja pelin organisoinnin taso oli selvästi nykyistä alkeellisempaa.
| Pelaaja | Kausi |
Ottelut ja pisteet | P/O |
| Reijo Ruotsalainen | 1980–81 | 34. 28+23=51 | 1,50 |
| Pekka Rautakallio | 1978–79 | 36. 25+28=53 | 1,47 |
| Frank Neal | 1979–80 | 33. 16+23=39 | 1,18 |
| Tapio Levo | 1984–85 | 36. 20+22=42 | 1,17 |
| Erik Karlsson | 2012–13 | 30. 9+25=34 | 1,13 |
| Cory Murphy | 2006–07 | 45. 13+37=50 | 1,11 |
| Nikolai Makarov | 1982–83 | 31. 20+14=34 | 1,10 |
| Pekka Rautakallio | 1985–86 | 34. 13+23=36 | 1,06 |
| Timo Jutila | 1987–88 | 44. 12+34=46 | 1,05 |
| Hannu Virta | 1986–87 | 41. 13+30=43 | 1,05 |
| Timo Jutila | 1995–96 | 49. 14+37=51 | 1,04 |
| Pertti Lehtonen | 1983–84 | 45. 21+26=47 | 1,04 |
| Valtteri Kemiläinen | 2022–23 | 39. 8+32=40 | 1,03 |
| Seppo Suoraniemi | 1980–81 | 36. 21+16=37 | 1,03 |
| Pekka Rautakallio | 1977–78 | 36. 16+21=37 | 1,03 |
| Pekka Rautakallio | 1984–85 | 29. 12+18=30 | 1,03 |
Verrattain vanhemmalla iällä uransa parhaita vuosia pelaava 31-vuotias Kemiläinen on ollut aiemminkin tehokas, mutta tämän kauden tehot ovat eri tasoa kuin aiemmin. Ennen tätä kautta Kemiläinen oli yltänyt parhaimmillaan 0,83:een pisteeseen ottelua kohden.
– Aiemmin on ollut vähän rikkonaisia kausia. Sitten se on kuitenkin aina pienestä kiinni, mistä ne muutamat ylimääräiset pisteet tulevat.
Viime kaudella Kemiläinen sai arvokasta oppia KHL:stä, SHL:stä ja kultajuhliin päättyneistä olympialaisista. Tältä reissulta Tappara sai takaisin entistä paremman ykköspuolustajan.
– Kyllähän siinä näki monenlaisia pelityylejä. Sai kattavan katsauksen Euroopan huippukiekosta. Kokonaisuudessaan oli kiva vuosi, kun sattui ja tapahtui.
Puolustajat tekevät enemmän pisteitä
Kemiläisen kova pistetahti liittyy myös osaltaan isompaan jääkiekon trendiin, jossa puolustajien pistemäärät ovat nousseet monissa eri sarjoissa.
Trendi on ollut nähtävissä myös Liigassa viime vuosina. Tällä kaudella Kemiläisen lisäksi Thomas Grégoire, Les Lancaster ja Sami Niku ovat rikkoneet 40 pisteen rajan. Esimerkiksi vuosina 2013–18 tätä rajaa ei rikkonut kukaan.
– Ainahan on ollut kiekollisia puolustajia, mutta nyt ne pistemäärät ovat nousseet.
– En tiedä mikä sen selittää, ehkä puolustajat ovat kuitenkin vähän taitavampia kuin ennen. Ehkä myös puolustajien vapaus hyökkäämiseen on lisääntynyt, Kemiläinen arvioi.
Muutenkin vähintään 30 pistettä tehneiden puolustajien määrä on ollut nousussa. Tällä kaudella mahdollisuus tuon rikkomiseen on nykyisten seitsemän nimen lisäksi ainakin vielä Colby Sissonsilla, Arttu Pellillä, Otso Rantakarilla ja David Rundbladilla.
| Kausi | 40 pistettä rikkoneet | 30 pistettä rikkoneet |
| 2013–14 | – | Karalahti, Mikkola, Bailen, Glenn |
| 2014–15 | – | Lindell, Salcido, Aalto, Luoma, Taipalus, Niskala |
| 2015–16 | – | Leimu, Niskala, Taimi, Virtanen |
| 2016–17 | – | Virtanen, Koivisto, Heshka, Rantakari, Kalteva |
| 2017–18 | – | Maione, Matushkin, Suhonen, Koivisto, Newton, Lehtivuori, Heikkinen, Šulák, Kousa, Tuulola |
| 2018–19 | Kaski (51), Nikkilä, Heikkinen | T. Eronen, Sund, Kousa, Kemiläinen, Leskinen, Kivihalme |
| 2019–20 | Caito | Larsson, Kemiläinen, Kousa, E. Eronen, Stenqvist, Krejčík, Peltola |
| 2020–21 | Press, E. Eronen | Stenqvist, Saarijärvi, Honka |
| 2021–22 | Saarijärvi | Honka, Lappalainen, Lancaster, T. Eronen, Grégoire, Schmaltz, Niemelä, Johansson, Heshka, Pelli |
| 2022–23 | Grégoire, Lancaster, Niku, Kemiläinen | Lappalainen, Matushkin, T. Eronen |
Puolustajien evoluutio on huippusarjoissa kehittynyt vahvasti siihen suuntaan, että peruspuolustustaitojen lisäksi on löydyttävä kykyjä kiekolliseen pelaamiseen.
Yhä useammat puolustajat osallistuvat vahvemmin hyökkäyksiin ja pelaavat "liberona". Kemiläisen ei ole aivan tämän tyylin puolustaja, sillä hänen erikoisosaamistaan on ollut ennen kaikkea viivapelaaminen.
– Ylivoima on kuitenkin isossa roolissa, kun viivan kautta pelataan nykyään niin paljon. Monet puolustavat keskustaa niin hyvin, ettei paikoille pääse oikein muuta kuin viivasta ampumalla.