Latvia oli juuri voittanut Tšekin ja edennyt ensimmäistä kertaa nuorten MM-kisojen puolivälieriin. Median eteen saapui hyökkääjä Martins Laviņš onnesta soikeana.
− Teimme juuri historiaa, joten totta kai olen innoissani! Emme kuitenkaan ole vielä lopettaneet. Meissä on paljon taistelutahtoa jäljellä. Olemme valmiita kohtaamaan seuraavan vastustajamme. Oli se sitten Yhdysvallat tai Ruotsi, heitä odottaa kova ottelu.
Koko Latvian joukkue kerääntyi yhteen jäälle ja tuuletti villisti, kun ottelun loppusummeri soi Rogers Placessa. Alun perin pienen balttikansan edustajien ei pitänyt edes osallistua nuorten MM-kisoihin, mutta se sai paikan, kun Venäjä suljettiin ulos sen aloittaman Ukrainan sodan takia.
− En pysty edes kuvailemaan tätä. Aivan uskomatonta. Me kaikki jätkät tiesimme, että olemme juuri saavuttaneet jotain erityistä. Todella ihmeellinen tunne saada jakaa jotain tällaista pelikavereiden kanssa. Tämä on unelmien täyttymys. Mahtavaa, mahtavaa, mahtavaa, Laviņš hihkui.
Latvialaiset juhlivat niin villisti, että Laviņš sai tapahtumien tiimellyksessä outoja tuntemuksia.
− Minulla on päänsärky, mutta se on hyvää särkyä! Puhuimme pelaajien kesken Slovakia-ottelun jälkeen siitä, mikä meni vikaan. Keskityimme siihen, mitä meidän tulee tänään tehdä. Toteutimme sovittuja asioita aika hyvin. Tiedostamme, ettei meillä ole mitään paineita.
− Ansaitsemme tämän sataprosenttisesti. Pelaamme aivan sata lasissa. Tiedämme, ettei meillä ole niin paljon taitoa kuin muilla joukkueilla, mutta pelaamme koko sydämestämme. En ole ollenkaan yllättynyt, että olemme tässä. Jokainen jätkä blokkasi kuteja ja antoi kaikkensa.
Edmonton Oilersin kotiareena on ammottanut koko kisojen ajan liki tyhjänä, mutta Latvia on saanut muutamia omia kannattajiaan paikan päälle. Pieni, mutta äänekäs joukko ei ole jäänyt maan pelaajilta huomaamatta.
− Kannattajamme ovat parhaita! Heidän tukensa on meille todella tärkeää. Kuulimme heidän kannustuksensa jäälle. He olivat todella äänekkäitä! Heiltä saamamme viestit puskevat meitä eteenpäin. Pelaamme heille ylpeinä. He ovat iso osa tätä matkaa.
Suurta latvialaista kiekkojuhlaa
Puolivälierät pelataan keskiviikkona, joten Latvialla on muutama päivä aikaa valmistautua toistaiseksi tärkeimpään otteluunsa. Ennen tositoimia on kuitenkin jonkinmoisen juhlan paikka.
− Kenties syömme hyvän ater... jäätelöä, joo, jäätelöä!, hihkaisee Laviņš kuullessaan joukkueen mediavastaava Edgars Garossin ehdotuksen vierestään.
Kesken totisen turnauksen nuoret pelurit ehtivät myös vaihtaa vapaalle ja kisailla hieman leikkimielisemmässä lajissa.
− Meillä on myös käynnissä FIFA-turnaus Xboxilla joukkueen kesken. Jatkamme sitä varmasti ennen kuin valmistaudumme seuraavaan peliin. Mikään ei kuitenkaan ole vielä ohi, vaan olemme täällä voittaaksemme mahdollisimman monta ottelua.
Laviņšin isä Rodrigo Laviņš lienee joillekin suomalaisille tuttu mies, sillä hän pelasi Liigassa vuosina 1998−00. Hän edusti niin Jokereita, Ilvestä kuin HPK:takin. Poika on saanut niin isältään kuin muultakin perheeltä paljon rohkaisua uran varrella.
− Perheeni on suurin tukijani. Puhuin isäni kanssa ennen peliä. Vanhempani ja koko perheeni ovat katsoneet pelejämme, sanoi Laviņš ja vaihtoi hetkeksi latvian kielelle ja kääntyi kohti edessään ollutta tv-kameraa.
Lopuksi Laviņšilta kysyttiin kapteeni Ralfs Bergmanisin merkitystä joukkueelle. Tässä vaiheessa homma riistäytyi täysin käsistä.
− Ralfs, oi kapteenini, missä on minun kapteenini?!, huudahti Laviņš ja alkoi etsiä Bergmanisia. Löydettyään hänet sekä muutaman muun haastattelualueella olleen joukkuekaverinsa, alkoivat he kilpaa kehua toisiaan ja saavutuksiaan.
Latvian hockey history just been made! First time into the quarter finals in #WorldJuniors. pic.twitter.com/E57BDBSY7e
— Lassi Seppä (@lassiseppa) August 15, 2022