Hämeenlinnassa on totuttu näkemään viime vuosina huippumaalivahteja, kuten Emil Larmi, Eetu Laurikainen ja viime kaudella läpimurtonsa tehnyt Daniel Lebedeff. Tulevalle kaudelle HPK vahvisti maalivahtipeliään nuoren Lebedeffin lisäksi kokeneella Sami Rajaniemellä, joka palasi Liigaan pelattuaan kauden SHL:ssä.
– Sopimuksia miettiessä täytyy aina arvioida, mistä saisi parhaan kokonaispaketin. Itse olen siinä iässä, että olen fyysisesti huippukunnossa ja pelikokemusta on kertynyt, niin nyt on ne parhaat vuodet edessä. HPK:ssa oli todella hyvä paketti tarjolla, Rajaniemi kuvaa syitä päätöksensä taustalla.
− Siellä on hyvä organisaatio, valmennus ja kokoonpano. Tuli tunne, että minut sinne todella halutaan, niin oli helppo tarttua tarjoukseen.
SHL:ssä Rajaniemi pelasi sarjanousija Timrå IK:n riveissä ja sitä ennen viisi kautta Jukureissa eli edellinen pudotuspelikokemus on Kärpistä keväältä 2016.
– Uskon, että HPK:ssa on mahdollisuus menestyä. Ja se on tärkeä motivaatiotekijä, kun en ole urallani vielä mitään isompaa voittanut. Kuusi viimeistä kautta pelasin joukkueissa, joiden tavoite on ollut viimeinen pudotuspelipaikka. Nyt on ihan eri tavoitteet.
Uuteen joukkueeseensa Rajaniemi ei vielä ole päässyt tutustumaan, mutta toukokuun alussa on tarkoitus kokoontua. Muutama tuttu pelaaja joukkueessa kuitenkin on.
– Markus Nenonen on tosi hyvä ystävä ja hänen kanssaan paljon soittelinkin. Ikosen Ossin kanssa aikoinaan kaupattiin puhelinliittymiä, mutta muita tuttuja ei joukkueessa ole.
Ikoseen liittyen Rajaniemellä on pientä tarinantynkää.
– Ossin kanssa pelattiin JYP-Akatemiassa ja kausi 2012–13 päättyi runkosarjaan helmikuun alussa, niin myytiin puhelinliittymiä. Hän sai sitten juuri ennen siirtoikkunan sulkeutumista agentiltaan puhelun, että lähdetkö Kazakstaniin ja silloin meidän tiet erkanivat. Nyt sitten taas kohdataan.
Vaikka Rajaniemi ei uuden joukkueensa jäseniä vielä tunnekaan, on hän varsin hyvin tietoinen HPK:n tilanteesta.
– Myös Laurikainen on hyvä ystäväni ja ollaan pidetty yhteyttä, niin aika hyvin luulen tietäväni, mihin olen tulossa. Valmennuskuvio on tietääkseni vielä auki eli jatkaako Juha Lehtola maalivahtivalmentajana vai tuleeko U20-joukkueesta Aleksis Virtanen, joka häntä on jo tuurannutkin.
"otin kehitysaskeleita pienissä teknisissä jutuissa, kun oli aikaa maalivahti-valmentajan kanssa tehdä ekstraa."
– Joka tapauksessa, sain erittäin positiivista kommenttia HPK:n maalivahtivalmennuksesta, minkä tuloksetkin todistavat. Ja valmennuksesta muutenkin, että Jarno Pikkaraisen joukkue kyllä puolustaa hyvin ja antaa maalivahdille tukea.
29-vuotias maalivahti on nimekäs paluumuuttaja, mutta hän tiedostaa, että kiekkobisneksessä peliaika pitää ansaita.
– Varmasti hyvää maalivahtipeliä nähdään HPK:ssa, pelaa meistä sitten kumpi tahansa. Hyvä tilanne, että meillä on kaksi hyvää torjujaa. SHL:ssä pelipäivät olivat tiistai, torstai ja lauantai, niin keskiviikkoisin ja perjantaisin oli hyvin aikaa seurata Liigaa. Todella hyvin Lebedeff viime kaudella pelasi.
“En koskaan aiemmin ole pystynyt harjoittelemaan noin tehokkaasti”
Kahdeksan liigakauden aikana JYPissä, Pelicansissa, Kärpissä ja Jukureissa Rajaniemi tuli tunnetuksi luotettavana torjujana, joka pääsi näyttämään taitojaan myös Leijonissa EHT:llä. Hyppy ulkomaille SHL:ään oli luonteva askel erilaisten kokemusten pariin.
– SHL-kausi oli sikäli hyvä kokemus, että oli tosi kovatasoinen sarja. Eli tosi opettavainen kokemus oli, kun poistuin omalta mukavuusalueeltani.
– Kausi ei henkilökohtaisesti eikä joukkueelta sujunut, kuten oli suunniteltu, mutta koin kuitenkin kehittyneeni maalivahtina ja saaneeni paljon oppia. Ja olihan se ennakkoon tiedossa, että nousijajoukkueen ensimmäinen kausi ei välttämättä ole ruusuilla tanssimista.
Timrå IK oli SHL:n runkosarjan runkosarjan viimeinen, mutta säilytti karsinnoissa paikkansa pääsarjassa. Rajaniemelle SHL-kausi oli uuden ympäristön lisäksi erilainen myös siinä mielessä, että hän oli monen vuoden tauon jälkeen joukkueensa kakkosmaalivahti.
– Sitä tavallaan lähdin myös hakemaan, että pelimäärä hieman vähenisi. Alkukaudesta kuitenkin pelasin melkein kaikki pelit ja sitten tilanne kääntyi päinvastoin eli kaveri pelasi koko ajan.
Rajaniemi näki paljon hyvää siinä, että torjuntavastuu jäi vähäisemmäksi.
– En koskaan aiemmin ole pystynyt harjoittelemaan noin tehokkaasti ja hiomaan jäällä yksittäisiä juttuja kuin viime kaudella. Jäi tunne, että otin hyviä kehitysaskeleita pienissä teknisissä jutuissa, kun oli aikaa maalivahtivalmentajan kanssa tehdä ekstraa ja katsella videoita.
Ruotsissa maalivahtivalmentajan kanssa työskentelyyn oli enemmän aikaa, mutta muita merkittäviä eroja aiempiin kokemuksiinsa Rajaniemi ei tunnistanut.
– Timrån maalivahtivalmentaja Michal Zajkowski oli nuori kundi, joka oli vasta pari vuotta sitten lopettanut peliuransa ja hän ehkä vähän haki omaa tapaansa valmentaa. Sikäli tietysti oli erilaista, kun Jukureissa olin viisi vuotta Mika Tarvaisen valmennuksessa. Siihen verrattuna Timråssa oli enemmän yhdessä tekemistä.
Rajaniemen lisäksi Liiga on houkutellut muitakin nimekkäitä paluumuuttajia, kuten niin ikään HPK:n hankkima olympiavoittaja Juuso Hietanen tai Kärppiin siirtyneet Joonas Kemppainen ja Peter Tiivola.
– Pitää ymmärtää tämä nykytilanne, kun Venäjältä valahtaa 150 pelaajaa Euroopan liigoihin, niin pelipaikkoja on vähemmän. Haluan kuitenkin korostaa, että halusin tulla Hämeenlinnaan ja olen innoissani tästä jutusta. Suomessa myös sopimukset tehdään merkittävästi aiemmin kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– En ajattele niin, että nyt lähden ulkomaille ja pelaan ulkomailla, vaan enemmän sitä kokonaispakettia. Aina sitä haluaa pelata mahdollisimman korkealla tasolla. Eikä se sulje pois, ettenkö vielä lähtisi ulkomaille pelaamaan, kun kahden vuoden päästä HPK-sopimus päättyy.
