SHL-seura Färjestadin päävalmentaja Tomas Mitell on yksi harvoista eurooppalaisista, jotka ovat viime kausien aikana päässeet NHL-valmentajaksi asti.
Eurooppalaisten valmentajien NHL-mahdollisuuksien tärkeänä mahdollistajana pidetään sitä, että pitää tuntea oikeat ihmiset. Tämä mahdollisti myös Mitellin pääsyn Chicago Blackhawksin apuvalmentajaksi vuonna 2019.
– Olin Jeremy Collitonin apuvalmentajana Morassa HockeyAllsvenskanissa. Meille muodostui toimiva kemia, ja nostimme Moran SHL:ään vuonna 2017.
Nousun jälkeen Mitell siirtyi Tukholman AIK:n päävalmentajaksi, ja Colliton sai Blackhawksin farmiseura Rockford IceHogsin päävalmentajan paikan.
Colliton nousi kesken kauden 2018–19 Blackhawksin päävalmentajaksi Joel Quennevillen tilalle, ja seuraavalle kaudelle hän kutsui avukseen Ruotsin-vuosilta tutun Mitellin.
– Olimme pitäneet yhteyttä Morasta lähdön jälkeen, ja olin hyvin kiinnostunut mahdollisuudesta. NHL:ään pääsy on valmentajalle samalla tavalla unelma kuin pelaajille, Mitell kertoo.
Ei katsottu kieroon
Mitellillä ei ollut lainkaan valmennuskokemusta Ruotsin ulkopuolelta, kun hän sai paikan Blackhawksista. Pesti päättyi marraskuussa 2021, kun hän sai yhdessä Collitonin kanssa potkut.
– Chicagossa oli hieman vaikea tilanne, kun organisaatio oli uudelleenrakennuksessa. Voitot olivat tiukassa, mutta kokemus oli upea, ja nautin ajastani siellä.
Mitell ei kokenut, että eurooppalaisuus olisi haitannut hänen työskentelyään NHL-valmentajana.
– Tunsin, että sain hyvän vastaanoton pelaajilta. Kapean kaukalon peliin piti tietysti tehdä sopeutumista, vaikka perusasiat olivat pitkälti samoja kuin Euroopassa.
– Minulle seurajohto painotti etenkin pelaajiin tutustumista ja palautteen vastaanottamista, Mitell muistaa.
Korkea kynnys
NHL on ollut tunnetusti likimain täysin pohjoisamerikkalaisten päävalmentajien otteessa. Alpo Suhonen ja Ivan Hlinka pyörähtivät hetkellisesti päävastuussa, mutta tästäkin on aikaa jo yli 20 vuotta.
En ole varma, voiko kaikkia Euroopassa toimivia asioita viedä Pohjois-Amerikkaan.
Mitellillä on tukenaan omaa kokemuspohjaa arvioimaan, miksi NHL on eurooppalaisvalmentajille varsin kaukainen unelma.
– Yksi syy johtuu tietysti siitä, että kapeamman kaukalon takia peli ei ole samanlaista kuin Euroopassa. En ole varma, voiko kaikkia Euroopassa toimivia asioita viedä Pohjois-Amerikkaan.
– Pohjois-Amerikassa pidetään omasta tavasta tehdä asioita, ja heillä on paljon hyviä päävalmentajia siellä. Omistajille ja general managereille eurooppalaisen valinta on varmasti korkean kynnyksen takana, Mitell tietää.
Mitell arvioi kokemuksensa pohjalta, että "vanha koulukunta" määrää edelleen tahtia monien NHL-seurajohtajien suhtautumisessa valmentajiin ja valmentamiseen.
– Monet NHL-valmentajat pystyvät huutamaan kovaa, olemaan kovia ja antamaan painetta pelaajille. Mutta se kulttuuri on sielläkin vähitellen muuttumassa, Mitell uskoo.
Mitellillä on silti luottoa, että jokin NHL-seura uskaltaa kokeilla eurooppalaista päävalmentajaa jossain vaiheessa.
– Jos tämä valmentaja onnistuu, niin se helpottaisi muiden eurooppalaisten pääsyä sinne.
Näillä ohjein kohti unelmaa
Mitellin mukaan NHL-valmentajaksi pyrkivien eurooppalaisten kannattaa noudattaa samoja ohjenuoria kuin pelaajien.
– Tee kovasti töitä, yritä kehittyä paremmaksi joka päivä, kuuntele, opi ja opiskele peliä.
– Ja jos sinne todella haluaa päästä, niin pitää olla valmistautunut todella hyvin kapean kaukalon jääkiekkoon. Peluuttaminen on NHL-valmentamisessa hyvin isossa osassa, ja siihen panostetaan paljon, Mitell painottaa.
Usein valmentajat ovat ammattilaistasolla siinä iässä, että hyppääminen Pohjois-Amerikkaan ei ole houkutteleva vaihtoehto.
Peluuttaminen on NHL-valmentamisessa hyvin isossa osassa, ja siihen panostetaan paljon.
– Ymmärrän hyvin, että etenkin perheellisille on hankalaa lähteä sinne mahdollisesti pienellä palkalla ja pieneen kaupunkiin.
– Kannustaisinkin etenkin nuoria valmentajia lähtemään juniorisarjojen, yliopiston tai AHL:n kautta tekemään itseään tunnetuksi Pohjois-Amerikan kiekkopiireissä, Mitell neuvoo.
Parhaiden merkitys korostuu
Blackhawksin apuvalmentajana Mitell kiinnitti erityisesti huomiota siihen, kuinka korostuneen tärkeä merkitys NHL-joukkueiden tärkeimmillä pelaajilla oli.
– Kärkipelaajien tasoero esimerkiksi kolmosparin puolustajiin tai nelosketjun hyökkääjiin verrattuna on valtavan iso. NHL:ssä on todella haastavaa pärjätä, jos käytössä ei ole aivan kärkitason pelaajia, Mitell pohtii.
Myös pelaajien työnteko jäällä ja kaukalon ulkopuolella teki vaikutuksen ruotsalaisvalmentajaan.
– Mielestäni useimmilla NHL-pelaajilla henkilökohtainen vaatimustaso on erittäin korkealla. He pyrkivät paremmiksi joka päivä.
Blackhawksista tulleiden potkujen jälkeen Mitell palasi valmentamaan Ruotsiin, jossa hän toimii nyt kolmatta kauttaan Färjestadin päävalmentajana.
NHL ei ole ollut enää ajatuksissa, vaan keskittyminen on täysin SHL- ja CHL-mestaruuksien tavoittelussa. Mutta vieläkö uusi yritys houkuttelisi?
– Jos NHL-mahdollisuus vielä tulee omalle kohdalle, niin en osaa tällä hetkellä sanoa lähtisinkö sinne vai en, Mitell muotoilee.