Raha, sarjajärjestelmä ja HIFK
Jatkoaika: Mikä on teidän arvionne SM-Liigajoukkueiden taloudellisesta kehityksestä liigan sulkemisen ja joukkueiden yhtiöittämisen jälkeen tähän mennessä ja tulevaisuudessa?
Frank Moberg: Liiga päätettiin "sulkea" kahdesta talouteen liittyvästä syystä.
Toisaalta pyrittiin siihen, että taloudellisissa vaikeuksissa olevat jäsenyhteisöt voisivat saneerata taloutensa ilman putoamisen pelkoa ja toisaalta haluttiin estää talousongelmaisten yhteisöjen nousu pelkästään urheilullisten meriittien perusteella. En tunne kaikkien yhteisöjen talouksia, mutta näyttää vahvasti siltä, että jotkut seurat ovat nukkuneet onnensa ohi, eivätkä ole haluneet tai kyenneet saneeramaan talouttaan.
"Sulkeminen" on onneton sana, koska mikä tahansa Mestis-seura voi koska tahansa anoa jäsenyyttä SM-liigassa, voittamatta edes kyseisen sarjan mestaruutta. Saatuaan anomuksen liiga tutkii taustat, talouden ja muut olosuhteet ja jos kriteerit täyttyvät niin tietyin taloudellisin ehdoin yhteisö on tervetullut SM-liigaan.
En usko, että liigan ulkopuolelle jääneillä joukkueilla on tällä hetkellä mitään hinkua liittyä SM-liigan jäseniksi. Voin olla väärässäkin.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että systeemiä pitäisi jatkaa, mutta siirtojen takaraja pitäisi palauttaa 31.12. päättyväksi.
JA: Entä HIFK erityisesti? Millainen HIFK:n taloudellinen tilanne on, ja miten sen oletetaan kehittyvän jatkossa?
FM: Seuraamme hallituksessa tiiviisti talouden kehittymistä. Voin kertoa, että HIFK:n talous on erinomaisessa kunnossa. Siitä suurin kiitos kuuluu, tottakai, maksavalle yleisölle, mutta en voi olla kertomatta, että suuri osuus on uusitulla johtoryhmällä (Matikainen, Kivimäki, Makkonen), joka vaikeissa oloissa on tehnyt upeata työtä varainhankinnan saralla. HIFK tekee tällä kaudella todennäköisesti parhaan taloudellisen tuloksensa kautta aikojen. Tulevaisuudessa on toki erittäin tärkeää pitää kustannukset kohtalaisissa kuosissa. Näinhän HIFK:ssa on lähes aina totuttu tekemään.
JA: Onko pelaajien palkkataso karkaamassa käsistä SM-Liigassa, ja miten tilanne on kehittynyt aivan viime vuosina? Ovatko vain tähtipelaajien palkat nousseet, vai johtuuko mahdollinen ongelma enemmän tavallisten pelaajien palkkojen nousemisesta?
FM : Pelaajien palkkataso karkaa vain jos sen annetaan karata. Viime vuosina taso on mielestäni pysynyt suht hyvin aisoissa, mutta tänä keväänä on kyllä selviä merkkejä ilmassa, siitä että kysyntä ylittää tarjonnan etenkin mitä tsekkeihin tulee ja sehän tietää nousevia kustannuksia. Avainpelaajien palkkiot eivät ole sen kummemmin nousseet. Lähes kaikilla pelaajilla on nykyään agenttinsa, joka yleensä on hyvin perillä palkka-asioista ja on myös etevä tarjotessan pelaajan palveluja eri seuroille. Syntyy kilpailutilanne, joka ei aina ole terveellinen ja johon työnantajien (seurat) pitäisi varautua paremmin olemmalla tiiviimmin yhteydessä toisiinsa.
JA: Ovatko pelaajien palkat nousussa koko Euroopan mittakaavassa? Entä jääkiekkojoukkueiden tulot?
FM: Euroopan tilanteesta en tiedä, mutta eiköhän siellä päde samat lainalaisuudet kuin täälläkin.
Seurojen tulot ovat aika lailla rajalliset, ellei voida toimintaa kannattavasti laajentaa, korottaa työn tuottavuutta tai korottaa tarjotun tuotteen hintaa ilman, että kysyntä kärsii.
JA: Pitäisikö mielestänne SM-Liigassa olla palkkakatto? Miten realistisena näette sellaisen syntymisen näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa?
FM: Palkkakatosta on puhuttu pitkään liigan piirissä, mutta aina ollaan törmätty valvonnan ongelmiin. Mielestäni palkkakatto on heikoille tarkoitettu kainalosauva. Kyllä taloutta on voitava hoitaa ilmankin.Toisaalta riittävän alhaiseksi sovittu katto voisi jossain määrin tasoittaa seurojen välisiä resurssieroja, mutta kuten totesin valvoppa nyt tuota.
JA: Pitäisikö SM-Liigassa olla tulontasausjärjestelmä, joilla autettaisiin pieniäkin seuroja kilpailemaan mestaruudesta?
FM: On selvää, että liiga tarvitsee elinkelpoisia seuroja ja mahdollisimman tasaisen sarjan, jotta maksavan yleisön mielenkiinto säilyisi. Subventioteema kuuluu myös SM-liigan ikuisuuskysymyksiin. Tällä hetkellä "heikompia" jeesataan kahdella tavalla. Lohkojaon yhteydessä on sovittu, että stadilaisten ja manselaisten lohkoissa pelaavat joukkueet maksavat tästä oikeudesta selvää rahaa näiden lohkojen ulkopuolelle jääville jokkueille. Se, että Oulun Kärpillekin maksetaan perustellaan sillä tosiasialla, että heillä on liigan ylivoimaisesti kovimmat matkakulut. Toinen tapa on se, että KAIKKI joukkueet saavat osuuden pudotuspelien tuotosta vaikkeivät niihin osallistukaan.
JA: Mitä mieltä olette ajatuksena eurooppalaisesta jääkiekkoliigasta NHL:n kilpailijana? Tai NHL:n eurooppalaisesta divisioonasta tai konferenssista?
FM: Eurooppalainen ammattilaisliiga toteutuu varmasti jollakin aikavälillä, mutta koska on vielä hämärän peitossa. Jääkiekon infrastruktuuria ollaan kovaa vauhtia parantamassa (Harkimo, Anschutz). Tämän lisäksi tarvitaan massiivista rahoitusta, jota ei hetkessä saada kasaan. NHL:n kanssa kilpaileminen ei ole silloinkaan kovin helppoa, koska sielläkin kulut ovat karkaamassa taivaisiin. NHL:n eurooppalainen divisioona taitaa sekin olla aika kaukainen ajatus, koska NHL:n USA:n valloitus on vielä kesken.
JA: Suomen ja Ruotsin yhteisestä sarjasta?
FM: Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta arviot yleisömääristä ovat toistaiseksi kaataneet nämä kaavailut.
JA: Voisivatko HIFK ja Jokerit pelata eri sarjassa ja menestyä, vai elävätkö naapurukset jonkinlaisessa symbioosissa?
FM: Oletetaan, että Jokerit jossain vaiheessa pelaa eurooppalaisessa ammattilaissarjassa ja HIFK tätä meidän kansallista SM-liigaa. Olen täysin vakuuttunut siitä, että molemmilla on hyvät mahdollisuudet menestyä taloudellisesti omissa sarjoissaan vaikka rakkaat paikallispelit jäisivätkin pois.
JA: Voiko HIFK näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa pelata kotiottelunsa Hartwall Areenalla?
FM: En näe mitään syytä miksi HIFK:n pitäisi siirtyä Ilmalan halliin pelaamaan. Tällä hetkellä HIFK:n katsojakeskiarvo on noin 6300/ottelu ja jatkossa jossain vaiheessa pay-per-view systeemi voi tuoda paljon lisäkatsojia ilman suuremman hallin tarvetta.
JA: Onko paikallispelejä liikaa HIFK:n kannalta? Entä yleisesti ja vaikka sellaisen seuran kannalta, jolla ei luonnollista, omaa rakasta vihollista ole?
FM: Paikallispelit ovat erittäin tärkeitä ainakin täällä pääkaupungin seudulla, eikä niitä mielestäni ole liikaa. Ensi kaudella hämäläiset saavat oman lohkonsa, joten SAIPA on kaiketi ainoa joukkue, jolla ei ole luonnollista paikallisvastustajaa.
Maajoukkueen turnaukset ja pelien määrä
JA: Mitä mieltä olette kauden aikana pelattavista maajoukkueturnauksista, niiden määrästä, tasosta ja vaikutuksesta seurojen toimintaan?
FM: Tästäkin aiheesta riittää juttua. Liigan mielestä turnauksia (4) on liikaa. Kaksi per kausi olisi vallan riittävä määrä. Täytyy kuitenkin muistaa, että Jääkiekkoliitonkin on pystyttävä rahoittamaan toimintansa. Näin olympiavuonna pelejä tulee jossain määrin liian tiuhaan.
JA: Onko teillä ajatuksia keinoista, joilla turnausten haittaa seuroille voisi vähentää?
FM: Seurojen etua on ajateltu siten, että yksikään pelaaja ei joudu pelaamaan kahta turnausta enempää.
JA: Onko liigassa liikaa pelejä? Jos pelejä yleensä pitäisi vähentää, tai päinvastoin sarjapelejä lisätä, niin minkä kustannuksella?
FM: Mielestäni liigan pelimäärä on tällä hetkellä oikealla tasolla. Mikäli liigan pelejä jossain vaiheessa pitäisi lisätä on siitä neuvoteltava liiton kanssa. Muistettakoon nyt kuitenkin se tosiasia, että liigajoukkueet pääasiassa kasvattavat edustuspelaajamme.
Televisionti
JA: Miten HIFK:ssa suhtaudutaan otteluiden radiointiin ja televisiointiin nykytilanteessa? Onko se kokonaisuutena tällä hetkellä taloudellisesti HIFK:lle edullista?
FM: HIFK suhtautuu molempiin medioihin erittäin positiivisesti. Molemmat palvelevat kannattajiamme ja televisioinneista saadaan myös kohtuullinen korvaus.
JA: Miten tilanne muuttuisi pay-per-view:n mahdollisesti astuessa toden teolla kuvaan? Uskotteko peleihin lippuja ostavien asiakkaiden vähenemiseen tuollaisessa tilanteessa?
FM: En usko, että pay-per-view vähentäisi jäähallissa käyvien määrää pikemminkin päinvastoin. Lisätulojen mahdollisuus on mielestäni ilmiselvää.
Lopuksi
JA: Miten se Larionovin tapaus vuosia sitten HIFK:n näkökulmasta meni?
FM: Igorin kanssa tehtiin kahden vuoden sopimus Göteborgissa vuonna 1989. Kaveri päätti kuitenkin lähteä NHL:ään Vancouverin leipiin. Sopimuspaperit ovat vieläkin tallella. Hän pärjää siellä hyvin tällä haavaa Detroitin paidassa.
JA: Miten tiukasti HIFK pitää kiinni seuran perinteistä ja tyylikkyydestä pienissä asioissa? Voisiko pelipaidan rintamuksessa tulevaisuudessa komeilla oman logon sijasta pääsponsorin tunnus?
FM: HIFK on aina ollut tietoinen tyylikkyyden merkityksestä enkä usko, että siitä jatkossakaan kovin helposti luovuttaisiin.
JA: Miten suomalainen sarjakiekko on kehittynyt vuosien varrella, ja mitkä ajat tai tapaukset näette kehitykseen vaikuttaneina käännekohtina?
FM: Siitä kun 1968 tulin mukaan HIFK:n toimintaan suomalainen kiekko on kehittynyt valtavasti. Sain olla mukana ensimmäisessä tapauksessa, joka mielestäni oli yksi merkkipaalu tässä kehityksessä. Tarkoitan sitä kun Göran Stubb hankki Carl Brewerin HIFK:n riveihin, josta alkoi aivan erilainen fyysisempi tapa pelata tätä peliä. Samallahan sallittiin kokokentän taklauspeli. Yhdessä nämä tekijät veivät pelin aivan toiselle tasolle.
1980-luku oli ammattilaistumisen vuosikymmen, jolloin taktinen osaaminen kehittyi merkittävästi Tapparan johdolla. Pelkkä ryminäkiekko ei enää vienyt joukkuetta kovin pitkälle. Kaiken lisäksi pelaajien henkilökohtainen osaaminen ja fyysinen kunto on 1990-luvulla noussut aivan uusiin sfääreihin. Kiekkoilijoita voidaan hyvällä syyllä nykyään kutsua huippuurheilijoiksi.
JA: Mikä on teidän mielipiteenne fanikatsomon fanien roolista? Ovatko he pelkkiä kuluttajia, vaikuttajia, osa tuotetta tai jotain aivan muuta?
FM: Fanien merkitys kokonaiskuvassa on kasvanut huikeasti. He ovat tuoneet aivan erilaisen tunnelman ottelutapahtumiin. Välillä he varmastkin ihmettelevät mitä me seurassa oikein tehdään ja pystyvätkö he vaikuuttamaan siihen mitä tapahtuu. Voin vakuuttaa,että pystyvät. Paras esimerkki tästä taitaa olla Calounin paluu. Asiallista palautetta luetaan AINA. Että siitä vaan.
JA: Pitäisikö eurooppalaisten joukkueiden solmia tiukempia yhteyksiä NHL-seuroihin? Kenties jopa farmisopimuksia? Millainen on HIFK:n tilanne - millaista yhteistyötä on ja minkä seuran kanssa?
FM: HIFK:lla on ollut jonkun asteista yhteistyötä joidenkin NHL-seurojen kanssa. Näitä ovat olleet: Quebec Nordiques, Washington Capitals ja Chicago Blackhawks ja pari muuta. Valitettavasti kaikissa on ollut vallalla one-way street tyyli eli tänne lähetetään mielellään nuoria lupauksia kesäleirille mutta kun puhe kääntyy apujen saamiseen niin yleensä vallitsee syvä hiljaisuus, että se siitä.
Jatkoaika kiittää Frank Mobergia.
