Leijonien MM-turnaus päättyi pronssiottelun tappioon, kun Venäjä oli parempi maalein 5−3. Vaikka mitalia ei näistä kisoista tullut, oli jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela tyytyväinen kokonaistulokseen.
− Tämä oli sellainen turnaus, jossa oli ylä- ja alamäkiä. Peleissä oli suurta tunnetta eli juuri sitä mitä jääkiekko parhaimmillaan ja suurimmillaan on. Urheilullisesti olemme olleet muistaakseni vain kolme kertaa viimeisestä kymmenestä MM-turnauksesta välierien ulkopuolella.
Lauri Marjamäkeä arvosteltiin rajullakin kädellä MM-turnauksen aikana, ja villeimmät puheet huusivat jo potkuja. Jääkiekkoliiton nokkamies kuitenkin osoitti vilpittömän tukensa koko Leijonat-perheelle.
− Aidosti ja koko sydämestäni haluan sanoa, että olen äärettömän ylpeä tuosta joukkueesta, valmennuksesta ja taustajoukoista. Näimme sellaisen Leijonat-joukkueen, joka pystyi tiukoissa paikoissa ottamaan tärkeitä voittoja ja kasvamaan henkisesti. Aina ei näin ole ollut, muistutti Nummela.
Jääkiekkokartta muuttuu ja muovautuu
MM-kisoissa nähtiin tänäkin vuonna yllätyksiä, kun muun muassa Ranska voitti alkulohkossa Suomen, ja Sveitsi kiusasi montaa isompaa maata. Nummela avasi ajatuksiaan jääkiekon murroksesta.
− Täällä on 16 hyvää maata, joista noin puolet on erittäin kovia. Tuntuu, että tietyllä tavalla kilpailu on koventunut ja tasoerot ovat tiivistyneet. Esimerkiksi Pariisin-lohkossa oli tasaisia ja tiukkoja pelejä.
− Tämä meidän on syytä muistaa jatkossa. Täytyy ymmärtää, että uusia kiekkomaita nousee perinteisten maiden rinnalle. Lajin kannalta se on erinomainen asia, hehkutti Nummela todeten samalla olevansa luottavainen Suomen pelaajakehitykseen ja asemaan maailman mittakaavassa.
Leijonien World Cup meni täysin penkin alle, kun joukkue teki kolmessa ottelussa vain yhden maalin. Siitä eteenpäin joukkue on ottanut suuria harppauksia nuorten pelaajien johdolla.
− World Cupin jälkeen olemme ehkä jonkinlaisessa sukupolvenvaihdostilanteessa. Tässäkin turnauksesssa näimme merkkejä siitä, että uusi sukupolvi nousi jo valokeilaan. Hekin tarvitsevat vielä aikaa kypsyä. Kotikisoissa vuonna 2022 tietty ikäluokka on lähestulkoon parhaimmillaan. Tulevaisuuteen kannattaa katsoa positiivisesti, loi Jääkiekkoliiton puheenjohtaja uskoa.
Edessä on isoja projekteja
Suomalainen jääkiekko kokee tulevina vuosina mielenkiintoisia tapahtumia. Jääkiekkoliitto aloittaa valmistautumisen edessä häämöttäviin koitoksiin hetimiten.
− Meille myönnettiin Tampereella ja Helsingissä pelattavat kisat, ja niihin valmistautuminen alkaa käytännössä saman tien. Tämä turnaus päätti tietyllä tapaa tämän jääkiekkovuoden, joten nyt analysoimme mahdollisimman laajasti päättyneen kauden ja haemme uusia askelmerkkejä tulevaa varten. Näin toimitaan jokaisessa organisaatiossa, valotti Nummela.
Vuonna 2018 mitellään olympiajääkiekossa mitaleista Etelä-Koreassa. Myös maailmanmestaruus on jälleen pöydällä vuoden päästä.
− Laten johdolla käynnistelemme myös olympiaprojektia ensi kaudeksi. Myös MM-kisat pelataan Tanskassa. Niitä kohden menemme mahdollisimman hyvällä hapella, taustoitti Nummela.
Suomi hävisi vain yhdellä äänellä vuoden 2021 kisaisännyyden Latvialle ja Valko-Venäjälle, mutta puheenjohtaja Nummelan mielestä vielä on turhan aikaista sanoa, oliko lopputulos lopulta hyvä vai huono asia suomalaisjääkiekkoilulle.
− Aina häviäminen harmittaa, kuten pitääkin. Vasta jälkikäteen kuitenkin tiedämme olisiko vuosi 2021 ollut parempi vuosi järjestää kisat kuin nyt saamamme vuosi 2022. Muun muassa NHL:ään liittyen on vielä monta liikkuvaa osaa. Vaikka Tampereen uuden hallin valmistumiseen ajallaan on kova luotto, niin ei vuosi siihenkään projektiin lisää ole huono juttu, Nummela aprikoi.
