Appelin kiekkoura käynnistyi kunnolla miehen muutettua Kristiinankaupungista Ouluun neljännelle luokalle. Appelin innostus jääkiekkoa kohtaan syttyi Kärppien harjoituksissa.
- Kun muutin nuorena Kristiinankaupungista Ouluun, ei kipinä jääkiekkoon ollut vielä oikein syttynyt. Oulussa sain junnuvalmentajakseni Ari Meriläisen ja hän sytytti sen viimeisen kipinän lajiin. Meriläiselle kuuluu suuri kiitos kehittämisestäni ja siitä, että hän antoi minulle kipinän kiekkoiluun, Appel sanoo.
- Kristiinankaupungissa ei tullut paljon kiekkoa harrastettua kun ei siellä ollut pahemmin jäitäkään, Appel muistelee.
Kärpissä Appel onkin kiekkoillut koko junioriuransa yhtä kautta lukuun ottamatta. Kaudella 1999-2000 Appel kiekkoili JYPissä, koska vanhemmat muuttivat Jyväskylään töiden perässä. Kärpät voitti juuri tuolla kaudella B-nuorten SM-kultaa, joten tuuria Appelilla ei seuran suhteen ollut muuttonsa aikana. Juniorityökään ei Jyväskylässä tuolloin ollut Oulun tasolla.
- JYPin juniorityö ei ollut kovin erikoista silloin, kun siellä pelasin. Nykyään työ on varmasti vastaavaa laatua kuin Oulussakin. Heidän nykyinen A-junnuvalmentaja Petri Mattila kehittää hyvin pelaajia, hän teki töitä meidänkin kanssa silloin kun siellä pelasin, Appel muistelee.
Yhden Keski-Suomessa vietetyn kauden jälkeen Appel suuntasi takaisin pohjoiseen kaudeksi 2000-2001. Tuolloin mies kiekkoili sekä B- että A-Kärpissä. Kärpissä tilanne on koko Appelin peliuran ajan ollut loistava valmennuksen osalta.
- Kärpissä oli juniorivuosinani hoidettu kaikki asiat viimeisen päälle. Valmentajat olivat hyviä ja urheilulukion aamuharjoitukset varmasti huipputasoa koko Suomessa, Appel jakaa kiitosta Oulun suuntaan.
Kausi 2001-02 oli Appelille ensimmäinen täysi kausi A-nuorissa. Runkosarjassa mies pelasi 38 ottelua, joissa maaliverkko heilui 13 kertaa. Syöttöpisteitä kertyi 16 ja jäähyminuutteja 14. Kauteen mahtuu myös Appelin kiekkouran synkin yksittäinen ottelu. Runkosarjan voiton pitkästä aikaa Ouluun tuonut Kärppälauma romahti täysin pudotuspeleissä. Kolmas ja ratkaiseva puolivälieräottelu HPK:ta vastaan oli todellinen pettymys koko kiekkoa seuraavalle Oululle.
- Ottelu, jonka haluan unohtaa, pelattiin pari vuotta sitten A-junnuissa. Voitimme runkosarjan ja meillä oli neljä huippuketjua, joista mikä tahansa pystyi ratkomaan pelejä. Kaikki puhuivat Oulussa mestaruusmahdollisuuksistamme, mutta hävisimme kolmannen ja ratkaisevan puolivälieräottelumme kotona maalein 3-10. Se on ehdottomasti ottelu, jonka haluan unohtaa, Appel kertoo.
Maajoukkueura alkoi eksoottisella Puolan reissulla
Appel sai ensimmäisen maajoukkuekutsunsa 15-vuotiaana. Viitisentoista maaottelua juniorivuosinaan pelannut Appel muistaa ensimmäisen, Puolaan suuntautuneen maajoukkuematkansa hyvin.
- Pääsy maajoukkueeseen oli iso asia junnuna. Katselin vanhempia junnuja, jotka pääsivät maajoukkueeseen ja ajattelin, että olisi hienoa pelata pelejä maajoukkueessakin. Kun kutsu tuli, se oli tosi hieno homma.
Puolassa pelattu neljän maan turnaus oli eksoottinen kokemus maajoukkueuransa aloittaneelle Appelille. Suomen ja Puolan lisäksi mukana oli Ruotsi sekä Tanska, jolla oli mukana joukkue vanhemmasta ikäluokasta, joko 18- tai 20-vuotiaiden maajoukkue.
- Puolan reissu oli aika eksoottinen. Nukuin sohvalla sen reissun, neljä äijää nukkui samassa huoneessa ja hotelli oli vähän eritasoinen, mihin Suomessa on tottunut, Appel muistelee.
- Onhan Puola ihan eri maa Suomeen verrattuna. Kun kaupungista (Gdansk) tuli pois, niin olihan siellä vähän erilaista. Keskusta oli kuitenkin ihan siisti. Halli ei kuitenkaan ollut huono, mutta erikoista siellä oli tupakansavu. Ihmiset polttivat hallin sisällä, Appel jatkaa.
Ensimmäinen liigaottelu uran tähänastinen huippuhetki
Uransa tähänastisen huippuhetken Appel koki myös kaudella 2001-02. Tuolloin mies pelasi ensimmäisen liigaottelunsa, joka on jäänyt pysyvästi mieleen.
- Ensimmäinen liigapeli muistuu tosi hyvin mieleen. Olin valmistautunut pelaamaan 13. hyökkääjänä, kunnes aamutreeneissä Laukkasen Jari tuli sanomaan, että pelaat mun ja Viuhkolan Jarin kanssa. Sen jälkeen alkoi jännittää aika reippaasti. Ensimmäinen liigapeli ja avauskentälliseen, Appel muistelee.
Kärpät kaatoi tuolloin Pelicansin kotonaan maalein 2-0. Pelicans-ottelun lisäksi Appel pelasi kaudella 2001-02 kolme muutakin liigapeliä. Pistetili ei auennut, rangaistusminuutteja kertyi kaksi.
Viime kaudella Appel pelasi pääasiassa A-nuorten SM-liigaa. 28 ottelussa syntyivät tehot 11+11, rangaistusminuutteja rapsahti tilille 10. Lisäksi Appel pääsi jälleen haistelemaan liigavauhtia. Mies pelasi yhdeksän runkosarjaottelua Kärppien liigajoukkueessa.
- Muutamassa liigapelissä sain pelata kunnolla, muuten olin pääasiassa 13. hyökkääjänä. Muutaman näyttöpaikan sain, mutta tokihan jokainen haluaa näyttää mahdollisimman paljon osaamistaan, Appel kertoo.
- Täytyy tosin muistaa, että Kärpillä oli todella kova joukkue, piti pelata tosi hyvin että edes mahtui siihen pakkaan. Minun olisi pitänyt onnistua todella hyvin, että olisin mahtunut pelaamaan enemmän, Appel jatkaa.
13 liigaottelun kokemuksella Appel pystyy sanomaan joitakin eroja SM-liigan ja Mestiksen välillä.
- Vaikka itse en hirveästi olekaan liigaa pelannut, niin voin sanoa, että liigassa on paljon vähemmän tilaa ja aikaa ratkaisuihin kuin Mestiksessä. Mestiksessä tilaa on enemmän eikä pelikään ole niin fyysistä kuin sarjaporrasta ylempänä, Appel sanoo.
Armeija toi Appelin Kajaaniin
Kesällä 2003 Appel aloitti varusmiespalveluksensa Kajaanissa. Niinpä Hokki oli ainoa järkevä vaihtoehto miehen tämän kauden seuraksi.
- Armeija alkoi täällä eikä Kärpissä ollut varmaa paikkaa. Olisin pelannut pääsääntöisesti A-junnuissa ja päässyt välillä ylös. A:ssa pelasin kuitenkin jo kaksi kautta ja eteenpäin oli päästävä, Appel kertoo Kajaaniin tulonsa syitä.
- Minulla on Kärppien kanssa sopimus tästä kaudesta, joten Hokki farmijoukkueena oli ainoa vaihtoehto. Ensi kauden suunnitelmat eivät ole vielä selvillä, mutta tottakai liiga kiinnostaa, Appel jatkaa.
Kärppien ja Hokin yhteistyö toimii Appelin mukaan hyvin. Mikäli peliaikaa ei Oulusta irtoa, käy kutsu Kajaaniin hakemaan sitä.
- Yhteistyö toimii, sillä jos Oulussa ei saa pelata, niin he lähettävät sitten tänne. Tällä kaudella Rinteen Pekka ja Palomäen Mikko ovat tästä hyviä esimerkkejä. Heille ei Oulussa olisi peliaikaa niin paljon ollut tarjolla, kun taas täällä saa peliaikaa ja vastuuta, Appel toteaa.
Kainuun Prikaati suhtautuu varsin myönteisesti kiekkoilijoihin. Appel jakaakin Prikaatille kiitosta hyvin järjestetyistä harjoittelumahdollisuuksista, vaikka alussa pieniä ongelmia olikin.
- Alun vähäiset ongelmat paranivat aika paljon, kun kävimme juttelemassa heille. Sen jälkeen pidimme kehittämispalaverin, jonka jälkeen homma toimi ja pääsimme harjoittelemaan lähes normaalisti. Kainuun Prikaatille täytyy kyllä antaa tosi iso kiitos siitä, että pääsimme harjoittelemaan ahkerasti. Prikaatilla homma toimii tavallisista varuskunnista varmasti parhaiten koko Suomessa, Appel kiittelee.
Hokin menestysmahdollisuudet näkyivät heti
Appel on uskonut Hokin menestysmahdollisuuksiin Mestiksessä siitä lähtien, kun liittyi joukkueeseen.
- Hokkiin tuli paljon uusia kavereita. Lisäksi joukkueessa oli paljon itselleni jo aikaisemmilta vuosilta tuttuja kavereita. Pidin joukkueen menestysmahdollisuuksia hyvänä heti, kun tulin tänne. Joukkueesta näki heti, että sillä on mahdollisuus menestyä Mestiksessä, Appel sanoo.
Kajaaniin tullessaan Appel oli omien sanojensa mukaan huonossa kunnossa. Pitkäaikainen kuumeilu ja vakava sairastuminen veivät terän otteista.
- Sain etelänmatkalla ruokamyrkytyksen seurauksena verenmyrkytyksen. Kuumeilua kesti viitisen kuukautta. Kuumeilua ja epävarmuutta ei enää halua muistella ja omaa terveyttäkin arvostaa nyt tosi paljon. On hienoa, että pääsee taas pelaamaan kavereiden kanssa, Appel sanoo.
Armeijan päättymisen jälkeen Appelin luistin on liikkunut liukkaasti. Pisteitä on kertynyt mukavasti viime aikoina. Appelin mukaan nykyinen hyvä jakso on useamman tekijän summa.
- Pelit ovat kulkeneet ihan eri tavalla armeijan päättymisen jälkeen. Harjoitteluun on päässyt keskittymään vieläkin paremmin eikä kuumettakaan ole ollut puoleentoista kuukauteen. Tämän hetkinen hyvä tilanne on yhteissumma monesta asiasta, Appel uskoo.
- Pidän joukkueen menestysmahdollisuuksia hyvänä keväälläkin. Tällä hetkellä kolme vakiopuolustajaamme on loukkaantuneena ja kun saamme heidät takaisin, meillä on hyvä joukkue kasassa kevääksi, Appel uskoo.
Joukkueen valmennuskin on Appelin mieleen. Vladimir Kolek saa mieheltä kiitosta.
- Vlado on hyvä valmentaja. Hän ottaa pelaajia huomioon ja kuuntelee heidän mielipiteitään eikä tee vain omia ratkaisujaan. Vlado on vaativa valmentaja, joka haluaa kehittää joukkuetta koko ajan, Appel kertoo.
Ykkösketju kova luu kevään koitoksissa
Appel on pelannut lähes koko kauden ykkösketjun vasempana laitahyökkääjänä Niko Papinahon johtamassa ykkösketjussa. Ketjun kolmantena lenkkinä on hyökännyt Kimmo Happo. Appel on tyytyväinen ketjuun maalinteon takkuamista lukuun ottamatta.
- Meillä on kasassa hyvä ketju ja peli on kulkenut hyvin. Ainoastaan maalinteon kanssa on tuskaa, mutta sekin hellittää ja alkaa kulkea, kun saamme muutaman onnistuneen pelin alle. Olemme keväällä kovassa iskussa, Appel uskoo.
Ketjukavereistaan Appelilla on vain positiivista sanottavaa.
- Niko on hyvä kiekollinen sentteri. Tosi hyvä syöttämään ja katsoo viimeiseen asti syöttöpaikkoja meille laitureille. Maalien puuttuminen ei ole hänen syytään. Minun pitäisi ampua enemmän maaleja hänen syötöistään. Kimmolla on puolestaan hyvä laukaus ja hän tekee paljon töitä pelin aikana. Hänenkin pelinsä alkaa kulkea eri tavalla kun saa tehtyä maaleja ja tulee muitakin onnistumisia. Helppo näiden miesten kanssa on pelata, Appel vakuuttaa.
Yksi pelaaja on kuitenkin jäänyt Appelin mieleen erityisesti. Hän on Hokin pörssiykkönen Tomi Mustonen.
- Jos jääkiekon parista on jonkun värikkään persoonan tavannut niin se on Mustosen Tomi. Häneltä voi odottaa mitä tahansa, Appel sanoo.
