Mies saatiin parsittua kasaan seuraavaksi kaudeksi 2008 MM-kilpailuissa sattuneen loukkaantumisen jälkeen, ja matka jatkui naapurimaahan Belgiaan. Pelaajan uusi seura oli Bulldogs de Liége.
— En koskaan luovuttanut toivoa pelaamisesta korkeammissa sarjoissa ja jatkoin uuden seuran etsimistä. Sain entisen valmentajani kontaktin kautta paikan seuraavaksi kaudeksi Belgiaan. Meillä oli hyvin nuori joukkue tuolloin, mutta teimme sitäkin enemmän töitä jäällä. Selvisimme pudotuspeleihin saakka, mihin Bulldogs ei ollut kyennyt vuosiin, kertoo Michel Welter.
Belgian kiekkosarjassa oli myös Welterin lisäksi useita ulkomaalaisia, mikä helpotti sopeutumista joukkueeseen.
— Bulldogsissa oli paljon ulkomaalaisia. Pääosin pelaajat olivat Kanadasta, Yhdysvalloista ja Slovakiasta. Ulkomaalaisten avulla sarjan taso oli melko kilpailukykyinen.
Bulldogsissa pelatun hyvän kauden jälkeen Welter siirtyi sata kilometriä pohjoiseen Turnhoutiin. Turnhout White Caps on yksi Belgian kaikkien aikojen menestyneimpiä seuroja, ja Welter pääsi maistamaan belgialaisen parhaimmiston vauhtia kaudella 2009-10.
— White Caps oli todella laadukas joukkue, ja harjoitukset olivat todella ammattimaisia. Meillä oli kahdet jäät päivässä ja päälle kävimme vielä salilla.
Welter pitää juuri kautta 2009-10 merkittävimpänä urallaan.
— White Capsissa viettämäni kausi oli urallani tärkein. Kausi meni täysin penkin alle, ja itse jätin joukkueen jo ennen joulua. Päätin muuttaa takaisin Luxemburgiin ja päättää jääkiekkourani. Olin valmis jatkamaan elämässäni eteenpäin, avaa Welter ja jatkaa:
— Olin tyytyväinen, kun sain olla ensimmäinen jääkiekkoammattilainen Luxemburgissa. Sain pelata useissa hyvissä joukkueissa ja useita taitavia pelaajia vastaan. Pelasin vielä 2010 MM-turnauksen Luxemburgin paidassa, mutta se turnaus oli minulta huono, koska tunsin olevani kyllästynyt kiekkoiluun.
Vakava sairaus muutti näkemyksen
Welterillä oli loistava paikka lopettaa uransa pienen kiekkomaan tähtenä. Hänen meriittinsä luxemburgilaisena kiekkoilijana haki jo tuolloin vertaansa. Hän oli maansa ensimmäinen pelaaja ulkomailla, ja uralla saavutetuista mitaleista ja palkinnoista riitti jakaa kokonaiselle kylälle. Hän voitti myös usean Luxemburgin mestaruuden Tornado Luxembourgin paidassa. Perinteiseen kiekkoilijan tapaan hän olisi voinut lopettaa uransa kotikisoihin.
"Viimeisen silmäoperaation jälkeen toukokuussa 2011 oli selvää, että en enää tulisi koskaan näkemään sataprosenttisesti"
— Kun 2010 olin lopettelemassa uraani, olin ainut pelaaja, joka oli pelannut joka ainoassa MM-turnauksessa ja EM-turnauksessa 2000-luvulla Luxemburgin paidassa mukaan lukien myös alle 18-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden turnaukset. Sain urani aikana useita mitaleja MM-turnauksista, minut palkittiin useasti pelin tai turnauksen parhaana maalivahtina, minut palkittiin monesti turnauksen parhaana pelaajana ja muutamassa turnauksessa minulla oli myös kaikkein paras torjuntaprosentti, muistelee Welter maajoukkueuraansa ja jatkaa tarinaansa:
— Yritin aina esitykselläni rauhoittaa joukkuetta, että voitte luottaa maalivahtiinne. Alemmilla tasoilla virheiden määrä kasvaa, ja joukkuekaverien pitää tietää, että heillä on takana maalivahti, johon voi luottaa. Yritin myös ulkomailta saadulla kokemuksellani johtaa joukkuetta turnauksissa, mutta näin aikani tulleen lopettaa tuolloin, Welter haikailee.
Kauden 2009-10 päätteeksi Welter piti päätöksensä lopettaa uransa. Normaali elämä alkoikin maistua maalivahdille, ja hän sai koulutustansa vastaavaa työtä fysioterapeuttina. Ikävä sairaus yllätti kuitenkin muutaman kuukauden työskentelyn jälkeen. Sairaus muutti elämän ja näkemyksen kiekkoon.
— Ennen kauden 2010-11 alkua vasempaan silmääni tuli verkkokalvan irtautuma. Se oli heti alkuun todella vakava, ja seuraavan kahden kuukauden aikana jouduin käymään läpi viisi silmäoperaatiota vasempaan silmääni ja kaksi laserleikkausta oikeaan silmääni. Lääkärit sanoivat, että en voi urheilla leikkausten välisenä aikana, tai mahdollisesti en voisi urheilla enää koskaan, koska se olisi liian vaarallista näölleni.
Sairaus järkytti huippuvahdin perhettä, jääkiekkolija ystäviään ja häntä itseään. Tapahtuma muuttikin kertaheitolla näkemystä elämään ja jääkiekkoon.
— Viimeisen silmäoperaation jälkeen toukokuussa 2011 oli selvää, että en enää tulisi koskaan näkemään sataprosenttisesti. Oikea silmäni toimi normaalisti, mutta vasemmalla silmällä näin alle 10 prosenttia normaalista.
— Oltuani vuoden pois kaukaloista aloin todella kaivata takaisin maalille. Rakkauteni kiekkoon oli suurempi kuin riski halvaantumiseen, vaikka lääkärit varoittelivat, että jääkiekon pelaaminen ei olisi todellakaan hyvä idea.
Takaisin peliin
Vuoden tauon jälkeen Welter nähtiin riskistä huolimatta tositoimissa. Hän aloitti kauden 2011-12 IHC Beaufortissa nähdäkseen, onnistuisiko pelaaminen vielä. Beaufort oli täynnä tuttuja pelaajia, ja myös hänen veljensä Benny Welter oli Beaufortin riveissä.
— Olin maalivahti, joka ei nähnyt kunnolla kiekkoa. Kahden harjoituksen jälkeen veljeni tuli kuitenkin kertomaan, ettei näe mitään eroa pelaamisessani aikaan ennen leikkauksia. Se sai antoi lisää voimaa ja toivoa, että voin jatkaa rakastamassani lajissa, kertoo Welter.
Luonnollisesti vuoden pelaamattomuuden ja leikkausten jälkeen mies ei lähteny suin päin otteluihin, vaan uutta uraa lähdettiin rakentamaan harjoittelun kautta.
— Harjoittelin koko kauden, mutta ensimmäiset pelini kaudella pelasin vasta joulun jälkeen. Pystyin auttamaan joukkueeni finaaleihin saakka, mutta hävisimme tuolloin jatkoajalla, harmittelee Welter ja jatkaa:
— Kausi oli itselleni kuitenkin käänteen tekevä, ja olin taas mukana kaukaloissa. Kausi oli minulta ihan hyvä enkä ollut pettynyt. En kuitenkaan osallistunut MM-turnaukseen, koska tunsin etten ole valmis vielä pelaamaan maajoukkueessa.
Welter jatkoi IHC Beaufortissa kaudella 2012-13. Hän asetti uuden tavoiteen: olla vielä kerran paras maalivahti MM-turnauksessa. Tavoite täyttyikin jo keväällä.
— Selvisimme kaudella Beaufortin kanssa jälleen finaaleihin, mutta hävisimme sen jälleen. Se oli kuitenkin todella hyvä kausi. Osallistuin myös kahden vuoden tauon jälkeen MM-kisojen III-divisioonaan Etelä-Afrikassa, keroo Welter kaudestaan ja jatkaa kertomalla turnauksesta:
— Torjuntaprosenttini oli turnauksessa 92,87, pelasin yhden nollapelin, sain yhden pelin parhaan pelaajan palkinnon ja minut palkittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi. Saimme myös pronssimitalit turnauksesta. Olin todella iloinen saavutuksista, koska olen ehkä maailman ainoa maalivahti, joka ei oikeastaan edes näe kiekkoa, nauraa Welter.
Uudella asenteella tulevaisuuteen
Welter on nähnyt ja kokenut urallaan todella paljon. Kokemusta on kertynyt tähän mennessä muun muassa useasta MM-turnauksista, ulkomailta ja Luxemburgin kotoisasta kiekkosarjasta. Vuosien saatossa näkemys kiekkoiluun ylipäätänsäkkin on muuttunut.
— Nykyään ajatelen jääkiekon eri tavalla ja nautin pelaamisesta enemmän kuin koskaan ennen. Olin aikoinaan hyvin vakavana ja tyynenä ennen pelejä, ja minulla oli pieniä rutiineja ennen otteluita, niin kaikilla meillä hulluilla maalivahdeilla on, Welter nauraa.
"Nykyään ajatelen jääkiekon eri tavalla ja nautin pelaamisesta enemmän kuin koskaan ennen"
Kokemus näkyy myös konkreettisina asioina kentällä:
— Ennen murehdin aina, että taakseni tehdään paljon maaleja tai että pelaan muuten huonosti. Nykään vain nautin ajastani jäällä. Olen myös nykyään todella kokenut ja tiedän kykyni, joten en murehdi jokaisesta taakseni tehdystä maalista, kertoo kokenut Welter.
Luxemburgissa pelataan yleensä hyvin iäkkääksi asti. Esimerkiksi maailman vanhin MM-turnaksissa pelannut pelaaja Rafael Springer, joka pelasi viimeisen turnauksensa 50 vuoden iässä, löytyy juuri Luxemburgista. Welter tiedostaa maassa olevan tavan.
— Luxemburgissa pelataan usein yli 40-vuotiaaksi asti kilpailullisissa sarjoissa. Vasta sen jälkeen saatetaan harkita harrastelijajoukkueisiin siirtymistä, tietää Welter.
Jos paikat kestävät, niin myös Welter nähdään kaukalossa vielä vuosienkin päästä.
— Haluan pelata jääkiekkoa niin kauan kun voin, ja kehoni kestää sen. En aio lopettaa vielä lähivuosina.
Mittavan uran tähänkin mennessä pelannut maalivahti asettaa seuraavaksi isommaksi etapiksi seuraavan MM-turnauksen.
— Vuoden 2014 III-divisioonan MM-turnaus järjestetään jälleen Luxemburgissa. Me kaikki toki toivomme, että se on hyvää mainosta luxemburgilaiselle kiekkoilulle. Kultamitali voisi olla erittäin hyvä tapa mainostaa maan kiekkoilua, päättää Welter.
Maestro pelaa siis kaudella 2013-14 IHC Beaufortin riveissä. Tähteimessä on hyvä kausi ja hurja menestys Luxemburgin kotikisoissa.