Tarinamme alkaa Oulusta, vain muutaman viikon takaa. Päähenkilömme puhelin soi ja hän huomaa, että näytössä aiemmin kaudelta muistiin jäänyt numero. Erityinen toiveikkuus herää miehen sisällä. Voisiko puhelu tarkoittaa valintaa?
Tämän tarinan päähenkilömme on Oulun Kärppien keskushyökkääjä Mikael Ruohomaa ja kyseinen soittaja oli Suomen maajoukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki. Ja kyllä, puhelu tarkoitti Ruohomaalle valintaa A-maajoukkueeseen.
- Oli todella hieno fiilis, kun puhelin soi. Marjamäen kanssa keskustelin jo ennen Suomen turnausta, että hänen mielestään pelini on näyttänyt hyvältä alkukaudella. En siltäkään täysin uskonut, että se kutsu lopulta tulisi, varsinkaan näin olympiavuonna. Odotin ja toivoin kyllä kovasti, vaikken ehkä uskonutkaan, Ruohomaa kertoi Jatkoajan haastattelussa Moskovassa.
Venäjän EHT-turnauksessa Ruohomaa on yksi Suomen yhteensä neljästä ensikertalaisesta. Erityisen Ruohomaasta kuitenkin tekee se, ettei hän ole kantanut leijonapaitaa päällään koskaan aiemmin. Ei siis yhdessäkään ikäkausimaajoukkueessa ollessaan nuori.
Nyt, 29-vuotiaana, mies on siis vihdoin saavuttanut maajoukkuetason.
- Odotuksia ei turnaukseen lähtiessä kyllä juurikaan ollut, pelkästään vain mielenkiintoa. Niin ja totta kai halu päästä testaamaan omia taitojaan vihdoinkin myös tällä tasolla, mies kertoi.
Ruohomaa myöntää maajoukkueen olleen kaukainen haave monia vuosia. Pelaajisto ja valmentajat olivat tuttuja ainoastaan television ja uutisten välityksellä.
- Parin viime vuoden aikana, oikeastaan sen toisen KalPa-kauteni (kausi 2015-2016) jälkeen, on maajoukkueesta tullut itselleni haaveen sijasta konkreettinen tavoite. Unelmahan Suomen maajoukkue on totta kai ollut ihan pikkupojasta lähtien, mies kertoi.
Toisella yrittämällä kaikki likoon
Palataanpa tässä kohtaa hetki ajassa taaksepäin. Nyt siis tiedämme, että Ruohomaa sai kutsun maajoukkueeseen, mutta millaisesta pelaajasta Ruohomaan kohdalla on todella kyse? Mikä Ruohomaa on niin sanotusti miehiään?
- Olen todella kiekollinen pelaaja. Tykkään todella paljon rytmittää peliä ja olen sillä tavoin ehkä pelintekijä. Tällä kaudella olen kuitenkin huomannut, että osaanhan minä itsekin tehdä maaleja. Kokonaisvaltaisesti pyrin kuitenkin hallitsemaan kenttää, mies kuvaili itseään.
Kiekollisesti Ruohomaa on aina ollut taitava. Silti hän on urallaan joutunut hakemaan vauhtia kerta toisensa jälkeen Mestiksestä ja jopa Suomi-sarjasta. Liigatasolla mies sai ensimmäisen mahdollisuutensa kaudella 2012-2013 JYPissä.
Tuolloin Liigan valloitus ei kuitenkaan mieheltä onnistunut. Tarvittiin väliin vielä yksi nappikausi Mestis-seura Jokipojissa, ennen kuin Ruohomaalle aukesi mahdollisuus uudelleen Liigaan, tällä kertaa Kuopion KalPaan.
Tuosta kaudesta 2014-2015 Ruohomaa on pelannut yhtäjaksoisesti Liigassa, ensin kaksi kautta KalPassa ja nyt miehellä on menossa jo toinen peräkkäinen kausi Oulun Kärpissä.
- En osaa sanoa, kuinka moni on noussut Liigaan samantapaista reittiä kuin mitä itse olen kulkenut. Ainakaan en voi sanoa, että kukaan pelaaja olisi siinä mielessä ollut esikuvanani, vaan kyllä ne esikuvat ovat olleet ihan muita pelaajia. Sellaisia, jotka ovat pelanneet koko uransa ammattilaisena, Ruohomaa kertoi.
Jos pelkästään siinä, että pelaaja nousee 27-vuotiaana ensimmäistä kertaa vakituisesti Liiga-seuran kokoonpanoon ja 29-vuotiaana ensimmäistä kertaa mihinkään Suomen maajoukkueista, niin Ruohomaa on ehtinyt myös jo kerran käytännössä lopettaa uransa.
- Lopetin pelaamisen tosissani jo kertaalleen. Kun sitten aloitin pelaamisen tosissaan uudelleen, taisin olla silloin 21-vuotias, niin sen jälkeen ei ole käynyt mielessäkään enää luovuttaa toista kertaa. Ei, vaikka vastoinkäymisiä on tullut paljonkin. Niistä on sitten vain kerta toisensa jälkeen työnteolla noustu takaisin ja menty eteenpäin, hän kertasi uraansa.
Miehen toinen yritys, kuten hän itse sitä kuvaa, alkoi kaudella 2008-2009, kun pahimmillaan jo A-nuorten III-divisioonaan valahtanut Ruohomaa vaihtoi juniorit Suomi-sarjaan ja Lauttakylän Lujaan.
Seuraavalla kaudella seura vaihtui jo tamperelaiseen KOOVEE:hen ja kauden 2010-2011 aikana mies pääsi ensimmäistä kertaa pelaamaan Mestistä lempääläläisen LeKin paidassa.
Mikä sai miehen aloittamaan kiekon uudelleen ja mikä on saanut hänet hakemaan uusia askelia uralleen kaudesta ja seurasta toiseen?
- Ainakin olen rauhoittunut paljon tässä iän ja vuosien myötä, kun ennen olin aina todella levoton ihminen. Olen myös hyvin kunnianhimoinen ihminen ja jos jotain haluan saavuttaa, niin teen sen eteen kyllä myös paljon töitä. Jääkiekossakin voin sanoa, että olen laittanut aivan kaiken itsestäni likoon tällä toisella yrittämällä, mies selvitti.
"Kaikille voi mennä heittämään yhden löysän"
13.12.2017 jää aikakirjoihin päivänä, jolloin Ruohomaa ensimmäistä kertaa sai pukea päällensä leijonapaidan ja hän oli merkittynä kokoonpanoon A-maaottelussa.
Peliaikaa mies ei tuolloin kuitenkaan vielä saanut, vaan rooli oli olla 13.hyökkääjä. Tämä ei häntä kuitenkaan haitannut, vaan mies on viihtynyt maajoukkueessa ensi hetkistä lähtien.
- Kaikki huoltajasta fysioterapeuttiin, ja joka ainoa pelaaja, ovat täällä todella mukavia ja luontevia persoonia. Kokeneet pelaajat ovat kyllä hyvin ottaneet meidät ensikertalaiset vastaan ja aivan kaikille pystyy mennä juttelemaan tai heittämään yhden löysän, mies totesi tarkoittaen hänelle tyypillistä pientä huulenheittoa.
Voisi kuvitella, että uransa varrella yli kymmentä eri seuraa edustanutta Ruohomaata ei enää lähes kolmekymppisenä kauheasti jännittäisi lähteä uuteen joukkueeseen. Ei, vaikka kyseessä olisi Suomen maajoukkue.
Kaikki he valmentajat ovat viimeisen päälle ammattilaisia
Kysyttäessä, että pitääkö olettamus paikkaansa mies toteaa, että puoliksi.
- Ei tänne maajoukkueeseen tulo sinänsä jännittänyt. Niin monta päivää tässä kuitenkin ollaan yhdessä ja tänne on niin helppo ollut tulla. Varmasti on kuitenkin yhä olemassa joukkueita, joihin meneminen jännittäisi, mies selvensi.
Vaikka Ruohomaan mukana maajoukkueeseen saapui tuttuja pelaajia muun muassa tämän kauden Kärpistä, oli maajoukkueen valmennus miehelle osin täysin tuntematon.
Mikko Mannerin alaisuudessa Kärpissä pelaava Ruohomaa ei nimittäin tuntenut Leijonien muita valmentajia, Marjamäkeä tai Jussi Tapolaa, käytännössä laisinkaan ennen turnausta. Marjamäestä kokemuksena oli vain puhelimessa käydyt keskustelut, Tapolasta ei sitäkään.
- Kaikki he valmentajat ovat viimeisen päälle ammattilaisia. Toiminnassa on paljon samankaltaisuutta täällä maajoukkueessa kuin Kärpissä, mikä on varmaan seurausta "Mamban" (Manner) ja "Laten" (Marjamäki) yhteisestä historiasta.
- Pidän siitä, että ammattimaisuus on tapissa ja viihdyn parhaiten sellaisissa joukkueissa, joissa kaikki arkitekeminen hoidetaan kunnolla. Ja täällä jos missä asiat on hoidettu loistavasti, Ruohomaa kertoi.
Pekka Virta muovasi liigatason pelaajaksi
Vaikka Ruohomaa on Liiga-tasolla vielä kohtalaisen kokematon, on hänen uransa kaiken kaikkiaan jo pitkä. Sen myötä matkalle on mahtunut totta kai myös paljon auttavia voimia, jotka ovat ohjanneet häntä eteenpäin.
Suurin vaikuttaja Ruohomaan uraan löytyy kuitenkin perhepiiristä.
- Oma isäni on sellainen hahmo, jota on tarvittu alusta asti ylipäänsä mahdollistamaan oma pelaamiseni. Yksinhuoltajana hän on tehnyt kovan työn, kun on aina kuskannut pelaamaan. Olemme sen verran maalta, Alastarosta, kotoisin, että sekään ei ole mikään helppo juttu hoidettavaksi, Ruohomaa sanoi kiitollisena.
Vanhemmiten oman isän konkreettinen panos Ruohomaan uraan on luonnollisesti pienentynyt, vaikkei merkitys koskaan vähenekään. Siitä, mitä Ruohomaa on tällä hetkellä, hän kiittää erityisesti kolmea valmentajaa.
- Kun menin Joensuuhun, niin siellä Mikko Haapakoski näki, että minussa voisi olla potentiaalia. Hän uskoi minuun ja antoi mahdollisuuden, vaikka olin melko kokematon ja ikää jo 23 vuotta.
- KalPassa sitten Pekka Virta oli todella isossa roolissa kehitykseni kannalta. Harvalla valmentajalla riittää rohkeus laittaa 26-vuotiaana Liigaan ensimmäistä kertaa toden teolla tullutta pelaajaa isoon rooliin kentälle.
- Tänä vuonna sitten olen Mannerin avustuksella pystynyt ottamaan vielä isoja askelia eteenpäin. Kärppien ykkössentterin rooliin on varmasti aina paljon tulijoita, eikä se paikka ole mikään itsestäänselvyys. Olen oppinut paljon uutta nimenomaan siitä, millaista on voittava pelaaminen ykkössentterin roolissa.
Miehen puheiden perusteella kuitenkin yksi edellisestä kolmikosta on ylitse muiden. Pekka Virta. Mies, joka teki Ruohomaasta liigasentterin, saa Ruohomaan varauksettoman arvostuksen yhä edelleen.
- Virta oli myös se, joka rohkaisi minua pelaamaan omilla vahvuuksillani ja hän on suurin syy siihen, että olen pystynyt murtautumaan Liiga-ympyröihin, Ruohomaa muistutti.
Etelä-Korea ei ollut mittari, mutta mahtava kokemus
Hypätäänpä menneiden muistelusta hetkeksi taas takaisin käsillä olevaan Venäjän EHT-turnaukseen. Kun Suomen joukkue saapui Prahasta Moskovaan, tarkoitti se Ruohomaalle ilouutisia.
VENÄJÄÄ VASTAAN NÄKEE SITTEN SEN TODELLISEN TASON
Mies pääsisi pelaavaan kokoonpanoon Suomen turnauksen toisessa ottelussa Etelä-Koreaa vastaan.
- Oli mahtava kokemus päästä ensimmäistä kertaa pelaamaan kunnolla Suomi-paita päällä. Niistä parista onnistumisesta puhumattakaan, mies hymyili viitateen ottelussa saalistamiinsa 0+2 tehoihin.
Mies kuitenkin vakavoituu lähes välittömästi ja muistuttaa, ettei Korea-pelin perusteella kannata vetää suuria johtopäätöksiä yhdenkään suomalaispelaajan tasosta. Ruohomaan ja muiden taso mitataan toden teolla vasta sunnuntaina.
- Vaikea vielä tässä kohtaa arvioida omaa suoritusta. Venäjää vastaan näkee sitten sen todellisen tason, kun heillä on todellinen tähtisikermänsä. Katsotaan, miten onnistun pyristelemään silloin mukana, mies pohti vaatimattomana.
Turnauksen kääntyessä loppupuolelle, pystyy Ruohomaa paremmin arvioimaan kokonaisuutena maajoukkueen EHT-turnaustapahtumaa. Yhtäläisyydet seurajoukkueeseen ovat olleet ilmeiset.
- Todella paljon täällä on samoja pelillisiä elementtejä kuin Kärpissä tällä kaudella. Treeneissäkin on ollut helpompi olla mukana täällä, kun tuntuu kuin olisi taas niissä omissa seurajoukkueen harjoituksissa, Ruohomaa kommentoi.
- En osaa tietenkään ensikertalaisena verrata edellisiin vuosiin, mutta ainakin tänä vuonna myös puitteet pelaamiselle ovat olleet todella hyvät niin Prahassa kuin täällä Moskovassakin.
Ruohomaa ei ole jäänyt katumaan yhtäkään päätöstään
Olemme nyt käyneet läpi Ruohomaan uran alkuvaiheita, hänen nousuaa Liiga-tasolle ja selvittäneet minkälainen pelaaja hän on. Yksi iso kysymys on kuitenkin vielä jäänyt mysteeriksi.
Miksi Ruohomaa alun perin lopetti ammattimaisen jääkiekon pelaamisen?
- Olin aika levoton nuori silloin. Lähdin nuorena yksin Poriin asumaan ja koulut menivät todella huonosti. Töissäkin kävin siinä samalla ja lopulta sitten koulu sai jäädä. Tuossa elämäntilanteessa oli todella vaikea sopeutua siihen, että jääkiekko muuttui koko ajan ammattimaisemmaksi, hän sanoi.
Ikä on luonnollisesti tuonut Ruohomaalle elämänkokemusta ja viisautta. Vaikka miehen päätös laittaa jääkiekko sivuun nuorempana saattaisi ulkopuolisen korvaan kuulostaa tällä hetkellä huonolta päätökseltä, on mies eri mieltä.
Hän vakuuttaa, ettei ole jäänyt katumaan mitään.
- Luonnollisesti, jos palaisi ajassa taaksepäin, niin voisi olla viisaampi joissain valinnoissa. Mikään ei kuitenkaan ole jäänyt itseäni harmittamaan. Ei edes se, että jätin jääkiekon silloin nuorempana, koska en näe tänä päivänäkään, että minulla olisi ollut muuta vaihtoehtoa. Teki silloin hyvää rauhoittua ja palata takaisin kotiseudulle, mies selvittää.
Kun mies sitten teki päätöksen palata takaisin jääkiekon pariin, hän teki sen tosissaan. Tosissaan hän on ollutkin siitä päivästä lähtien, mikä on tehnyt myös uran varrelle osuneista pettymyksistä entistä vaikeampia sulattaa.
- Vaikein hetki urallani on ollut, kun tein sopimuksen JYPiin. Odotukset olivat kovat ja Liigaan piti päästä kokeilemaan. Se ei kuitenkaan mennyt yhtään suunnitelmien mukaan. Edessä olikin tuon Jyväskylän vuoden jälkeen paluu Joensuuhun entistä kiukkuisempana, sanoo viitateen paluuseensa Jokipoikiin kaudelle 2013-2014 miehen lähdettyä juuri sieltä kokeilemaan siipiään Jyväskylässä.
Vaikeita kausia on mahtunut Ruohomaan uralle myös tuon jälkeen. Ylivoimaisesti haastavin niistä nähtiin viime kaudella, kun KalPasta Kärppiin siirtynyt keskushyökkääjä ei päässyt KalPasta tutulle tasolleen.
Itseluottamusta oli kuitenkin kertynyt niin paljon, ettei vaikeudet saaneet enää yliotetta miehestä.
- Viime kausi oli todella vaikea johtuen polvivammastani. Polveni oli rikki jo kesästä asti, enkä yksinkertaisesti saanut itsestäni enempää irti. Tiesin kuitenkin koko ajan, että kun pääsen kuntoon, niin se KalPassa nähty taso löytyy kyllä vielä. Huolissani en sen suhteen ollut hetkeäkään, Ruohomaa totesi.
Ulkomaille, mutta muut tavoitteet pidetään itsellä
Mihin Ruohomaan omalaatuinen ura voikaan vielä johtaa? Käytännössä parhaassa iässä oleva pelimies on nyt tähän astisen uransa huipulla. Loistokausi Kärpissä ja maajoukkueen portit avattuna, niin varmasti mies on miettinyt myös tulevaisuuttaan.
- Haluan varmasti nähdä myös muita sarjoja kuin kotimaan Liigan ja sitä kautta ottaa taas uusia askelia eteenpäin. Toisaalta myös maajoukkueesta haluan saada lisää kokemuksia. Mitä pidemmälle pystyy tämän jääkiekkoilun viemään, niin se on aina plussaa, mies totesi.
Moskovalaisen hotellin aulassa haastattelua antamassa istuukin itsevarman oloinen pelaaja, jonka kaikista sanoista huokuu suuri innostus jääkiekkoa ja pelaamista kohtaan. Mies myöntää asian juuri näin.
- Vaikka en mikään nuori jätkä enää olekaan, niin tuntuu, että suuri nälkä ja halu on tätä jääkiekkouraa viedä eteenpäin juuri tällä hetkellä. Paljon on vielä näkemättä ja kokematta, hän kertoi.
Ruohomaa myös myöntää tosin, että hän on aina tavannut pitää omat tavoitteensa poissa julkisuudesta ja vain hänen itsensä ja läheistensä tietona. Jääkiekon ulkopuolista elämää mies ei ole ehtinyt miettimään.
- Esimerkiksi uran jälkeistä työelämää ajatellen en pysty yhtään vielä sanomaan, mihin se voisi suuntautua. Jääkiekkoilijan elämä on sen verran hektistä, että ei tuollaisia ole ehtinyt miettimään.
- Tyttöystävän kanssa koetamme miettiä, että mihin voisimme asettua sitten urani jälkeen, mutta myös se on osoittautunut todella vaikeaksi. Hetki kerrallaan mennään ja nautitaan siitä ajasta minkä saa pelata, Ruohomaa tuumasi.
Lyhyellä tähtäimellä miehellä on kuitenkin yksi selkeä tavoite. Miehen ensimmäinen EHT-turnausmatka ei ole vielä valmis. Ei ennen huomista Venäjä-ottelua ja maanantain matkaa takaisin koti-Suomeen.
- Meidän täytyy uskoa ja luottaa omaan tapaamme ja tyyliimme pelata. Kovatasoisen pelin voittaminen vaatii aina, että olemme erinomaisella tasolla. Ei ole mitään yksittäistä asiaa, mikä voiton pystyisi tuomaan vaan täytyy jostain löytää se meidän paras mahdollinen tasomme, Ruohomaa analysoi ja jatkoi samantien:
- Paitsi tietysti, jos teemme enemmän maaleja kuin he, niin uskon, että se riittää voittoon.
Ruohomaalle, kuten jokaiselle muullekin Venäjän EHT:lle osallistuvalle pelaajalle, on olemassa myös toinen selkeä tavoite, nimittäin helmikuussa pelattavat viiden renkaan kiekkokarkelot Etelä-Koreassa.
Jos Ruohomaa nappaa kisapaikan kolmen A-maaottelun kokemuksella, on sekin tarinan arvoinen suoritus. Uuden tarinan kuitenkin, sillä tämän kertainen tarinamme päättyy tähän.