Useissa SM-liigaseuroissa maalivahtivalmentajan ja joukkueenjohtajan pestit on yhdistetty, jolloin yksi henkilö hoitaa samanaikaisesti kahta roolia. Näin on myös Jokereissa, kun Markus Ketterer häärii sekä toimistolla että jäällä.
Entinen huippumaalivahti lopetti uransa ennen vuosituhannen vaihdetta ja hyppäsi niin sanottuun siviilielämään mukaan. Samalla hän kuitenkin jatkoi Jokerien maalivahtivalmentajana, mutta kolmen kauden jälkeen työ ja lapsen jääkiekkoharrastus pakottivat pudottamaan maalivahtivalmennuksen pois.
Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, Ketterer on jälleen palannut tositoimiin, vaikka ei hän valmentamista missään vaiheessa kokonaan lopettanutkaan. Välillä hän toimi poikansa juniorijoukkueen valmentajana.
– Arjessa on palattu takaisin jääkiekkorytmiin. Olin kuitenkin pitkään normaalissa työelämässä, jolloin viikonloput olivat yleensä vapaita ja rytmi oli vähän erityyppistä. Mutta nyt on taas tämä rytmi maistunut oikein hyvältä, Ketterer kertoo.
Normaaliin työelämään verrattuna Ketterer elää ja hengittää jääkiekkoa joukkueen mukana, jolloin päivät saattavat venyä tavallisesta kahdeksan tunnin rytmistä jopa kellon ympäri kestäviin työpäiviin.
– Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu vähän kaikenlaista. On harjoitusvuorojen varaamista, matkanjärjestelyä ja milloin on erilaisia ongelmia pelaajien kanssa. Me autamme mielellämme kundeja pankki-, auto- tai asuntoasioissa.
– Mutta eihän se semmoista hektistä tekemistä ole koko ajan, vaan siihen kuuluu osana esimerkiksi päiväunet ja välillä ehtii itsekin urheilemaan. Mutta aika, joka halliympäristössä vietetään, on pitkä.
Ketterer toimii samalla myös maalivahtivalmentajana, jolloin hän joutuu välillä pallottelemaan kahden eri työtehtävän välillä. Pienellä ennakoinnilla ja suunnittelulla hommat kuitenkin onnistuvat yleensä mutkattomasti.
– Alkukausi painottuu selkeästi enemmän joukkueenjohtajan tehtäviin, koska siinä on usein leirityksiä ja ulkomaanmatkoja. On erilaisia valokuvauksia ja mediallakin on ehkä enemmän mielenkiintoa kauden alussa.
– Nyt kun ollaan näin pitkällä kautta, niin se on aika hyvässä tasapainossa jo. Nyt on hyvin aikaa myös valmennuspuolelle.
Ei enää itse maaliin
Ketterer pyrkii yleensä saapumaan hallille reilun tunnin ennen muuta valmennustiimiä ja pelaajia, jolloin hän ehtii hoitaa joukkueenjohtajan juoksevia asioita ennen harjoituksia tai pelejä.
Kun muu joukkue saapuu paikalle, vetää nelinkertainen Suomen mestari tuulipuvun ylleen ja hyppää kaukaloon. Jäällä helsinkiläisen fokus on tietenkin maalivahdeissa, joille hän yrittää saada harjoitettua oikeita asioita.
– Mä olen joka jään mukana ja siellä on tiettyjä osioita, luistelua ja ratauttamista ja harjoituksen käynnistämiseen liittyviä asioita, joissa mä sitten jumppaan veskareiden kanssa.
– Usein harjoitusten jälkeen meillä on myös sellaisia omia osioita, jotka on katsottu omaan ajanjaksoon sopivaksi. Tehdään erilaisia harjoitteita vielä joukkueen harjoittelun päälle.
Iso osa maalivahtivalmentajan arjesta kuluu myös pelien katseluun. Ketterer katsoo kaikki joukkueen pelit katsomosta, josta hän näkee parhaiten maalivahtien pelaamisen. Hän tilastoi maalivahtien otteet ja tekee muistiinpanoja, ja ottelun jälkeen hän lähes aina katsoo pelin uudestaan nauhalta.
Ketterer näkee usein saman ottelun jopa kolme kertaa, sillä hän katsoo valitsemansa kehityskohdat vielä kertaalleen maalivahtien kanssa.
– Välillä me katsomme vähän tiiviimminkin niitä pelejä kundien kanssa jonkun harjoituksen jälkeen. Ja käydään keskustellen läpi, että miten se tilanteiden pelaaminen on niissä pätkissä onnistunut.
Aivan konkreettisia esimerkkejä maalivahtilegenda ei kuitenkaan suojateilleen enää anna.
– Lopettamisen jälkeen olen itse asiassa ehkä viisi kertaa käynyt maalissa. On ollut joitakin näitä pelejä, esimerkiksi Oton [Otakar Janecky] jäähyväispeli, joihin olen ollut valmis lähtemään. Mutta enemmän olen ollut kenttäpelaajana. Tykkään edelleen pelata, mutta en maaliin enää mene.
Maalivahtivalmentajana osa valmennustiimiä
Jokerien valmennustiimi on maalivahtivalmentajalle pääosin tuttu, sillä hän teki jo viime vuonna yhteistyötä Tomi Lämsän ja Hannu Virran kanssa. Myös kakkosvalmentaja Tomek Valtonen on tullut tutuksi, kun Valtosen aiemmin valmentama A-juniorijoukkue harjoitteli usein liigajoukkueen kanssa samanaikaisesti.
Valmennustiimiin kuuluu lisäksi myös Harri Hakkarainen, joka täydentää Kettererin mielestä toimivan paletin.
– Meillä on hyvä porukka, joka tulee hyvin toimeen keskenään. Ja toivottavasti täydennämme toinen toisiamme, ainakin meidän yhteistyömme toimii erittäin hyvin.
Ottelutapahtumissa Ketterer toimii usein muun valmennusjohdon silminä ja korvina katsomossa. Lopulliset päätökset, esimerkiksi maalivahdin vaihtamisesta, ovat kuitenkin aina päävalmentajan heiniä.
– Ehkä meille on kuitenkin sellainen yhteinen ajatusmalli jo syntynyt Lämsän kanssa, että mikä on se vaihe, että tarvetta tulee vaihdokselle.
– Mutta yhteistyötähän valmentaminen on. Minä tuon siihen omia ajatuksia ja näkemyksiäni. Erätauolla käyn aina kopissa. Jossain kohtaa tuon ehkä jotain vahvistuksia valmennukselle siitä, että miltä se sinne ylös näyttää.
Aiemmin lähes 11 vuotta täysipäiväisesti Soneralla töissä ollut Ketterer on viihtynyt jääkiekon parissa, ja ainakin tällä hetkellä myös tulevaisuus voisi olla näissä hommissa. Vaikka maalivahtivalmentaja ei saakaan päävalmentajan tavoin kovaa painetta niskaan, on hänenkin jatkamisensa silti kiinni monista muistakin kuin hänestä itsestään.
– Sopimusta on vielä vuosi jäljellä ja olen viihtynyt oikein hyvin, mutta aina ne asiat eivät ole itsestä kiinni. Ihan kuin muullakin valmennuksella, niin totta kai seuran johto arvioi, että miten työt on tehty.
