Liigan nuorimmalla joukkueella viime kauteen lähtenyt Ässät taapersi koko runkosarjan tasaisen varmasti sarjataulukon häntäpäässä. Tulevaan juhlakauteen valmistautuminen aloitettiin monien mielestä jo selkeästi kauden aikana. Pahasti epäonnistuneet pelaajat pistettiin pois jo kesken kauden vastuuvalmentaja Juha Pajuojan seuratessa myöhemmin perässä.
Pajuojan tilalle vetovastuuseen nostettiin kakkosvalmentaja Jari Härkälä, jolle lyötiin kouraan pitkäjänteisyyden merkiksi kolmen vuoden sopimus. Härkälä pääsi ajamaan omia linjojaan joukkueen kanssa hyvän matkaa jo viime kaudella ja lupaavien nuorien pelaajien sisäänajoa jatkettiin liigavauhtiin.
Tarkan markan ajat ohi
Yksi viime kauden harvoista positiivisista asioista löytyi kaukalon ulkopuolelta. Taloudellinen tulos edellisen kevään hopeahuuman jälkimainingeissa teki monien muiden seurojen johdot kateelliseksi. Lähes puolen miljoonan euron voitot saavat unohtamaan parin vuoden takaiset tarkan markan ajat lähes kokonaan.
style="border-top: solid 6px #BBD2E9; border-left: solid 2px #BBD2E9; border-right: solid 2px #BBD2E9; border-bottom: solid 2px #BBD2E9; padding: 3px;">Kolumni |
Viime kauden päätteeksi Ässien toimitusjohtaja Jukka Hirsimäki julistikin, että juhlakaudelle rakennetaan urheilullisestikin menestyvä joukkue, jolta ei voida odottaa muuta kuin playoffs-paikkaa. Pelaajapalkkioraameja tälle ”urheilullisesti menestyvälle joukkueelle” venytettiin ennakkopuheissa viime kauden miljoonasta eurosta ensin 1,2 miljoonaan euroon, mutta sopivien täsmähankintojen lisäksi muutaman todellisen vahvistuksen osuttua kohdalle raameja kolisteltiin Hirsimäen mukaan aina 1,5 miljoonan tuntumaan.
Härkälän kolmivuotisessa sopimuksessa ja tämän kauden huikeassa 500 000 euron budjettikorotuksessa voikin nähdä pientä ristiriitaa. Toisaalta haetaan pitkäjänteisyyttä, toisaalta nimivahvalla miehityksellä ja kovilla satsauksilla on jo pakko tulla tulostakin.
Kapanen Kilpeläisen aisapariksi
Ässät lähti viime kauteen kahdella nuorella ja kokemattomalla maalivahdilla. Tulevalla kaudella Ässien maalin suulla nähdään jo lupaavia otteita esittäneen Eero Kilpeläisen lisäksi rutkasti kokemusta uuden hankinnan muodossa, sillä Kimmo Kapanen saapui Ruotsista tilkitsemään porilaisten maalia.
Ennakkoasetelmissa kaksikko lähtee kauteen lähes samalta viivalta, Kapasen ollessa hienoisessa etulyöntiasemassa. Harjoitusotteluissa kaksikko on torjunut melko lailla tasavahvasti ja molemmat ovat saaneet vastuuta vuorollaan. Molemmilla maalivahdeilla on onnistuessaan mahdollisuudet ja potentiaalia nousta voittaviksi maalivahdeiksi.
Puolustuksessa vain pieniä muutoksia
Viime kauden joukkueesta kesän aikana poispäin siirtyi Mika Rontti, joka lähti Helsingin Jokereihin sekä Teemu Kesä, joka jatkaa uraansa Saksassa. Mitään muita menetyksiä ässäpuolustus ei kokenutkaan, tulopuolella oli sekä kiekkovarmuutta että maalineduskovuutta.
Ässäpuolustuksen kiekollista osastoa vahvistamaan hankittiin ruotsalainen Henrik Petré SaiPasta. Harjoitusotteluiden perusteella hyvin liikkuva Petré on juuri sellainen hankinta, jota puolustus jo viime kaudella olisi kaivannut. Ruotsalaispakki tulee saamaan puolustuksessa paljon vastuuta, harjoituspeleissä hän on pelannut säännöllisesti ykkösparissa, useasti hänen vierellään on luutinut ikiässä Pasi Peltonen.
Petrén lisäksi joukkueeseen hankittiin kesän aikana puolustuspäähän lisää muskelia Nick Kuiperin ja Anssi Rantasen muodossa. Forssan Palloseurasta tullut Rantanen on syyskuun loppuun saakka koeajalla, vuoden mittaisella sopimuksella Poriin tulleen Kuiperin koeaika kestää lokakuun puoliväliin. Oikealta laukova Kuiper tuo Ässien puolustukseen varmaa peruspelaamista ja kaivattua kovuutta.
Ässien puolustuksen runko siis säilyi viime kaudesta lähes samana. Peltonen ja Petre muodostanevat joukkueen ykkösparin, Tapio Sammalkangas ja Marko Toivonen kakkosparin, Nick Kuiperin, Tero Konttisen, Anssi Tierannan, Eetu Heikkisen ja Anssi Rantasen taistellessa 3-4 -parin pelipaikoista.
Ässäpuolustuksesta löytyy tällä kaudella muutama kiekolliseen peliin pystyvä peluri sekä tukku oman pään luutijoita. Härkälällä onkin haasteena löytää puolustuksesta toimivat parivaljakot, jotka sopivasti täydentäisivät toisiaan. Viime kauteen verrattuna puolustuksesta löytyy Petrén myötä aavistuksen enemmän mahdollisuuksia tasokkaan ylivoiman pyörittämiseen. Puolustus ei ole edelleenkään jalalla liigan nopeimpia ja harjoituspeleissä puolustus on sortunut ajoittain aika karkeisiinkin virheisiin.
Maalintekopotentiaalia kolmeen kenttään
Juhlakauden kovimmat satsaukset löytyvät pataryhmän hyökkäyspäästä. Ensimmäinen todellinen kiinnitys oli joukkueen ykköspyssy Marko Kivenmäki, jolle onnistuttiin sorvaamaan viime kauden aikana kolmivuotinen jatkosopimus.
Kivenmäen ympärille hankittiin täksi kaudeksi monia maalintekoon kykeneviä pelaajia ja hyökkäyspään taitoniekkoja. Ensin hyökkäyksen sentteriosastoa vahvistamaan hankittiin taitava ässäkasvatti Markku Tähtinen muutaman kauden mittaiselta kierrokseltaan. Kuukausi myöhemmin toinen paluumuuttaja, Ässien paidassa maaliverkkoja kahtena kautena heilutellut Teemu Virkkunen liittyi ässämiehistöön.
Kun Tähtisen ja Virkkusen lisäksi Ässien hopeakauden hahmoihin kuulunut Rob Hisey ja armoitettuna maalitykkinä tunnettu Pasi Saarela liittyivät miesvahvuuteen, voi suoraan sanoa, että joukkueesta löytyy jopa kolmesta ketjusta potentiaalisia ratkaisijoita.
Ässien ykköskentän muodostavat ainakin alkukaavailuissa Kivenmäki ja Saarela, heidän välissään keskushyökkääjänä pelaa joko Tähtinen tai Toni Häppölä. Vaikka Kivenmäen ja Saarelan harteille laitetaan paljon vastuuta etenkin ylivoimalla, ei heidän tarvitse kantaa taakka yksin, sillä kakkosketjusta löytynevät Häppölä-Tähtinen parivaljakon toinen osapuoli, Rob Hisey sekä kohti läpimurtokauttaan rynnivä Jesse Joensuu.
Ässien kolmos- ja neloskentistä löytyy kaksi selkeää tutkaparia, kohti puolustavien keskushyökkääjien kärkeä matkaava Matti Kuparinen ja hänen taistelupari Patrik Forsbacka sekä neloskentän alivoimatyöläiset Petteri Tasku ja Tuomas Takala. Heidän ketjujen laitoihin on tarjolla pitkä nimilista: Teemu Virkkunen, try-out -miehet Blake Robson ja Veli-Matti Savinainen, nuorisokaartin Joonas Kemppainen, Tommi Huhtala ja Sakari Salminen sekä vielä kesän olkapääleikkauksista toipuvat Tuomas Huhtanen ja Jussi Peltomaa.
Vaikka Virkkunen on tällä hetkellä polvivaivaisena sivussa, on selvää, ettei edellä mainitun nimilistan kaikki miehet voi jatkaa joukkueen vahvuudessa. Valmennusjohdolla onkin vielä työsarkaa päättää ennen kauden alkua, kuka pelaa missäkin.
Härkälällä on käsissään vahvan tuntuinen hyökkäys, josta on helppo roolittaa kaksi tehokasta ylivoimaketjua ja kaksi varmaa alivoimaparia, joita sitten täydennetään myös tarpeen mukaan. Etenkin ylivoimapeli pitäisi olla nyt pelaajiston osalta kunnossa, viivaan löytyy kätisyyksiltään optimaalisia puolustajia, sekä hyökkäyksessä on tukku herkkäkätisiä taitoniekkoja sekä muutama kovaa laukova pelimies. Kivenmäki-Saarela parivaljakon rooli etenkin korostuu ylivoimapelissä.
Monipuolinen valmennusryhmä ja sen haasteet
Viime kaudella joukkueen vetovastuun ottanut Jari Härkälä jatkaa vastuuvalmentajana ja hänen rinnalleen hankittiin KalPassa viime kaudella vastuuvalmentajan tointa hoitanut Mika Pieniniemi. Hänestä haetaan Härkälän rinnalle kokemusta, ammattimaisuutta sekä myös selkeää näkemystä Porin ulkopuolelta. Pasi Kaukoranta jatkaa valmennuskaksikon apuna muun muassa katsomovalmennuksen ja scouttaamisen vastuumiehenä. A-junioreiden vastuuvalmentaja Karri Kivi on tuonut myös valmennustiimiin omia näkemyksiään.
Ässät lähtee kauteen tavoittelemaan playoff-paikkaa. Haaste on kova joukkueen vahvistumisesta huolimatta, sillä liigan keskikastiin on paljon tunkua ja kaudesta on tulossa ennakkokaavailujen perusteella erittäin tasainen. Ässäryhmän on siis oltava iskussa heti kauden alusta lähtien, ettei viime vuonna nähtyä notkahdusta pääse käymään. Harjoitusotteluiden heikot otteet ja muutaman pelaajan (Tähtinen, Hisey ja Saarela) keskenkuntoisuus huomioon ottaen valmennusryhmällä on vielä työsarkaa, jotta pataryhmä on täydessä iskussa jo sarjan alussa, eikä vasta marraskuussa.
Joukkueella on ennakkokaavailujen perusteella hyvin roolitettu, melko laaja ja monipuolinen hyökkäys, mutta puolustus- ja maalivahtipeli ovat pieniä kysymysmerkkejä kauden alla. Vaikka hyökkäys takoisi etenkin ylivoimalla paljon maaleja, kannattaako porilaisten kuitenkaan lähteä vastustajan kanssa maalintekokisaan, vai olisiko oman pään turvaaminen kannattavampaa? Suuri kysymys tulee myös Härkälän ja valmennusjohdon sisäänajamasta aktiivisesta karvauksesta: joukkue on ollut todella pulassa jokaisessa harjoituspeleissä, joissa karvaajilla ei ole ollut tarpeeksi energiaa toteuttaa pelitapaa. Kaudella tulee varmasti eteen fyysisesti ja etenkin henkisesti raskaita aikoja, riittääkö pelaajien kunto toteuttaa pelitapaa vai muuttuuko joukkueen toiminta epämääräiseksi ja kurittomaksi säntäilyksi?
Paljon on kysymyksiä ilmassa ennen kautta, mutta palasten loksahtaessa kohdalleen, löytyy joukkueesta kapasiteettia jopa mitalipeleihin.