Viime kauden avainpelaajistaan tukun menettänyt HPK on saanut kohtalaisesti paikattua miehistöään kevään ja kesän aikana. Kärkitaitoa kuitenkin puuttuu, ja käytännössä joukkueessa on edelleen sentterin mentävä aukko.
Perjantaina Tapparaa vastaan pelannut HPK kärsi ruman 1−5-tappion tamperelaisille. Lukemat ovat kuitenkin siinä mielessä toissijaiset, että kiinnostavinta tässä vaiheessa harjoituskautta on uusien pelaajien sopeutuminen ja istuminen hiljalleen hitsautuvaan pelitapaan.
Lättyannos tilattu kermalla, hillolla ja terävillä luistimilla.
Kärkisentteriksi − siis paperilla ykköseksi tai kakkoseksi − hankittu Sean Collins oli ensiesiintymisessään lupaava. Petri Kontiola tai Cody Kunyk hän ei ole, mutta kiekko pysyi lavassa vauhdissakin ja syötöt lähtivät sen verran terävästi, että uskaltaisin veikata hänestä 30-35 pisteen tekijämiestä koville minuuteille. Ai minkälainen? Nappiin onnistuessaan liigatason Mark Messier ilman k-päisiä päähäntaklauksia.
HPK tarvitsee kuitenkin toisenkin sentterin, joka pelaa kahteen suuntaan luotettavasti ja tuottaa tasaisesti pisteitä.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi täyttää tuo paikka jo nykyisen sentteritarjonnan sisältä. Senttereitä tai sentteriksi kykeneviä riittää useampia. Mutta kenestä olisi tuohon haluttuun rooliin? Onko kenestäkään?
Kesällä joukkueesta poistuivat Kontiola, Harri Kainulainen ja Mikko Lahtela. Heistä ensimmäinen oli liigan parhaimmistoa, toinen kevätkaudella eteenpäin mennyt taitopelaaja ja kolmas liigatasolta Mestistä kohti valunut duunari.
Joukkueen nykyisessä pelaajistossa Juuso Ikonen on sentteriksi kykenevä pistemies. Hän sopii kuitenkin paremmin laidalle, missä hän tuo maalinteko- ja syöttöuhkaa vaikka ykköseen.
Perjantaina keskellä pelasivat Joona Monto, Artturi Toivola ja Santeri Hakanen. Monto on Mestiksessä loistanut taitopelaaja, joka ei kahden HPK-kautensa aikana ole onnistunut siirtämään tehojaan riittävästi Liiga-tasolle. Monto on taitava mutta pehmeä.
Hakanen pelasi viime kaudella rooliinsa nähden erittäin positiivisesti, mutta toistaiseksi on auki, miten suureen rooliin hänestä lopulta liigatasolla on. Todennäköisempää on energiarooli alempien kenttien laidalla. Taitoa ja älyä riittää, mutta rajallinen koko vaatisi vielä pari räjähtävää askelta lisää liikettä massasta nousemiseen.
Myös Toivola huutaa "erityisominaisuutta". Kun on kaikessa kohtalainen, pitäisi liikkeen tai kamppailuvoiman parantua harppaus isompien minuuttien ansaitsemiseksi. 23-vuotiaana Toivolalla on jo 200 liigaottelua kasassa, mutta pistemäärä on ensimmäisen täyden kauden 16 pisteen jälkeen pudonnut.
Perjantaina poissa kokoonpanosta olivat sentteriehdokkaista Tommi Tikka ja Henri Kanninen. Kanninen kärsi viime kaudella loukkaantumisista. 26-vuotiaalla on yhä annettavaa kiekolliselle pelille, mutta kakkossentteriksi hänenkään paukkunsa eivät ole riittäneet.
Tikka on kokoonpanon varmin kortti, mutta kolmoseen. Aavistuksen raskasjalkaisesta Tikasta ei taidon ja liikkeen puolesta oikein kakkossentteriä saa, mutta hyvällä ketjulla hän on parhaimmillaan erinomainen ruuhkamies, hämmentäjä ja kaksinkamppailija. Liian suuri rooli voisi puurouttaa kiekollista peliä ja jumittaa sitä omaan päähän kaukaloa.
Mitä opimme tästä? Toinen vaihtoehto, eli tavoitteena oleva yhden lisäsentterin hankinta saattaa olla joukkueelle ainoa keino täyttää tuo paikka. Kerholla on kokoonpanossaan Collinsin takana ainakin kuusi vaihtoehtoa loppujen kolmen sentteripaikan täyttämiseksi, mutta kyseisen paikan täyttäminen näillä pelaajilla vaatisi hurjan tasonnoston joltain heistä. Ei vaikuta kovin todennäköiseltä.
Kiekollisen pelin kannata urheilijohtaja Mika Toivolalla siis riittää vielä tekemistä. Aikaa hänellä vielä on, mutta lopputuloksen pitäisi osua vähintään Collinsin tavoin. Lättyannos tilattu kermalla, hillolla ja terävillä luistimilla.
