Leijonien alkulohkon viimeisessä ottelussa Sveitsiä vastaan ei ollut tuloksellista panosta, sillä Ruotsia vastaan pelattava puolivälieräottelu oli jo varmistunut. Sveitsi oli ennen Suomen kohtaamista pelannut alkulohkonsa Kanada-ottelua lukuun ottamatta voitokkaasti, joten tilaisuus oli mainio tasonmittaukseen pudotuspelejä ajatellen.
Jo asetelma oli Sveitsi-otteluun lähdettäessä kummallinen, eikä varsinaiseen tasonmittaukseenkaan päästy.
Maalivahti Harri Säteri ei ollut vakuuttanut aiemmissa otteluissaan, mutta hän sai kaikesta huolimatta torjuntavuoron Sveitsiä vastaan. Emil Larmi oli maalilla isossa roolissa, kun Leijonat otti pakkovoiton Tanskasta – hyviä suorituksia ei kuitenkaan palkittu lisävastuulla.
Jos ajatuksena oli lepuuttaa Larmia puolivälierää ajatellen, mitä en usko, olisi todennäköisesti ollut parempi vaihtoehto saada Ruotsia vastaan kaksi edellistä ottelua torjunut maalivahti.
Granlundin kostoretkeä ei voi perustella mitenkään.
Nyt näin ei tapahdu joka tapauksessa, ja maalivahtiasetelmaa sotkevat Säterin haparoivat otteet.
Sveitsin ensimmäinen maali syntyi, kun Säteri torjui Sveitsin puolustusalueelta lauotun kiekon vaarallisesti eteensä, eikä NHL-hyökkääjä Kevin Fiala saamassaan maalipaikassa erehtynyt.
Pari minuuttia myöhemmin puolustaja Andrea Glauserin siniviivaveto meni Säterin taakse ilman maskia. Laukaus lähti suoraan poikittaissyötöstä, mutta urallaan erinomaisesti muun muassa olympialaisissa vuonna 2022 torjuneen Säterin olisi tuo kiekko pitänyt saada kiinni.
Säterin valitseminen maalille Ruotsia vastaan olisi valtava riski, mutta Larmikin on epävarma vaihtoehto. Hyvätkään otteet Isoa-Britannia ja Tanskaa vastaan eivät erityisen hyvin valmista NHL-tähtiä pursuilevaa Ruotsia vastaan.
Suomen pelissä kysymysmerkit eivät edes rajoitu maalivahteihin.
Ykköshyökkääjä Mikael Granlund on koko turnauksen ajan vaikuttanut olevan väärässä joukkueessa, kun sopivia ketjukavereita ei ole useista eri virityksistä huolimatta löytynyt. Sveitsiä vastaan litimärkäruutinen Jere Innala onnistui ylivoimalla viimeistelemään Granlundin syötöstä.
Aiemmissa peleissä Innala on vaikuttanut olevan suojatyöpaikassa maalintekijä, joka ei tee maaleja.
Jos Innalan maalista itseluottamusta ja muuta hyvää Suomen hyökkäykseen kenties tulikin, ne vaikutukset todennäköisesti mitätöityivät Granlundin menetettyä täydellisesti malttinsa ja harkintakykynsä.
Suurella todennäköisyydellä Granlundin törkytempusta seuraa pelikielto, jolloin pudotuspelijoukkueista vähiten maaleja tehnyt Suomi on ilman parasta hyökkäysasettaan.
Kun kolmatta erää oli jäljellä pari minuuttia, Sveitsin Glauser taklasi Granlundin rajusti mutta puhtaasti laitaan. Sveitsi oli puolitoista minuuttia aiemmin tehnyt 3–1-maalin, joten suomalaispelaajilla oli ymmärrettävästi tunteet pinnassa.
Silti Granlundin kostoretkeä ylipäänsä, saati lyömistä poikittaisella mailalla vastustajaa kaulaan, ei voi perustella mitenkään.
Granlund on joukkueen kapteeni, joten johtajuuteen pitää pystyä myös silloin, kun vastustajan tuloksellinen ja fyysinen paremmuus harmittaa. Viimeksi Kanada-ottelussa Suomi joutui kärsijäksi, kun fyysinen nahinointi vietiin liian pitkälle.
Onko jääkiekkoilijan egolla tosiaan mahdotonta saamansa iskun jälkeen nousta ylös ja luistella vaihtoaitioon rauhoittumaan?
Suurella todennäköisyydellä Granlundin törkytempusta seuraa pelikielto, jolloin pudotuspelijoukkueista vähiten maaleja tehnyt Suomi on ilman parasta hyökkäysasettaan. Siinä tilanteessa johtajuutta olisi muille tarjolla runsain mitoin, mutta painetila lamautti Leijonat jo Tanskaa vastaan kahdeksi eräksi.
Vaikea nähdä tästä ryhmästä nousevan uusia Mörköjä tai kevinlankisia kaatamaan NHL-miehistöjä, kun ainoat voitot toistaiseksi ovat Norjasta, Isosta-Britanniasta ja Tanskasta.
