Jääkiekon Mestarien liigassa CHL:ssä aloitettiin tämän kauden pudotuspelit tiistaina ensimmäisen kierroksen ensimmäisillä osaotteluilla. Liigan neljästä turnaukseen päässeesstä joukkueesta jatkaa enää Tappara, joka pelasi tiistaina Hakametsässä sveitsiläistä EV Zugia vastaan.
Keskieuroopan tunnetuimpiin ja kokoonpanoltaan väkevimpiin joukkueisiin lukeutuva sveitsiläisjoukkue saapui Suomeen häikäilemättömän vahvalla asenteella ja alusta asti oli selvää, etteivät vieraat arastelleet tamperelaisessa kiekkopyhätössä.
Kiivaassa kamppailussa nähtiin jatkuvasti vihellyksen jälkeisiä nahisteluita, kyseenalaisia taklauksia, kaksinkamppailuja sekä aggressiivisia maalilleajoja. Kasassa oli siis ainekset vallan mainioon kiekkoiltaan eurooppalaisten huippujoukkueiden kamppaillessa hampaat irvessä voitosta.
Kuuden maalin vauhdikkaasta ottelusta jäi tällä kertaa kuitenkin sangen kalsa maku, sillä kuumassa ottelussa nähtiin kyseenalaisia tilanteita, joista ei kuitenkaan tuomittu ulosajoja.
Ensimmäinen epäkohta oli Yannick Zehnderin huolimaton avojään kontakti Tapparan hyökkäyksen tämän kauden tähteen Tyler Morleyhin. Tuomaristo pohti tilannetta aikansa ja antoi lopulta sveitsiläiselle kahden minuutin rangaistuksen. Morley sen sijaan vaikutti sen sijaan kontaktin jälkeen poissaolevalta ja joutui lopulta jättämään ottelun kesken.
Toinen tätäkin kyseenalaisempi tilanne nähtiin toisen erän lopulla, kun sveitsiläisten turnauksen tehokkain hyökkääjä ja maajoukkueen tähtipelaaja Lino Martschini kohelsi Tapparan Ben Bloodin kanssa. Pienikokoinen Martschini ajoi rohkeasti kiekollisena pelaajan maalille, ja Blood puolestaan puolusti maalialuetta taklaamalla vastustajan jään pintaan. Tyypillinen tilanne jääkiekko-ottelussa siis.
Taklauksen jälkeen tilanne kuitenkin kuumeni, kun selälleen taklattu Martschini reagoi nostamalla vasemman jalkansa kohti Bloodia samalla pitäen katsekontaktin taklaajassaan. Tilanteesta ei tuomittu suoraan rangaistusta, mikä itsessään oli tuomarivirhe, mutta suurin epäkohta havaittiin vasta seuraavana päivänä turnauksen kurinpidon lausunnosta tilanteesta.
Pitkälti keskieurooppalaisten innon ja rahoituksen voimin pyörivä turnaus linjasi kurinpitonsa suulla, että Martschinin toiminta oli tuomittavaa, mutta eihän hän varmastikaan tarkoittanut potkaista Bloodia päähän, joten eipä tästä tilanteesta ole tarpeen antaa pelikieltoa.
Kerrataanpas tilanne:
- Hyökkääjä ajaa maalille ja taklataan jään pintaan.
- Kiivaassa ottelussa hyökkääjä käy kierroksilla ja tulistuu tilanteesta.
- Hyökkääjä ottaa katsekontaktin puolustajaan ja korottaa vasenta jalkaansa potkuliikkeen omaisesti siten, että luistin osuu selvästi puolustajan kypärään.
- Tilanteesta ei tuomittu rangaistusta pelin aikana, mutta jälkikäteen kuuluu jyrinää Keski-Euroopasta: ei pelikieltoa, mutta sen sijaan 600 euron sakko.
Kurinpitolausunnon mukaan tilanteessa havaittiin tahallinen potkuliike, pääosuma sekä välinpitämätön pelaaminen. Tilanteessa, jossa tähtipelaaja menettää hermonsa ja melkein sokeuttaa vastustajansa toisen silmän, rangaistus tuntuu lähinnä naurettavalta. Tilannetta voi pohtia myös siltä kantilta, että tahallinen potkuliike maalitilanteessa on lopputulemaltaan, maalin hylkääminen, pelaajalle ja joukkueelle selkeästi vakavampi kuin nimellinen rahallinen sanktio.
CHL on viime vuosina työskennellyt sinnikkäästi kasvattaakseen mainettaan vakavasti otettavana jääkiekkosarjana, jossa huippujoukkueet kamppailevat Euroopan parhaimman seurajoukkueen tittelistä, missä se onkin onnistunut melko hyvin. Sarja on nostanut profiiliaan karsimalla merkityksettömiä otteluita ja tiukentamalla osallistumisehtoja, minkä myötä joukkueet ovat alkaneet herätä turnauksen asettamaan urheilulliseen haasteeseen.
"Päätös on pelokas linjaus kohti epäurheilullista tulevaisuutta ja välttäviä yleisömääriä − kohti suoranaista kadotusta."
Tästäkin huolimatta sarjan tulevaisuus on vielä suuri kysymysmerkki, sillä yleisö ei ole vielä täysin löytänyt sarjaa. Tämän myötä CHL:llä ei ole juurikaan varaa harha-askelille tai maineen likaantumiselle, mikäli se haluaa kasvaa uskottavaksi toimijaksi kansainvälisessä jääkiekkomaailmassa.
Martschinin saama käytännössä merkityksetön tuomio törkeästä tempustaan kalskahtaa myönnytykseltä sveitsiläisten joukkueiden ja fanien suuntaan, mutta myös oman maineen kiillottamiselta. Läpsäisemällä hennosti sveitsiläistä ranteelle sarja antoi ymmärtää, että tähtipelaajat ovat sarjalle arvokkaampia kuin Euroopan tasolla heikommin tunnetut rivipelaajat.
Tuomiota arvostellessa kannattaa muistaa myös, että CHL:lle Sveitsi on sarjan ehdottomia sydänalueita rahoituksen näkökulmasta. Päätös on pelokas linjaus kohti epäurheilullista tulevaisuutta ja välttäviä yleisömääriä − kohti suoranaista kadotusta.
Omat moitteensa ansaitsee tiedotuksessa käytetyt sanankäänteet. Kurinpitolausunnossa todettiin, että potkuliike oli tahallinen ja että pelaaja on vastuussa teoistaan, mutta Martschini ei "nostanut jalkaansa pahat mielessään". Lausunnosta jää melkoinen selittelyn maku, jota korostaa annettu leikkimielinen tuomio.
Martschinin saama tuomio nakertaa CHL:n hiellä ja verellä rakennettua kilpailullista uskottavuutta kyseenalaistamalla sarjan oikeudenmukaisuuden ja urheilullisuuden. Tällä tiellä sarjalla on saavutettavissa vain katkeruutta ja mitäänsanomattomuutta. Mestarien liiga ansaitsisi mestarien kunnialle sopivan kurinpidon.
