Porin Ässät on ajautunut kummalliseen tilanteeseen.
Takana on yksi seurahistorian huonoimmista pääsarjakausista, eikä silti voi sanoa varmaksi, näkivätkö JYP-kotipeliin paikalle vaivautuneet katsojat jotain vieläkin ankeampaa.
Tähän aikaan viime vuonna Pata kynsi syvemmällä kuin aikoihin, mutta joukkue yritti kaikkensa. Niin sanotut tähtistatuksen pelaajatkin halusivat tosissaan ottaa koko miehistön reppuselkäänsä ja omalla esityksellään näyttää, että vielä taistellaan.
Nyt vaikuttaa siltä, että Ässien jänne ei kestä muutamaa peräkkäisten pelien viikonloppua eikä viime kautta äärettömän paljon pienempiä vastoinkäymisiä.
Loukkaantumishuolia toki on, mutta niidenkään taakse ei voi piiloutua.
Luovuttaminen kesken ottelun on jotain, mitä varsinkaan Porissa ei kannata maksavalle yleisölle tarjoilla. Porissa Ässiin suhtaudutaan asenteella, että kritiikistä huolimatta ymmärretään, mikäli joukkue ei vain pärjää parempiaan vastaan.
Pori hengittää jääkiekkoa vahvemmin kuin moni muu kaupunki.
JYP-ottelussa nähty selän suoristaminen ei ole ammattimainen tapa suhtautua maalinteko-ongelmiin. Varsinkaan sen jälkeen, kun edellisenä iltana on kliseisesti pudotettu eläintarhan väkeä hartioilta pois enemmänkin ja taottu viisi maalia yhteen erään.
JYP on perinteisesti voittanut ottelunsa Porissa jo pidempään, siinä ei ole uutta. Kotijoukkueella on silti velvollisuus yrittää loppuun asti.
JYP-otteluiden historia lienee ollut tiedossa jo Isomäki-areenan yleisölläkin, sillä vierailijoiden kolmas maali tyhjensi katsomonosia vauhdikkaasti. Pelikellossa oli lukema 37.42.
Jos kentällä kukaan ei usko voittoon, ei niin tarvitse tehdä katsomossakaan.
