Ennen pitkää koronapandemia koskettaa kaikkia. Jos vahvemmat ovat aiemmin talloneet heikommat alleen, heitäkään ei enää ole kukaan auttamassa.
Tuo asetelma näkyy kaikkialla. Valtiot velkaantuvat koronakriisin takia yhä pahemmin. Euroopan Unionissa velkaantumisen epätasaista jakautuneisuutta olisi mahdollista tasata EU:n koronabondeilla eli yhteisillä kriisivelkakirjoilla, mutta rikkaat maat − Hollanti etunenässä, Saksa ja Suomi peesaajanaan − eivät siihen suostu.
Vielä kaukaisemmalta ajatukselta tuntuu, että Liigassa ymmärrettäisiin, kuinka tärkeää yhteisvastuullisuus olisi tässä hetkessä. Kuten EU:ssa, Liigassakin on rikkaita ja köyhiä. Niitä, joihin pandemia iskee kaikkein kovimmin ja niitä, joille se lyhyellä aikavälillä on lähinnä harmillinen hidaste.
Jos − ja se on tällä hetkellä iso jos − Liiga-kausi pääsee alkamaan ajallaan syyskuussa, kaikki Liiga-seurat selviäisivät todennäköisesti hengissä. Toki erittäin raskain kulusäästöin. Siinäkin skenaariossa moni seura olisi todella pahassa talouskurimuksessa, kun yhteistyökumppaneiden rahahanat pysyvät pitkään kiinni ja kuluttajien ostovoima heikentyy väistämättä.
Jos taas tulevaankin kauteen tulee pandemian takia häiriöitä, on jopa kolmasosa Liiga-seuroista tiensä päässä ilman merkittäviä toimenpiteitä. Jääkiekon koronabondeja kaivattaisiin silloin kiireellisesti. Hyvin mahdollisesti tarve lainarahalle kasvaa monella paikkakunnalla, vaikka pahimmalta vältyttäisiinkin.
Ylipäätään on hyvä ymmärtää, että vaikka julkisuudessa on Liigan osalta puhuttu vain erinäisistä säästöistä, lainaraha on todennäköisesti jääkiekossa avainasemassa kriisin seurausten ylittämisessä. Aivan kuten muuallakin yhteiskunnassa.
Liki konkurssikypsä Liiga-seura ei saa lainarahoitusta miltään luukulta itsenäisesti. Sen sijaan yhteisesti Liiga osakeyhtiönä ja osakkaidensa yhteenliittymänä saisi lainaa enemmän kuin tarpeeksi. Liigalla on asettaa lainalle vakuudeksi tulevien vuosien kymmenien miljoonien TV-tuotot ja mahdollisuus ottaa lainaa merkittävästi yksittäistä seuraa pienemmin kustannuksin.
Mutta niin kuin Jutta Urpilainen perussuomalaisten painostuksen alla pakotti Kreikan antamaan tyhjänpäiväisiä vakuuksia eurokriisin vuosina, ei Kärppien hallitus suostu takaamaan yhteisiä velkoja, jotka saattaisivat koitua Pelicansin eduksi. Tai HIFK SaiPan tai Tappara Jukurien.
Parhaassakin tapauksessa vähintään kolmasosa seuroista ottaa pohjakosketuksen, jatkaa olemassaoloaan kiristämällä vyön niin tiukalle, että henki ei kierrä, ja Liiga sarjana jakautuu käytännössä kahtia. Liigan kilpailullinen aspekti muuttuisi tällöin tyystin. Keskelle sarjaa halkeaisi valtava railo.
Yhtään huonommassa skenaariossa taas ongelmat ovat jopa tuohon verrattuna moninkertaiset.
Liiga selviää nykyisellään vain nopeilla ja päättäväisillä toimilla, joiden kantavana ajatuksena täytyy olla yhteisvastuu seurojen kesken. Se on sitten eri asia, haluavatko kaikki seurat Liigan säilyvän nykyisellään.
Vaikka EU jatkaisi riitelyään koronabondeista, eivät Liigan rikkaat voi antaa heikompien nääntyä hengiltä.
