Juuse Saros on viimeiset kolme kautta kuulunut sarjan kirkkaimpaan maalivahtieliittiin. Saroksen tasosta kertoo esimerkiksi se, että hän on ollut NHL:n parhaalle maalivahdille jaettavassa Vezina trophy-palkinnon äänestyksessä neljän parhaan joukossa kahdesti putkeen.
Vezina trophy on sarjan GM:ien äänestämä palkinto, eli siinä menestyminen kertoo pelaajan arvostuksesta seurojen johtoportaissa. Samat johtoportaat tekevät myös päätökset pelaajien kauppaamisista.
Nashville Predators koki ison muodonmuutoksen viime keväänä, kun seurajohto pani organisaation tulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Silloisen GM David Poilen ja nykyisen GM Barry Trotzin johdolla seura kauppasi siirtorajalla lähes kaiken kaupaksi menevän. Pois saivat lähteä muun muassa Nino Niederreiter, Mattias Ekholm sekä Mikael Granlund.
Vaihtokaupoissa Predators sai tuleville vuosille varausvuoroja, jotka luovat vahvaa pohjaa joukkueen tulevaisuuteen. Toisaalta vaihtokaupat nähtiin luovuttamisena kauden suhteen.
Miten suomalaisvahti Saros reagoi joukkueen luovuttamiseen? Hän alkoi torjumaan kiekkoja kahta kauheammin, ja meinasi viedä Predatorsin lähes yksinään pudotuspeleihin. Lopulta paikka jäi vain kolmen pisteen päähän.
Kevätkaudella ei olisi ollut väärin sanoa Saroksen olleen sarjan paras maalivahti. Niin hyvä hän oli. Pudotuspelipaikka tyhjennysmyyntien jälkeen olisi nostanut Vezina-osakkeita entisestään.
Kesän koittaessa Predators kauppasi joukkueen varakapteenin, sentteri Ryan Johansenin Colorado Avalancheen. Täystuuletuksen kruunasi Matt Duchenen sopimuksen ulosostaminen. Seuran pajatso alkoi tyhjentyä, ja tähtipelaajista jäljelle jäivät enää Roman Josi, Filip Forsberg sekä Saros.
Nykyinen kausi on alkanut Predatorsin kannalta erityisen murheellisesti. Voittoja on kertynyt vain viisi, kun 14 ottelua on takana.
Takana ovat vain kriisiseura Edmonton Oilers, toinen Albertalainen pettymys Calgary Flames, sekä sarjan naurunaiheeksi joutunut San Jose Sharks.
Tähtivahti Saroksenkaan kauden aloitus ei ole ollut ihanteellinen, mutta siitä on vaikea syyttää itse Sarosta koko joukkueen pelin ollessa sekaisin. Torjuntaprosentti näyttää tällä hetkellä surullista lukemaa 89,4 %.
Uudelleenrakennus takaa räpiköintiä jatkossakin
Juuse Saros on 28-vuotias, eli parhaassa peli-iässään. Predatorsin uudelleenrakennus takaa sen, etteivät kantrikaupunkilaiset tule taistelemaan mestaruudesta lähivuosien aikana.
Predatorsin organisaatio maksaa tämän kauden jälkeen kaksi seuraavaa vuotta yli kymmenen miljoonan dollarin edestä palkkoja ulosostetuille ja kaupatuille pelaajilleen. Joukkueen ei siis ole edes realistisesti mahdollista koittaa taistella sarjan kärkisijoista, pudotuspelipaikatkin vaatisivat käytännössä ihmettä.
Predatorsin uudelleenrakennus tarkoittaa myös sitä, että mestaruusikkunan ollessa auki Saros ei ole enää todennäköisesti parhaimmillaan. Kun sen aika koittaa, Saros ei välttämättä ole edes joukkueensa ykkösmaalivahti. Takaa tulee kovaa vauhtia nuori venäläisvahti Jaroslav Askarov, josta on povattu sarjan kärkivahtia tulevaisuuteen.
Pohjasakasta mestaruustaistoon?
Mestaruustaistossa on vieläkin joukkueita ilman huippuluokan ykkösvahtia. Kriisijoukkue Edmonton Oilers on kipuillut viime vuodet ilman huippuvahtia, samoin viime vuosien mestarikandidaatti Toronto Maple Leafs. Voisiko esimerkiksi toinen näistä lähteä kosiskelemaan Sarosta? Molemmilla seuroilla on myös ensi vuodelle ensimmäisen kierroksen varausvuorot, joita voisi liikuttaa kaupassa.
Molemmat joukkueista tavoittelevat mestaruutta heti, ja pelkät haaveet lipuisivat lähemmäksi realismia Saroksen tasoisen maalivahdin kanssa.
Saroksen vaihtoarvo hipoo pilviä, sillä HPK-kasvatti pelaa tasoonsa nähden järkyttävän halvalla sopimuksella. 5 miljoonaa dollaria kaudessa takaava sopimus jatkuu kesään 2025 saakka.Tämän jälkeen Saros tulee varmasti saamaan isomman sopimuksen.
Saroksen nykyisen sopimuksen edullisuutta kuvaa se, että hän pelaa samanhintaisella sopimuksella kuin Oilersista AHL:ään passitettu Jack Campbell.
Saroksen vaihtoarvo siis laskee hetki hetkeltä. Miksei siis Predatorsin seurajohto kauppaa Sarosta heti? Saros tuskin panisi vastaan, jos pääsisi mestaruudesta taistelevaan joukkueeseen. Seura itse saisi kaupasta lisää materiaaleja uudelleenrakentamiseen.
Hiekka valuu siis tiimalasista uhkaavasti, mutta annetaanko sen loppua?
