Mielipide

Pelkkä yksilötaito ei riitä – Ville Peltosen on jo kyettävä päivittämään pelikirjaansa

LIIGA / Kolumni
Vuodet vierii, mutta mikään ei muutu. Ville Peltonen harjoittelee nyt jo kolmatta kauttaan hyökkäysalueen hyökkäyspelin valmentamista kehittymättä siinä juuri lainkaan.

Syöttö, syöttö, syöttö - Helsingin IFK:n hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen tiivistettynä viimeiset vuodet. Tämä kaikki tapahtuu suurelta osin vieläpä laitojen vieressä sekä kulmissa kaukana maalintekosektorista.

HIFK kiertelee, kaartelee, pörrää ja neppailee kyllä varsin näyttävästi pitkiäkin aikoja vastustajan päässä, mutta maalinteon kannalta varsin oleelliset asiat kuten laukaukset vaarallisista paikoista sekä muut tukitoimet puuttuvat. Näennäisesti ihan kivaa jääkiekkoa, mutta ei kuitenkaan.

Viimeisin ruma esimerkki puutteellisesta hyökkäysalueen pelaamisesta saatiin joukkueen keskiviikon ottelussa SaiPaa vastaan – erityisesti toisessa erässä. Ville Peltosen johtama ryhmä vietti erässä lähes 10 minuuttia aikaa hyökkäysalueella. Tuloksena kiekottelua SaiPan puolustusmuodon ulkopuolella sekä vaivaiset neljä laukausta vastustajan maalia kohti.

PELTOSEN OPPIMISKÄYRÄN HYÖKKÄYSALUEEN HYÖKKÄYSPELAAMISEN SUHTEEN VOIDAAN SIIS SANOA OLEVAN SANGEN LOIVA ELLEI JOPA OLEMATON.

Peltonen on kyllä saanut joukkueensa työmäärän sekä pelin rakenteen verrattain hyväksi omassa päässä, mutta hyökkäyspään osalta ei voida sanoa samaa. Taitavat yksilöt pitävät korkealla itseluottamuksella kiekkoa ahtaassakin tilassa vastustajan alueella, mutta tukitoimet kiekottomana loistavat samaan aikaan poissaolollaan.

Esimerkiksi maalille ajot puuttuvat, ohjattavaksi tarkoitettua kiekkoakaan on turha heittää, koska kukaan ei ole ohjaamassa tai seisomassa maskissa. Poikittaissyötöillekkään ei ole paikkoja kiekottomien vajaavaisten ratkaisuiden myötä.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää silloin syötellä laitojen vieressä vastustajan seisoessa puolustusmuodossa.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat tuttuja Peltosen kahdelta ensimmäiseltä päävalmentajakaudelta ja sama näyttää jatkuvan myös nyt. Peltosen oppimiskäyrän hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisen suhteen voidaan siis sanoa olevan sangen loiva ellei jopa olematon.

HIFK:n pelin rakenne vaikuttaa muilta osin olevan varsin hyvässä kunnossa, mutta hyökkäysalueella pelkällä kiekonhallinnalla ei ansaitse mitään. Pelkällä taitavien yksilöiden keskinäisellä näyttävällä kiekon neppailulla on vaikea ennustaa hohdokasta kevättä Nordikselle.

Vaikka sarjataulukossa helsinkiläiset ovatkin tällä hetkellä varsin korkealla, mustia pilviä leijailee HIFK:n ylle koko ajan lisää ellei kokonaisvaltaista hyökkäyspelaamista saada paremmaksi Peltosen johdolla, 

Kaiken kukkuraksi peltoskiekkoa on edessä vielä kaksi kautta lisää. 

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös