Pari vuotta sitten varattu Hyvinkään Ahmojen kasvatti Viitanen oli tämän kevään Future Watchin Avalanchen top ten-listan yhdeksäntenä, mutta koska hän kärsi kauden aikana erilaisista vammoista (polvet, sormi) en uskonut sopimukseen aivan vielä. Tosin tilanne tuli hieman yllätyksenä pelaajallekin.
- Ensiksi pitää onnitella yllättävästä ammattilaissopimuksesta.
- Kiitoksia. Joo, kyllä itsellekin tuli vähän yllätyksenä nämä sopimuskuviot, mutta tällästä tää
lätkämaailma joskus on. Ikinä ei tiedä mitä tapahtuu.
- Milloin sait itse tietää että sopimusta oli tarjottu? Sopimus julkaistiin tänään, mutta kai se jo
allekirjoitettiin aiemmin?
- SM-liigan runkosarjan loppupuolella agentti [Petteri Lehto] soitti ja sanoi että Colorado haluaa
aloittaa neuvottelut. Sitten oli vähän aikaa hiljaisempaa, kunnes pari kuukautta sitten sain sähköpostilla agentilta ekat tarjoukset. Reilu kuukausi sitten tuli faxilla esisopimus ja n. 3 viikkoa sitten allekirjotin sen lopullisen sopimuksen. Elikä kaikki tapahtui aika nopeasti.
- Ovatko sopimuksen rahamäärät liikesalaisuus? Saitko allekirjoitusbonusta?
- Kyllä ne summat taitaa olla liikesalaisuus, joten en voi antaa tarkkoja summia. Sain ihan mukavan allekirjoitusbonuksen. Kaiken kaikkiaan sopimus oli sellainen mitä haettiin, joten ei voi olla rahallisesti pettynyt ollenkaan.
- Oletko jo käynyt Denverissä rookiecampillä tai vastaavalla?
- Itseasiassa tulin Denveristä eilen (lauantaina 28.6.) takaisin. Siellä oli sopimuksenalaisten nuorten
pelaajien leiri. Ainoastaan yhdeksän kaveria oli kutsuttu. Maanantaina mentiin ja perjantaina
lähdettiin tulemaan takaisinpäin. Pari testiä ja luentoja.
- Ovatko Avalanchen lääkärit tarkistaneet polviesi - ja muidenkin paikkojen - kunnon? Oletko
omasta mielestäsi jo kunnossa ja täysin toipunut syksyn polvileikkauksesta?
- Kroppa tarkastettiin leirin alussa. Kaikki paikat on kunnossa ja treenaaminen sujuu. Ei ole ollut
mitään ongelmia kropan suhteen tänä kesänä.
- Syyskautesi meni polviongelmien takia pommiin, mutta ei kevätkautesikaan odotusten mukaan sujunut? Pelejä tuli Mestiksessä, SM-liigassa ja A-junnujen pudotuspeleissä (ulosajo!?)
- Kevätkausi ei todellakaan mennyt odotusten mukaan. Suurin syy tähän oli oikean käden etusormen murtuminen joulukuussa. Voi melkein sanoa että mun koko kevätkausi oli täysi vitsi. Pari puolittaista peliä A-junnuissa, runkosarjan viimeinen peli Bluesissa ja [SM-liigan] play-offit katsomossa ei oikein vastannut odotuksia. Tuosta ulosajosta sen verran että tuomarit ovat aina
oikeassa....
- Onko sinulle jo kerrottu millaiset odotukset ja suunnitelmat Colorado Avalanchella on sinun suhteesi? Millaiset ovat sinun ja agenttisi Petteri Lehdon odotukset ensi kaudesta?
- Ei ole ollut vielä mitään puhetta odotuksista seuran puolelta. Omat odotukset ensi kaudella on pelata ehjänä. Päästä pelaamaan mahdollisimman paljon on se mihin pyritään. On tullut oltua niin paljon loukkaantuneena, että itse peliä kaipaa aika paljon. Petteri tietenkin haluisi, että pelaisin NHL:ssä koko kauden, että se sais enemmän $$$$$$$$$... Ei vaan, Peten kanssa ollaan juteltu tästä
ja se on kanssani samaa mieltä, että ei ole väliä, jos pelaa farmissa kunhan pysyy ehjänä. Ja jos pääsee pari kerta ylös, niin se olis tosi hienoa. Pitää Petelle nostaa hattua, se on hoitanu minun asioita uskomattoman hyvin.
- Oletko asettanut minkäänlaista aikataulua itsellesi, esim. ensimmäinen kausi Hersheyssä, toisena kautena pari ylöskutsua Denveriin, mutta pääosin Hersheyssä ja kolmantena kautena NHL:n vakiokokoonpanoon?
- En minä ole asettanut itselleni minkäänlaista aikataulua. Tietenkin tavoite on pelata NHL:ssä koko ajan. Sehän on se unelma, minkä perässä sinne mennään. Jos se [tavoitteen saavuttaminen] tarkoittaa sitä että, pelataan kaksi vuotta farmissa ja kolmas kausi ylhäällä, niin se on se hinta mikä
siitä paikasta pitää maksaa. Pitää olla valmis sitten kun se paikka annetaan, että sen pystyy sitten pitämään.
- Kiitoksia kommenteista ja hyvää kesää.
Kun aloin sopimuksen julkaisemisen jälkeen tarkastella Viitasen mahdollisuuksia ottaa pelipaikka suoraan NHL:ssä, niin ne tuntuivat aika pieniltä. Todella harvoin nuorelle puolustajalle käy niin kuin Ossi Väänäselle, joka pelasi heti ensimmäisen kautensa kokonaan ylhäällä Phoenixissa. Suurin osa NHL-seuroista kouluttaa nuoria pakkejaan yksi-kolme kautta AHL:ssä, ennen kuin nostaa heidät isojen poikien liigaan. Tämän tavan ovat tällä kaudella kokeneet ensimmäisen kierroksen varaukset Ron Hainsey Montrealissa, Christian Backman St. Lousissa ja Igor Knyazev Carolinassa,
jotka ovat opetelleet Pohjois-Amerikan tavoille farmijoukkueen bussimatkoilla. Siksi pidänkin
todennäköisenä, että ensi kaudella Bears-paidassa on taas yksi suomalainen seuraamassa Ville Niemisen ja Riku Hahlin jalanjälkiä - tai siis luistimenpiirtoja. Nemolta vakituisen NHL-paikan valtaaminen kesti reilut kolme kautta, kun Hahlille sama onnistui vajaassa kaudessa. Viitasen kohdalla uskon, että mahdollinen pelaajalakko/työsulku siirtää ex-Ahman NHL-debyytin aina
kaudelle 2005-06 asti.
Puolustuksen tulevaisuus näyttää hyvältä
Vielä ennen kauden alkua pidin nuorten pakkien puutetta organisaation toisena heikkona kohtana, mutta tilanne on muuttunut kevään ja kesän kuluessa. Viitasen onneksi Avalanchella kuitenkin tuntuu olevan tällä hetkellä olevan jopa ylitarjontaa hyökkäävän tyylin pakeista, mutta heikommin ovat asiat puolustuspeliin keskittyvien korstojen kanssa.
NHL-tasolla hyökkääviä miehiä on kaksi, Rob Blake ja Derek Morris, ja maaliskuussa Avalanche solmi sopimuksen kahden tämän tyylisen pakkilupauksen, pienikokoisen ja taitavan leftin miehen John-Michael Lilesin ja vuonna -84 syntyneen rightilta ampuvan Johnny Boychukin, kanssa. Lisäksi
Future Watchissa Avalanchen lupaavimmaksi puolustajaprospektiksi nimetty Tom Gilbert on
tyyliltään hyökkäävä pakki. Ja varmuuden vuoksi Lacroix hankki kahdessa erillisessä kaupassa seuraan kaksi pakkiprospektia lisää. Ensin Nashvillestä saatiin Tomas Slovak ja Reinprecht-kaupassa Kalliovuorten suuntaan siirtyi Keith Ballard, jonka vahvuuksiksi mainostetaan luistelua, hyvää syöttötaitoa ja kovaa laukausta. Kun mitoiksi kerrotaan 180 senttiä - 85 kiloa, niin tarjolla tuntuu olevan tyypillinen pienehkö hyökkäävä pakki.
Yliopistosarjoissa menestyksekkäästi pelannut Liles on vielä Ballardiakin selvästi pienempi. Pikku
jenkki totutellee tulevalla kaudella ammattilaiskiekkoilun vauhtiin AHL:ssä, sillä huhtikuun trade
deadlinilla hänen tieltään kaupattiin samantyylinen Bears-pelaaja Alexander Ryazantsev. Koska Liles on kooltaan - ja pelityyliltään - brianrafalskimainen, niin hänen kykynsä selviytyä isokokoisten ammattilaishyökkääjien puristuksessa jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Syksyn harjoitusleiri ja ensi kausi kertovat jo paljon Lilesin NHL-potentiaalista.
Lilesia kolme ja puoli vuotta nuorempi Boychuk jatkanee sopimuksesta huolimatta uraansa vielä vuoden verran juniorisarja WHL:ssä. Toivottavasti Boychuk pääsee pelaamaan Kanadan nuorten maajoukkueessa vuoden vaihteen MM-kisoissa, niin päästään Suomessa näkemään kanadalainenkin
Avs-lupaus.
Jo Lilesin ja Boychukin sopimukset antoivat minulle toivoa, että tulevaisuuden pakkivajaus olisi korjautumassa ja varaustilaisuuden yhteydessä tehty vaihtokauppa Nashvillen kanssa lisäsi toiveikkuuttani entisestään. Avalanchen kannalta draftiviikonloppun parhaaksi siirroksi saattaakin
osoittautua venäläisen laituri-sentteri Sergei Soinin pelaajaoikeuksien vaihtaminen tsekkiläissyntyisen puolustajan Tomas Slovakin pelaajaoikeuksiin. Soin ei ole ollut kovinkaan innokas siirtymään Pohjois-Amerikkaan, kun taas Slovak on pelannut viimeiset kaksi Kanadassa
Kelowna Rocketsissa - ja pelannut hyvin. Päättyneellä kaudella kaksikymppinen Slovak voitti sekä
WHL:n runkosarjassa että pudotuspeleissä puolustajien pistepörssin. Avalanchen pääskoutti Jim Hammett arvio tsekin taidot yllättävän korkealle, ”Hänellä on NHL-tason laukaus jo nyt. Hän on sen tyyppinen pelaaja, joka pystyy auttamaan meidän ylivoimapeliämme. Mutta Slovak ei ole
yksipuolinen kaveri. Hän on erittäin hyvä myös omassa päässä.”
Jollei Slovak mahdu NHL-joukkueen kokoonpanoon, niin hän vie yhden pelipaikan farmijoukkue Hersheyssä. Keväällä AHL:ssä muutamia pelejä pelannut Liles sekä toisen vuoden ammattilainen Agris Saviels vievät farmijoukkueesta kaksi pelipaikkaa. Yksi paikka on varattu vuoden jatkosopimuksen saaneelle 25-vuotiaalle Marc Busenbergille. Koska AHL-joukkueen kokoonpanossa on yleensä kolme-viisi farmiveteraania ja lisäksi harjoitusleirille saapuu myös
vapaita agentteja ja todennäköisesti pari yliopistoreitin hylännyttä kokelasta, niin Viitasella on harjoitusleirillä kova työ valloittaa itselleen vakiopaikka Bearsien puolustuksessa. Tehtävää vaikeuttaa Hersheyn ja Tampa Bay Lightningin solmima sopimus pelaajavaihdosta, minkä
perusteella Tampan pitäisi lähettää ensi kaudella peräti kuusi pelaajaa Hersheyhin. Suomalaisen
kannalta täytyy toivoa, että kuusikosta selvä enemmistö on hyökkääjiä.
Top four-paikan ottaminen Bearseista ei ole kuitenkaan Viitaselle mahdoton tehtävä, sillä hänen etuinaan pelipaikka- ja aika taistelussa ovat iso koko, pelityyli ja sopiva kätisyys. Nuoria, puolustusapeliin keskittyviä sopimuksenalaisia leftin pakkeja seurassa ei tällä hetkellä oikeastaan ole. Kesäkuun lopussa Nashvillestä hankittu 28-vuotias Karlis Skrastins tulee pelaamaan Denverissä puolustavassa roolissa, mutta ei hänkään varsinainen muurinmurtaja ole. Martin Skoula on toinen leftin mies seuran NHL-viisikossa - Blake, Foote, Morris, Skrastins, Skoula - mutta hänen kuvaamisensa puolustavaksi puolustajaksi tekisi suurta vääryyttä Rod Langwayn ja Adam Footen seuraajille. Avalanche on varannut parin viimeisen vuoden aikana useitakin ”defense first”-tyylisiä
puolustajia, mutta viime vuonna varattujen Eric Lundbergin ja Taylor Christien tai tänä vuonna otettujen David Liffitonin ja Darryl Yacboskin kehittyminen ammattilaistasolle taitaa kestää vielä useamman vuoden.
Yksi ensi kauden isompia kysymyksiä Lacroixille ja muulle johtoryhmälle onkin mitä tehdä hymypoika Martin Skoulan kanssa. Periaatteessa tsekillä on kaikki ominaisuudet huippupakiksi, mutta lupaavan alun jälkeen hänen kehityksensä on polkenut parin viimeisen kauden ajan
paikallaan. Lacroix mielellään kauppaisi tämän arvoituksellisen nuorukaisen muualle, mutta
siirron tiellä on pari estettä. Yksi: Avalanche-organisaatiolla on pula NHL-pakeista. Kun de Vries ja
todennäköisesti Bryan Marchment siirtyvät muualle, niin pakkivajaus on akuutti. Kaksi: Skoulan kauppa-arvo on niin vähäinen, ettei hänestä saa hankintalistan kärjessä olevaa voimahyökkääjää tai edes lista kakkosena olevaa nuorta puolustavaa puolustajaa.
Bearsien ongelmana on ollut jo pari vuotta se, että emäorganisaation pakkilupaukset eivät ole pystyneet tyydyttämään edes AHL-joukkueen tarpeita. Farmin nuorukaisista alisuoriutuja Alex Ryazantsev dumpattiin keväällä Nashvilleen. Rookie Agris Saviels pelasi loukkaantumisten rikkoman epätasaisen kauden ja joutui hakemaan vauhtia sekä vaihtopenkiltä että ECHL:stä.
Mammutti Will Magnuson lopetti kiekkoilun syksyllä, mutta ilmoitti keväällä yrittävänsä sittenkin uudestaan ja pelasi loppukauden ECHL:ssä. Tulokset olivat kuitenkin sen verran heikkoja, että hänen olisi kannattanut pysyä syksyisessä päätöksessään. Tämän kolmikon saavutuksia katsoessa
harmittaa Lacroixin pihtailu vuoden 2000 varauksen Kurt Sauerin kanssa. Viime keväänä seura ei päässyt sopimukseen Sauerin kanssa, josta tuli tämän vuoksi rajoittamaton vapaa agentti. Hän teki sopimuksen Anaheimin kanssa ja oli yksi Mighty Ducksien vakiopuolustajista runkosarjassa,
pudotuspeleissä ja Stanley Cupin-finaaleissa....
Avalanchen nuoremman suomalaisvarauksen Mikko Kaltevan tilanne on toinen kuin ammattilaissopimuksen solmineen Viitasen. Kaltevalle tavoitteena on saada peliaikaa SM-liigassa, päästä pelaamaan nuorten MM-kisoissa, pelata hyvät kisat, kehittyä pelaajana kaikilla osa-alueilla
ja kerätä kolme-viisi kiloa lisää lihasmassaa. Näiden tavoitteiden saavuttamisen jälkeen voidaan kohdistaa katse hiukan kauemmaksi, ammattilaissopimuksen saamiseen.
Tämän vuoden varaustilaisuudessa Avalanchella oli käytössä kahdeksan vuoroa. Ensimmäisenä päivänä joukkueella oli Rob Blake- ja Bryan Marchment-kauppojen seurauksena vain yksi
varausvuoro. Päivän ainoa Avs-valinta kohdistui toisella kierroksella kanadalaiseen puolustavaan puolustajaan David Liffitoniin. Ilmeisesti organisaation kykyjenetsijöiden johto on tyytyväinen aiempina vuosina varattujen puolustajien - joita viime vuonna oli peräti viisi -
kehitykseen, sillä toisen päivän seitsemästä varauksesta peräti kuusi oli hyökkääjiä ja vain yksi puolustaja, loukkaantumisista kahtena viime vuonna kärsinyt Darryl Yacboski. Molemmat Avalanchen varaamat puolustajat ovat pelityyliltään puolustavia puolustajia ja pelaavat Kanadan
juniorisarjoissa. Heidän kypsymistään NHL-pelaajaksi saadaan odotella parhaassa tapauksessa kaksi vuotta, todennäköisemmin kolmesta neljään vuoteen. Siis jos heistä koskaan edes kehittyy NHL-pelaajia.
