Kisojen välisarjat siirtyvät huomenna historian sivuille ja neljännesfinaalit alkavat. Elyseellä on luvassa vielä kaksi kovaa pudotuspeliä välisarjan viimeisten vääntöjen lisäksi. Kaupunkia elävöittäneet turistit ovat tehneet kisakrääsän myyjät onnellisiksi ja ulkomaanelävienkin silmistä loistaa ilo siitä, että he ovat saaneet luopua kukkaronsa sisällöstä täkäläisten alkuasukkaiden hyväksi. Riemu on yhteistä.
Alkusarjassa ääntä pitänyt latvialaisten suuri joukko on pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edellä. Olisivat saaneet olla vaikka kisojen loppuun saakka paikalla nuo ilopillerit. Vielä hetken omien maidensa pelipaitoihin sonnustautuneet kisaturistit värittävät keväistä katukuvaa Turussa.
Laulu raikaa kaupungin ravintoloissa eri maiden kannattajien ottaessa mittaa toistensa musikaalisuudesta. Enemmälti kuitenkin äänivaroista. Kiekkoväen kesken vallitsee hyvä henki.
Rehtiä peliä
Jääkiekosta puhuttaessa puhe kääntyy usein lajin väitettyyn väkivaltaisuuteen. Tätä keskustelua ovat monesti mediassa käyneet ihmiset, joiden oma kosketuspinta lajiin on vähäinen tai vallan olematon. Lähtökohta on monella tarkoitushakuinen ja asenne ennalta selvä riippumatta faktoista, joita väännellään omien tarkoitusperien saavuttamiseksi.
Aika paljon saa mielikuvitustaan käyttää, että keskustelulle löytyy aineksia näistä kekkereistä. Silti ei pidä aliarvioida sosiaalitanttojen ja muiden maailmanparantajien kekseliäisyyttä. Näytteitä on aina tv-ohjelmien juontajista asti.
Usein on onnistuneesti puhuttu koko aiheen ohi näkemättä metsää puilta. Mielestäni näissä kisoissa jääkiekko on lajina näyttänyt joukkueiden peliesitysten myötä voimansa rehtinä urheiluna. Peli on ollut siistiä.
Aiheellista arvostelua herättäneitä vääriä taklauksia on ollut kisoissa todella vähän ja yleistä paheksuntaa aiheuttavat sinänsä vaarattomat tappelut ovat puuttuneet kokonaan. Rehtejä kunnon taklauksia näkisi mielellään useammin. Taito taklata ja ottaa taklauksia vastaan tuntuu vain olevan katoavaa kansanperinnettä.
Jos jotakin halutaan tehdä, niin kiinnitetään huomiota mailahäirintään. Siinä on laajemmassa mittakaavassa ja varsinkin omassa liigassamme todellinen ongelma.
Liian suuria tasoeroja
Tuomarit ovat yleisesti ottaen onnistuneet hyvin tehtävässään. Päänvaivaa onkin aiheutunut liian suurista tasoeroista, kun A-sarjaan pitkälti taloudellisista syistä otettuja maita on tullut mukaan, jotta kaikki muuten "tarpeelliset" maat voisivat osallistua kisoihin. Aikanaanhan kisoja laajennettiin, että Saksa mahtuisi mukaan urheilullisen menestyksen puutteesta huolimatta.
Jos lompakko ei tekisi päätöksiä, vaan pysyisi paikallaan povitaskussa, oltaisi nämäkin ongelmat voitu välttää. Kun tasoerot nousevat liikaa, on tuloksena selkeästi heikomman epätoivoinen yritys pysäyttää taitavampi. Tästä seuraa suurinumeroisia pakkopullapelejä joita pelaajatkin aiheesta kritisoivat. Tällaisesta suuntauksesta kärsii koko laji.
Kiekkoväellä homma hanskassa
Kokonaisuus on kuitenkin reippaasti plus-merkkinen. Monista muiden lajien suurtapahtumista poiketen järjestyshäiriöt ja suoranainen katsomoväkivalta eivät kuulu jääkiekkoon. Yleinen hyvä mieli ja oikea asenne on näkynyt niin hallissa kuin kaupungillakin.
Kaukalossa on nähty rehtiä peliä ja kovaa yritystä, sekä häikäisevää taitoa ja yhteispeliä. Monet ottelut ovat olleet todella hyviä. Meillä on todella syytä olla ylpeitä tavasta, jolla turnaus on sujunut. Sarvet ja hampaat on pidetty piilossa. Parhaat pelit ovat vielä jälellä ja kliimaksia odotetaan.
Jatketaan samalla tavalla loppuun asti!