Järvenpääläinen Matti Lievonen on Mestistä seuraaville tuttu jo parin vuoden ajalta. Aikaisempina kausina tämän KJT-kasvatin peliaika on jäänyt vähiin, mutta nyt vastuuta on tullut – myös erikoistilannepelaamisen muodossa.
- Vastuuta olen tosiaan pystynyt ottamaan enemmän. Kiekollinen peli on parantunut ihan selvästi – ja pelinluku. Sitten tässä on loppukaudesta tullut kokeiltua myös puolustuspeliä, joka on parantunut huomattavasti, Lievonen viittaa syihin, jotka ovat johtaneet suuremman vastuun saamiseen.
Lievonen tunnetaan paremmin hyökkääjänä, mutta tällä kaudella mies on kokeillut myös puolustajan tontilla pelaamista. Paremmin hyökkääjänä viihtyvä Lievonen kuitenkin toivoo palaavansa ensi kaudella tutummalle pelipaikalle.
- Pikkaraisen Kimmo lähti JYP:iin ja meillä oli vähän puolustajapulaa. Valmentaja kyseli sitten yhtenä päivänä, että kiinnostaisiko puolustuspelaaminen. Mä sanoin, että mikä ettei, voisihan sitä kokeilla. Siitä sitten päädyttiin puolustuslinjoille, Lievonen valottaa pelipaikkamuutoksensa taustoja.
- Kyllä mä sanoin Hodolle (Seppo Repo, tätä kirjoitettaessa vielä KJT:n valmentaja) että kyllä mä hyökkääjänä mieluummin pelaan. Kyllä mä siis hyökkääjäksi ensi kaudella aion palata.
Lievonen näkee, että jotkut jääkiekon osa-alueet ovat hänellä jo varsin hyvin hallussa, mutta paljon on vielä kehitettävääkin.
- Lisää vielä sellaista rauhallisuutta pitäisi saada peliin ja ehkä vähän kiekkovarmuutta – vaikka tekniikka muuten onkin hyvä. Luistelutaito mulla on mielestäni hyvä. Kyllähän niitä kehitettäviä osa-alueita kuitenkin vielä löytyy: taklauksia pitäisi pistää enemmän peliin ja saada vähän enemmän aggressiivisuutta, Lievonen luettelee.
Kovana harjoittelijana tunnettu Lievonen myöntää yrittäneensä jopa vähentää harjoittelun määrää viime aikoina. Lievonen kertoo, että harjoittelu on kesäisin kovempaa, sillä talvella on pelejä niin paljon, että treenaaminen jää vähän vähemmälle.
- Yllättävän paljon sitä on tullut harjoiteltua. Esimerkiksi viime kesä meni ehkä vähän liikaakin treenatessa, kun harjoituskertoja tuli viikossa jopa 12-14. Kauden aikana, kun pelejä on paljon, teen noin kolmena päivänä viikossa punttitreeniä tai vastaavaa. Siihen sitten päälle vielä jäällä tapahtuvat harjoitukset. Uutena harjoituksiin on viime aikoina tullut mentaalinen eli henkisen puolen harjoittelu, joka on todella tärkeää.
Lievonen tunnetaan rauhallisena pelaajana, jota on todella hankala saada hermostumaan kaukalossa. Ovatko hermot kuitenkin menneet joskus totaalisesti?
- Itse asiassa hermot eivät ole kertaakaan menneet täysin. Mä olen välillä ehkä vähän liiankin rauhallinen, peliin pitäisi saada lisää aggressiivisuutta. Mutta kyllä mulla toi hermokontrolli on aika hyvä, ei ole paljon tilanteet lähteneet käsistä.
Tällä hetkellä Lievonen keskittyy kiekkoiluun, ja katsoo, mihin asti rahkeet riittävät. Opiskelu on saanut väistyä harjoittelun tieltä – ainakin toistaiseksi.
- No joo, mä olin puoli vuotta tuolla TKK:lla Otaniemessä automaatti- ja systeemitekniikkalinjalla opiskelemassa. Päädyin siihen tulokseen, että ei oikein vielä tässä vaiheessa opiskelu maittanut. Menen luultavasti osa-aikatöihin ja katson, onko tästä jääkiekosta ihan leipätyöksi. Varmaan ainakin pari vuotta tässä nyt menee jääkiekkoon panostaessa.
Lievonen elää päivän kerrallaan eikä osaa vastata kysymykseen siitä, missä hän mahdollisesti olisi viiden vuoden päästä.
- Sitä nyt on ihan vaikea sanoa. Pitää elää nyt ihan päivä kerrallaan ja katsoa, mihin tässä mennään. Tuollaista on kuitenkin turha lähteä veikkailemaan tässä vaiheessa. Kai mullekin joku kohtalo sitten on, Lievonen naurahtaa.
”Suomalaisen Jaska pitää kopissa yllä kovaa hevimeininkiä”
Lievonen on nyt kiertänyt Suomea pari vuotta KJT:n edustusjoukkueen matkassa. Mieluisimmat vieraspelipaikat löytyvät läheltä, ja pahimmaksi pelipaikaksi Lievonen kokee Turun Kupittaan.
- Tietysti nämä lähikuntien pelit ovat mukavia. Ahmoja vastaan Hyvinkäälle ja Tikkurilaan Kiekko-Vantaan vieraaksi on kiva mennä pelaamaan. Kyllä näitä vaikeitakin paikkoja kuitenkin löytyy: esimerkiksi Turussa Kupittaalla on todella pitkä kaukalo, ja meidän on ollut yleensä hankala pelata siellä. Tällä kaudella meillä on kuitenkin sujunut pelit ihan hyvin sielläkin. Lähinnä Turussa nyt on ollut hankala pelata, mutta eihän helppoja pelejä oikeasti ole olemassakaan. Kotonahan se kuitenkin kaikkein mieluisinta on pelata.
Mestis on tällä kaudella saanut paljon aikaisempaa enemmän näkyvyyttä, kun Urheilukanava on näyttänyt maanantaisin toiseksi korkeimman sarjatason pelejä television välityksellä. Lievonen myöntää myös katselleensa televisioituja pelejä ja olevansa positiivisesti yllättynyt. Entä ovatko paikalla olleet kamerat vaikuttaneet pelaajan otteisiin kentällä?
- Mitä mä nyt olen muutaman pelin katsonut, niin ihan positiivisesti olen yllättynyt. Hyvää selostusta pelistä ja ihan ammattitaitoisia kameramiehiäkin näyttää olevan. Ihan mukavahan se on ollut katsella niitä pelejä. Kun itse olen pelannut, niin alussa on ollut pientä jännitystä, mutta se on mennyt ohi sitten pelin edetessä, Lievonen kertoo.
Lievosen mukaan Mestiksestä löytyy paljon hyviä pelaajia, mutta kukaan ei ole jäänyt mieleen erityisen pahana vastuksena.
- Mä en ole pahemmin keskittynyt muihin pelaajiin, ei mulla niistä sen ihmeellisempää sanottavaa ole. Kyllähän sieltä kuitenkin löytyy hyviä pelaajia ja veskoja, joita vastaan on hankala pelata.
Luulisi, että KJT:n kaltaisesta nuoresta joukkueesta löytyy värikkäitä pukukoppipersoonia. Kuka vastaakaan joukkueen viihdyttämisestä pukukoppitiloissa, ja millainen musiikki pauhaa taustalla?
- Musiikkitarjonta on ihan laidasta laitaan. Suomalaisen Jaska (joukkueen maalivahti) pitää kovaa hevimeininkiä yllä. Kyllähän siitä välillä tulee nalkutusta muiden pelaajien suunnalta. Hyvin esimerkiksi Iippo Suutarinen kuitenkin hoitaa sen musiikki- ja huumoripuolen siellä kopissa. Myös Tommi Elomo on sellainen värikäs persoona, Lievonen paljastaa palasen KJT:n pukukoppielämästä.
Kokeneen Jaska Vilenin rooli kentällä on ollut kauden aikana suuri. Mies taistelee tilanteessa kuin tilanteessa loppuun asti ja on hyvänä esimerkkinä nuoremmille pelaajille. Tieto siitä, että Vilen on se henkilö, joka valaa pelaajiin uskoa vaikeilla hetkillä, ei tulekaan toimittajalle yllätyksenä.
- Kyllähän tämä meidän kapteeni Jaska Vilen on sellainen henkinen johtaja. Jaska näyttää muutenkin siellä kaukalossa omalla esimerkillään sen, miten se homma toimii.
Mutta miten Mestis-pelaaja valmistautuukaan otteluun pelipäivänä?
- Ei siinä muuta kuin tuhti aamupala. Sen jälkeen aamujää, joka kestää noin puoli tuntia, ja sen jälkeen käydään jossakin syömässä. Päivällä ehkä pienet torkut ja sitten koko päivän vaan ajattelee sitä, mitä siinä illan pelissä tuleekaan tapahtumaan. Ihan rauhallisesti pitää keskittyä vaan ja syödä hyvin. Sitten vaan hallille ja eikun menoksi!
Monet lapset – mikseivät myös vanhemmat ihmiset – varmasti haaveilevat siitä, millainen olisi heidän unelmamaalinsa. Myös Lievoselta löytyy visio siitä, millainen olisi ”täydellinen osuma”.
- Muistan, kun katselin aikoja sitten pienenä telkkaria. Summasen Raimo vei siellä kaksi pakkia hienosti pihalle. Se laittoi kiekon luistimeen ja liukui siitä pakkien välistä ja otti kiekon samalla mukaan ja vei lopulta veskarin kahville. Se oli mun mielestä hieno maali, mutta itse olisin vielä lisännyt sen, että ollessani veskarin kanssa vastatusten pistän kiekon vielä omista längistä hienosti ylänurkkaan, Lievonen muistelee.
”Repo osaa antaa pelaajille hyvää palautetta”
KJT:n valmentajana tällä kaudella on häärinyt mittavan peliuran itsekin aikoinaan tehnyt Seppo ”Hodo” Repo. Haastattelua tehtäessä ei vielä näkynyt minkäänlaista ennusmerkkiä Revon keskiviikkona saamista potkuista. Kokenut valmentaja korvattiin kakkosvalmentaja Jan Lehdellä.
Lievonen kertoi olevansa tyytyväinen Revon oppeihin.
- Koska hänellä on henkilökohtaista kokemusta pelaajauralta, niin hän on hyvin pelaajaläheinen. Mä erityisesti diggaan siitä, että Repo pistää joukkueen kehittymisen lisäksi huomiota myös pelaajien henkilökohtaiseen kehittymiseen. Kun itse menee kyselemään asioista, niin saa kyllä hyvää palautetta.
KJT koki muutoksia valmennusportaassa kesken kauden, kun kakkosvalmentaja Harri Nyman potkittiin pihalle helmikuisen FPS-pelin jälkeen. Uudeksi mieheksi Seppo Revon rinnalle valittiin ennen KJT:n A-junioreita valmentanut Jan Lehti.
- Lehti pyörittää nyt pakkeja. Ei siinä mitään ihme poppaskonsteja pystykään tekemään. Lehti on ihan hyvä valmentaja, olen tuntenut hänet jo pidemmän aikaa juniorivuosilta. Hän yrittää hyvin tsempata pakkeja ja koko joukkuetta, ei siinä paljon ihmeempiä pystykään tekemään, Lievonen vastaa kysymykseen siitä, mitä uutta Lehti toi joukkueeseen.
Lievonen on myös itse – tällä kaudella toki aikaisempaa vähemmän – käynyt auttamassa seuran A-junioreja taistelussa nuorten SM-liigassa. Lievonen kertoo, että suurimmat erot Mestis- ja A-junioripelien väliltä löytyvät vauhdista. Hän kokee Mestiksen oman kehittymisensä kannalta paremmaksi paikaksi.
- Kyllähän se vauhtiero on ihan selkeä. Taitoa löytyy A-junnuistakin, mutta se on se vauhtiero, josta se ero lähinnä syntyy. Asian tekeminen vaikeutuu, kun se pitää tehdä pienemmässä ajassa. Joillekin juuri A-juniori-ikään tulleille nuorille pelaajille A-nuorten pelit saattavat aluksi olla kehittymisen kannalta parempia. Kyllä Mestis kuitenkin mun ikäiselleni pelaajalle on tosi hyvä kehityspaikka.
Lievonen kokee, että liigakarsintojen palauttaminen olisi hyvä juttu, mutta ei ole kuitenkaan varma, onko millään joukkueella taloudellisia resursseja siihen.
- Karsintojen palauttaminen voisi tuoda enemmän kamppailua ainakin liigan häntäpäähän, eihän sieltä kukaan halua joutua ikäviin karsintoihin. Palauttamisen myötä myös Mestiksen suosio ja yleisömäärä voisivat lisääntyä. Siinä on kuitenkin taas tämä talouspuoli, että riittääkö millään Mestis-seuralla resursseja nousuun. Siitä en sitten taas tiedä.
Mestiksen tämän kauden mitalijoukkueista kysyttäessä Lievonen kokee, että sarjataulukko kertoo hyvin joukkueiden vahvuudesta.
- Kyllä se varmaan nelikosta Jukurit, KooKoo, Kiekko-Vantaa ja KalPa löytyy. Mä olisin voinut vähän ennen runkosarjan loppua kuvitella, että Ahmoilla olisi ollut saumoja, mutta nyt on näyttänyt vähän heikommalta, kun peli ei ole kulkenut aivan samalla tavalla.
”Tappioputki oli henkisen puolen juttuja”
KJT sai kauteen loistavan lähdön, ja melkein kaikki tiukat ottelu saatiin käännettyä voitoksi. Lievonen arvelee, että alkukauden loistava vire johtui lähinnä nuoren joukkueen valtavasta innosta kauteen lähdettäessä.
- Kyllähän se on se, että kun on nuori joukkue, niin yleensä se alkuinnostus on tosi kova. Kyllä se vaikuttaa ihan selvästi, kun energiaa on vielä ja potkua riittää.
Kauden mittaan KJT:n otteet muuttuivat paljon epätasaisemmiksi, ja pahimmillaan tuli jopa 15 voitottoman ottelun putki. Myös ykkösmaalivahti Jaakko Suomalainen loukkaantui parinkymmenen pelin jälkeen. Lievonen kokee, että suurimmat syyt tappioputkeen löytyivät joukkueen nuoruudesta ja ”henkisen puolen jutuista”.
- Kyllä sitä pitäisi enemmän valmentaa henkisen puolen juttuja. Kun on nuori joukkue, niin se tahtoo se pääkoppa olla sellainen, että peli ei aina luista. Kyllä mä luulen, että tuollaiset hommat lähtevät enemmän kokemuksen kautta. Me pelattiin hyviä pelejä silloinkin, kun hävittiin jatkuvasti. Se oli pienestä kiinni, ja sitä kautta hävittiin maalilla tai parilla. Kyllä mun mielestä joukkuelajeissa pitäisi lisätä valmentajan panosta henkisen puolen valmennukseen.
Pitkät tappioputket ovat varmasti hyvin raskaita joukkueelle, ja yhteishenki voi usein rakoilla. Kävikö näin KJT:n voitottomien otteluiden putken aikana?
- En mä tiedä, rakoiliko yhteishenki, mutta kyllähän siellä vähän apeata fiilistä välillä oli. Oli vähän sellaista ilmapiiriä, että ”mikä juttu tämä on, miksei voittoja irtoa?”. Kyllä siellä jokainen joutui katselemaan itseään peiliin. Kyllähän se väistämättä vähän vaikuttaa joukkueen tunnelmiin, kun voittoja ei tule, vaikka kuinka yrittää. Mutta ei siinä mikään auta, pakko se vain on yrittää pelata niin hyvin kuin pystyy, Lievonen kertoo.
”Wickenheiseria otetaan samalla tavalla kuin muitakin pelaajia”
KJT:n kausi päättyy karsintoihin Suomi-sarjan parhaimmistoa vastaan. Järvenpääläisten ensimmäinen ottelu pelataan kotona ensi keskiviikkona, jolloin vastaan asettuu voittaja otteluparista HC Salamat – RoKi-79. Lievonen kertoo, että sarjapaikkaa ei suosiolla tulla luovuttamaan Järvenpään ulkopuolelle.
- Tietysti lähdetään voittamaan, eihän tässä muu auta. Nyt on aika tukalat tilanteet siinä mielessä, että on otettava voittoja. Pitää vaan pelata niin hyvin kuin pystyy ja katsoa, mihin sillä pääsee. Kyllä tässä nyt kuitenkin olisi tarkoitus säilyttää tämä Mestis-paikka, joka on todella tärkeä tälle paikkakunnalle ja nuorille pelaajille.
Lievonen selostaa, että henki joukkueen sisällä on nyt parantunut talven synkimmistä hetkistä, ja että karsintoihin lähdetään puhtaalta pöydältä.
- Kyllä se henki on nyt viime aikoina pikkaisen parantunut. Varsinkin tämä meidän viimeinen matsi Tikkurilassa Kiekko-Vantaata vastaan oli ihan hyvää peliä. Kyllä siitä huomasi, että porukat eivät todellakaan ole luovuttamassa mitään. Kyllähän se meidän voitottomien otteluiden putki – ja kausi muutenkin – on ollut todella raskas, mutta ne on menneitä. Nyt pelataan sitten uusia pelejä.
Lievonen myöntää, että ei ole kovin paljoa seurannut Suomi-sarjan tapahtumia, mutta uskoo kolmannen sarjatason kerman kuitenkin pystyvän haastamaan Mestiksen jumbot kovaan taisteluun.
- Kyllä varmaan pystyvät hyvin haastamaan meidät. Meillä Mestiksen jumboilla on ehkä vielä enemmän paineita kuin näillä Suomi-sarjan joukkueilla. Kyllä mä luulen, että sieltä ihan kovia haastajia tulee. Lähinnä se on se painepuoli, joka tulee vaikuttamaan otteisiin. Kyllä esimerkiksi Kirkkonummen Salamoilla tuntuu olevan kova joukkue.
Mikäli Kirkkonummen Salamat selvittää tiensä karsintoihin, joutuu KJT:n joukkue pelaamaan Salamoiden riveissä kiekkoilevaa maailmaan parasta naispelaajaa, Hayley Wickenheiseria, vastaan. On paljon puhuttu siitä, pelaavatko miespelaajat Wickenheiseria vastaan yhtä tosissaan kuin ”normaaleissa” pelitilanteissa. Lievonen kuitenkin vakuuttelee, että kaukalossa ei ole yhtään varaa jarrutella – ei edes siinä tapauksessa, että vastassa on nainen.
- En todellakaan meinaa jarrutella, jos Wickenheiser tulee vastustajaksi. Itse se on valinnut tämän reitin ja tietää, että täällä pelataan kovaa ja otetaan ihan kunnolla – niin miestä kuin naistakin. Ei siellä kentällä auta jarrutella, ihan täysillä tilanteisiin vaan.
Kysyttäessä karsintasarjan selvittävistä joukkueista Lievonen vakuuttelee, että järvenpääläiskatsojat näkevät Mestis-kiekkoa ensi kaudellakin.
- Kyllä me ainakin selvitämme karsinnat, siitä toisesta joukkueesta en sitten tiedäkään.